PRESIDENTINVAALIT 1919-2000

Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet

Presidenttiehdokkaat ja vaalissa ääniä saaneet henkilöt

Äänestykset ja ehdokkaiden saamat äänimäärät

   

I

II

III

1) 1919: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 §:n siirtymäsäännöksen nojalla

Ståhlberg

Mannerheim

Relander

Tanner

143

50

1

1

   

2) 1925: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kaksi kuudesta valitsijamiesehdokkaita asettaneesta puolueesta ei nimennyt omaa presidenttiehdokasta.

Relander

Ryti

Suolahti

Väisänen

Tanner

Söderholm

69

33

68

16

79

35

97

104

80

16

2

172

109

3) 1931: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kaksi kuudesta valitsijamiesehdokkaita asettaneesta puolueesta ei nimennyt omaa presidenttiehdokasta.

Svinhufvud

Ståhlberg

Kallio

Tanner

88

58

64

90

98

149

53

151

149

4) 1937: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kahdella kuudesta valitsijamiesehdokkaita asettaneesta puolueesta oli yhteinen presidenttiehdokas. Yksi puolue ei nimennyt omaa presidenttiehdokasta.

Kallio

Svinhufvud

Ståhlberg

56

94

150

177

104

19

 

5) 1940: Presidentti Kallion erottua vaalin suorittivat vuoden 1937 valitsijamiehet Kallion toimikauden loppuajaksi. 1939 julistettu sotatila oli voimassa.

Ryti

Helo

Kivimäki

Svinhufvud

288

4

1

1

   

6) 1943: Vaalin suorittivat vuoden 1937 valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. 1939 julistettu sotatila oli voimassa.

Ryti

Kotilainen

269

4

   

7) 1944: Presidentti Ryti erosi. Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla Mannerheimin määrättiin presidentiksi kuuden vuoden toimikaudeksi. Suomi solmi aseleposopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Sotatoimet saksalaisia vastaan alkoivat. 1939 julistettu sotatila oli voimassa.

       
8) 1946: Presidentti Mannerheim erosi. Eduskunta sääti poikkeuslain, joka oikeutti sen valitsemaan presidentin Mannerheimin toimikauden loppuajaksi. 1939 julistettu sotatila oli voimassa. Eduskunnassa toimitetussa vaalissa Paasikivi sai 159 ja Ståhlberg 14 ääntä.        
9) 1950: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kolmella puolueella oli yhteinen presidenttiehdokas. Yksi puolue ei nimennyt omaa presidenttiehdokasta.

Paasikivi

Pekkala

Kekkonen

171

67

62

   

10) 1956: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kaikki puolueet nimesivät oman presidenttiehdokkaan.



1) Paasikivi ei ollut virallisesti ehdokkaana. Hän sai toisella kierroksella 84 ääntä ja varsinainen ehdokas Tuomioja ei yhtään.

Kekkonen

Fagerholm

Tuomioja/Paasikivi

Kilpi

Törngren

Rydman

88

72

57

56

20

7

102

114

84 1)

151

149


11) 1962: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kolme puoluetta nimesi yhteisen presidenttiehdokkaan, mutta vaaliliitto hajosi ennen vaalia. Yksi puolue ei ilmoittanut presidenttiehdokastaan ja kolme nimesi kukin oman presidenttiehdokkaan. Noottikriisi syksyllä 1961.

Kekkonen

Aitio

Paasio

Skog

199

62

37

2

   

12) 1968: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Neljällä puolueella oli yhteinen presidenttiehdokas, kahdella omat ehdokkaansa, ja yksi ei nimennyt ehdokastaan etukäteen.

Kekkonen

Virkkunen

Vennamo

201

66

33

   

13) 1973: Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla presidentti Kekkosen toimikautta pidennettiin neljällä vuodella vuoteen 1978 saakka (170 ääntä lakiesityksen puolesta, 28 vastaan, yksi tyhjä).
       

14) 1978: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kuudella puolueella oli yhteinen presidenttiehdokas, kolmella puolueella kullakin omansa. Kaikki ehdokkaat nimettiin ennen valitsijamiesvaalien toimittamista.

