Suoraan sisältöön

Presidentin valinta - Suomen tasavallan presidentti: Asema ja tehtävät: Presidentin valinta

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi

Presidentin valinta

Tasavallan presidentti valitaan välittömällä kansanvaalilla. Säännönmukainen presidentinvaali toimitetaan joka kuudes vuosi.

Jos presidentti kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi, valitaan niin pian kuin mahdollista uusi presidentti.

Vaalikelpoisuus ja toimikausi

Tasavallan presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidenttiehdokkaat

Presidenttiehdokkaan voi asettaa rekisteröity puolue, joka on edellisissä kansanedustajain vaaleissa saanut vähintään yhden kansanedustajan eduskuntaan. Ehdokkaan voi asettaa myös 20 000 vaalioikeutettua henkilöä, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen.

Vaalitoimitus

Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa silloin enemmän kuin puolet annetuista äänistä (50% + 1 ääni), hänet on valittu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa järjestetään kahden viikon kuluttua toinen vaalikierros niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Toisella kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan presidentiksi. Jos äänet jakautuvat tasan, ratkaistaan vaali arvalla. Valtioneuvosto vahvistaa vaalin tuloksen ja suorittaa tarvittaessa arvonnan.

Jos vain yksi ehdokas asetetaan, hän tulee ilman vaalia valituksi tasavallan presidentiksi.

Presidentintoimen vastaanottaminen

Valittu presidentti ryhtyy toimeensa valitsemistaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen:

Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.

Ennenaikaisessa vaalissa valittu presidentti ryhtyy toimeensa ja antaa vakuutuksensa kolmantena päivänä siitä, kun hänen on todettu tulleen valituksi. Valitun presidentin toimikausi alkaa ja edeltäjän päättyy sillä hetkellä, kun juhlallinen vakuutus on annettu.

Presidentinvalinnat 1919 - 1988

Aikaisemmat vaalitavat

Tasavallan presidentin vaalitapa oli 1919 – 1987 välillinen. Yleisellä vaalilla valittiin ensin 300 (301 vaalissa vuosina 1982 ja 1988) valitsijamiestä, jotka sitten valitsivat presidentin olematta sidottuja presidenttiehdokkaiksi asetettuihin henkilöihin. Lainsäädäntö ei edes maininnut presidenttiehdokkaita, joista ei ollut mitään säännöksiä. Valitsijamiehet valitsivat presidentin 1925, 1931, 1937, 1940, 1943, 1950, 1956, 1962, 1968, 1978, 1982 ja 1988.

Vuonna 1987 säädettiin uusi kaksivaiheinen vaalitapa, jota sovellettiin vain vaalissa vuonna 1988. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin välitön kansanvaali virallisesti asetettujen ehdokkaiden välillä ja valittiin samalla 301 valitsijamiestä valitsemaan presidentti siinä tapauksessa, että kukaan ehdokkaista ei suorassa kansanvaalissa saisi yli puolta annetuista äänistä (50% + 1 ääni). Presidentti Koivisto ei vuonna 1988 saanut yli puolta äänistä, joten valinta jäi valitsijamiehille.

Nykyinen vaalitapa tuli voimaan vuonna 1991 ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1994 vaalissa. Vuonna 1937 valitut valitsijamiehet valitsivat presidentin kolmasti: vaaleissa 1937, 1940 ja 1943. Poikkeusoloissa vuosina 1940 ja 1943 katsottiin, että valitsijamiesvaaleja ei voida järjestää.

Poikkeukselliset valintatilanteet

Eduskunnan säätämällä poikkeuslailla tasavallan presidentiksi valittu C.G.Mannerheim vannoi virkavalan Suomen eduskunnassa 4. elokuuta 1944.  Kuva: PuolustusvoimatEduskunnan säätämällä poikkeuslailla tasavallan presidentiksi valittu C.G.Mannerheim vannoi virkavalan Suomen eduskunnassa 4. elokuuta 1944. Kuva: Puolustusvoimat

Presidentin valintatilanne on ollut poikkeuksellinen vuosina 1919, 1940, 1943, 1944, 1946, 1973 ja 1982.

Eduskunta valitsi suoraan Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin vuonna 1919 hallitusmuodon voimaantulosäännöksen nojalla. Vuonna 1944 säädettiin poikkeuslailla marsalkka Mannerheimin presidentiksi kuuden vuoden toimikaudeksi presidentti Risto Rytin erottua kesken toimikauttaan.

Eduskunta sääti myös vuonna 1946 poikkeuslain, jolla se valtuutettiin valitsemaan presidentti tehtävästä eronneen Mannerheimin toimikauden loppuajaksi (1.3.1950 saakka) ja valitsi sitten presidentiksi pääministeri J.K. Paasikiven. Myös vuonna 1973 säädettiin poikkeuslaki, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella (1.3.1978 saakka).

Vuosien 1940 ja 1943 valinnat olivat poikkeuksellisia siksi, että vaalin suorittivat vuonna 1937 valitut valitsijamiehet. Presidentti Kyösti Kallion eron johdosta vuonna 1940 uuden presidentin valinta oli myös ennenaikainen ja tapahtui Kallion jäljellä olevaksi toimikaudeksi eikä täydeksi kuuden vuoden toimikaudeksi. Myös vuosien 1944, 1946 ja 1982 valinnat olivat ennenaikaisia istuvan presidentin erottua kesken toimikauttaan.

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 29.2.2012

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi