Me Naiset 15.10.1999

Maan äidin kuva on sivistynyt ja sydämellinen. Mutta miten rehellinen ja määrätietoinen - jopa avoin - hän onkaan. Se selvisi, kun vietin neljä päivää hänen seurassaan presidentin valtiovierailulla.

Eeva Ahtisaari:

En halunnut toiselle kaudelle

Taina Ruoho/Jukka Riihelä

Kyseessä ei ollut mikään seremoniamatka, vaan vakava tavoite tunnustella pysyvän rauhan mahdollisuutta Lähi-itään. neljän päivän aikana Martti Ahtisaari tapasi Syyriassa, Libanonissa ja Israelissa presidentit ja korkeimman johdon sekä Länsirannalla palestiinalaisten johtajan Jasser Arafatin

Rouva Eeva Ahtisaarelle matka oli viimeinen virallinen valtiovierailu Onko mieli haikea?

- Itse asiassa en edes tiedostanut että tämä matka on viimeinen. Siinä mielessä olo on haikea, että mieheni presidenttikauden päätyttyä minun tulee ikävä presidentin kanslian henkilökuntaa, Mäntyniemeä, Kultarantaa sekä kaikkia niitä ihmiskontakteja, joita meillä on ollut.

Siinä lämmössä, rakkaudessa ja arvostuksessa, jolla hän puhuu puoisostaan, olisi monella suomalaisella naisella oppimista.


Aion kirjoittaa presidenttikaudesta kirjan


Presidentti piti Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran työkeskuksessa eräänlaisen ulkosuomalaisille kohdistetun jäähyväispuheen, jossa hän mainitsi, että eräs syy, miksi hän ei asettunut ehdolle oli, että he vaimonsa kanssa arvioivat olevansa jo Iiian iäkkäitä toiselle kaudelle.

- Niin, kyllä omalta kohdaltani pohdin sitä, olenko minä malli seuraavalle vuosituhannelle, sanoo Eeva Ahtisaari. - Olen itselleni hirveän rehellinen, ja kävimme mieheni kanssa tätä keskustelua. Miehelläni varsinkin oli visioita tulevaisuudesta, mutta minä en ollut hirvittävän innostunut jatkamaan.

- Myös tapa, jolla olemme hoitaneet tätä tehtävää, on ollut aika rankka, ja katsoin, että kun emme varsinaisesti ole pitäneet edes lomia, vielä täytyy elämässä olla aikaa omistautua itselleen.

- Voi, mieheni on niin vapaa mies tällä hetkellä, hihkaisee rouva Ahtisaari. - Hänen ajatuksensa ovat jo tulevaisuudessa, mutta minä olen sitä tyyppiä, että minun ajatukseni viipyilevät menneisyydessä. Siksi mieheni presidenttikauden loppuminen voi olla minulle vaikeampaa - erityisesti siksi, että jään kaipaamaan näitä läheisiä ihmissuhteita.

Luulin, että meistä ei pidetä

- Välillä luulin lehdistön kautta, että kansalaiset eivät pidä meistä, mutta olemme kuitenkin saaneet niin paljon hyvää palautetta, että se on kantanut.

Puolisoiden roolit ovat Eeva Ahtisaaren mukaan presidenttikaudella muuttuneet verrattuna Martti Ahtisaaren aiempiin tehtäviin, sillä diplomaatin puolison tehtävät rajoittuvat lähinnä kontakteihin, mutta tässä tehtävässä on voinut luoda myös oman sisällöllisen ohjelman.

- Minulle nämä vuodet ovat olleet aivan fantastisia, sillä olen saanut olla mukana suuressa henkiessä rakennemuutoksessa. Enää esimerkiksi lapsia ei jätetä sillä tavalla yksin kuin vielä hiljan tapahtui, hän viittaa aloittamaansa keskusteluun pienten koululaisten yksinäisistä iltapäivistä.

Rouva Ahtisaari aikookin jatkaa täyttä höyryä puolisonsa presidenttikauden loppuun asti asian edistämistä, ja senkin jälkeen hän aikoo pitää teemaa esillä.

- Toinen vakava aihe, johon aion vielä paneutua, on nuorten juomiskulttuuri, hän sanoo päättäväisesti. Hän ei selvästikään suhtaudu rooliinsa kevyesti, vaan paneutuu korkean tason vaikuttajan mahdollisuuksiinsa suurella vakavuudella ja täydestä sydämestä.