Kekkonen

Westerholm

Vennamo

Salonen

259

25

10

6

   

15) 1982: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi (nyt 301 valitsijamiestä). Presidentti Kekkonen erosi sairauden vuoksi ennen toimikautensa päättymistä. Kahdeksan puoluetta nimesi oman presidenttiehdokkaan etukäteen. Kaksi puoluetta asetti valitsijamiesehdokkaita tukemaan toisen puolueen asettamaa presidenttiehdokasta.

Koivisto

Holkeri

Virolainen

Kivistö

Jansson

Sipilä

Vennamo

Westerholm

145

58

53

32

11

1

1

0

167

58

53

11

11

1

0

0

 

16) 1988: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kahdella puolueella oli yhteinen ehdokas, kolmella kullakin omansa. 1987 voimaan tulleen uuden vaalitavan mukaan presidentti valittiin virallisesti nimetyistä ehdokkaista suoralla kansanvaalilla. Valituksi tuli vähintään 50% + 1 äänen annetuista äänistä saanut ehdokas. Jos kukaan ei saanut tätä äänimäärää, vaalin toimittivat samalla kertaa valitut valitsijamiehet. Kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää enemmistöä suorassa vaalissa.

Koivisto

Väyrynen

Holkeri

Kivistö

144

68

63

26

189

68

18

26

 


17) 1994: Presidentti valittiin ensimmäistä kertaa kuuden vuoden toimikaudeksi kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa. Ensimmäisellä kierroksella ehdokkaita oli yksitoista: seitsemän puolueiden nimeämää ja neljä vaalioikeutettujen henkilöiden muodostamien valitsijaryhmien nimeämää ehdokasta.

16.1.1994 järjestetyn ensimmäisen kierroksen tulokset:

Ehdokas

Äänimäärä

% annetuista äänistä

Martti Ahtisaari (SDP)

Elisabeth Rehn (RKP)

Paavo Väyrynen (KESK)

Raimo Ilaskivi (KOK)

Keijo Korhonen (VR)

Claes Andersson (VAS)

Pertti Virtanen (VR)

Eeva Kuuskoski (VR)

Toimi Kankaanniemi (KRIST)

Sulo Aittoniemi (SMP)

Pekka Tiainen (VR)

828 038

702 211

623 415

485 035

186 936

122 820

95 650

82 453

31 453

30 622

7 320

25,9 %

22,0 %

19,5 %

15,2 %

5,8 %

3,8 %

3,0 %

2,6 %

1,0 %

1,0 %

0,2 %

Ääniä yhteensä

3 195 953 eli

78,4 % äänioikeutuista

Ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää enemmistöä (50% + 1 ääni annetuista äänistä).

6.2.1994 järjestetyn toisen kierroksen tulos:

Ehdokas

Äänimäärä

% annetuista äänistä

Martti Ahtisaari

1 723 273

53,9 %

Elisabet Rehn

1 476 506

46,6 %

Ääniä yhteensä

3 199 779 eli

78,7 %



18) 2000: Presidentti valittiin toisen kerran kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa
kuuden vuoden toimikaudeksi. Ensimmäisellä kierroksella oli mukana seitsemän puolueiden
nimeämää ehdokasta.


16.1.2000 järjestetyn ensimmäisen kierroksen tulokset:

Ehdokas

Äänimäärä

% annetuista äänistä

Tarja Halonen (SDP)

Esko Aho (KESK)

Riitta Uosukainen (KOK)

Elisabeth Rehn (RKP)

Heidi Hautala (VIHR)

Ilkka Hakalehto (PS)

Risto Kuisma (REM)

1224063

1051123

391852

241739

100731

31362

16919

40,0 %

34,4

12,8 %

7,9 %

3,3 %

1,0 %

0,6 %

Ääniä yhteensä

3 057789 eli

76,9 %
äänioikeutetuista

Ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää enemmistöä (50% + 1 ääni annetuista äänistä).

6.2.2000 järjestetyn toisen kierroksen tulos:

Ehdokas

Äänimäärä

% annetuista äänistä

Tarja Halonen


Esko Aho

1 644 532

1 540 803

51,6 %

48,4 %

Ääniä yhteensä

3 185 335

80,2 % äänioikeutetuista

 

Takaisin presidentti-instituution pääsivulle


takaisin
Takaisin alkuun alkuun