- Minulla on jatkuvasti ollut hyvin laaja kansalaiskirjeenvaihto, lisäksi olen pitänyt yhteyttä erityisesti opetusministereihin.

- Haluan vielä jatkaa tätä iltapäiväkerhokeskustelua. Tällä hetkellä tarjolla on yli 800 iltapäiväkerhoa pikkukoululaisille. Toiminnan piirissä on yli 70 000 lasta. Olen ollut tiiviisti seuraamassa toiminnan kehittymistä. Nyt vapaaehtoisjärjestöt alkavat väsyä, ja iltapäiväkerhot täytyykin saada opetustoimen pariin. Tähän pyrin vielä vaikuttamaan.

- Aion lisäksi ottaa vielä esille kysymyksen kasvatuksesta ja vanhemmuudesta. Jotain tökkii suomalaisessa asenteessa lapsiin. Esimerkiksi kun olen vieraillut Englannissa kouluissa, siellä opettajien asenne on parempi kuin mitä se on suomalaisissa kouluissa. Sanon sen ihan suoraan.

Kirjoitan kaudestamme

Rouva Tellervo Koivisto on noussut mielipidevaikuttajaksi miehensä presidenttikauden jälkeen. Miten itse näette roolinne ensi kevään jälkeen?

- Annan uudelle puolisolle tilaa ilman muuta, mutta minulla on niin paljon materiaalia la kontakteja, että vaikuttamista jatkan kyllä. Ainakin Eevan istunnot tulevat jatkumaan.

- Aion myös jäsentää oman kauteni kirjoittamalla - katsotaan sitten, onko sen julkaisemisesta kukaan kiinnostunut. Aion kirjoittaa aivan historiantutkimuksen kannalta. Minulla on aika paljon tietoa tästä yhteiskunnasta näinä vuosina 1994-2000. Nämä ovat millenniumin loppuvuodet ja Suomi on avautunut Eurooppaan ihan niin kuin sata vuotta sitten. Tämä on hyvin mielenkiintoinen vaihe.

Ahtisaaret aikovat jäädä Suo meen ja etsivät parhaillaan itselleen sopivaa asuntoa. - Mieheni on saanut lukuisia tarjouksia tulevista tehtävistä. Nyt hänen täytyy vain valita. Itse toivoisin, että hän valitsisi tehtäviä, joita hän voisi hoitaa etupäässä Suomesta käsin, jotta voisimme jäädä tänne.

Yhteys on tärkeintä

Millaisena näette presidentin puolison roolin tällaisella näinkin poikkeuksellisen vaativalla ja monimutkaisella valtiovierailulla, jolla lyhyessä ajassa tavataan suuri Jjukko valtioiden johtohenkilöitä?

- Minusta on tärkeintä, että syntyy kontakti ihmisten välillä ja että voidaan kommunikoida ilman ennakkoasenteita. Esimerkiksi Syyriassa meille syntyi heti ulkoministerin puolison Amal Maarouf al-Sharaan kanssa hyvä yhteys.

- Tällä matkalla tapasin monia viehättäviä naisia, ja minua jäi ihmetyttämään, miten harmonisia arabinaiset ovat. Miten heissä on sellaista luontaista seesteisyyttä.

- Esimerkiksi Damaskosissa vieressäni lounaalla istui sisäministerin puoliso rouva Harba. Hän on kuvankaunis nuori nainen, mutta myös taloustieteiden professori. Hän on naimisissa ja hänellä on pienet lapset. Hän kuvasi, miten tiukkaa elämä tavallaan on. Mutta samalla hän kertoi olevansa hyvin onnellinen perheestään.

- Jäin miettimään, onko suomalainen nainen onnellinen. Vaikka me olemme saavuttaneet niin paljon, mutta olemmeko me sittenkään tyytyväisiä. Länsimaisissa naisissa on niin paljon energiaa, mutta myös niin paljon tyytymättömyyttä.

Getsemane kosketti

- Tämä valtiovierailu oli minun osaltani sikäli poikkeuksellinen, että sain viettää osan alkaa Jerusalemissa tutustuen Raamatun kuvaamiin pyhiin paikkoihin. Toivoin sitä, kertoo rouva Ahtisaari.

Käynti Getsernanen puutarhassa kosketti häntä silminnähden.

- Oli hyvin vaikuttavaa kokea paikka, jossa kiirastorstain tapahtumat ovat todella tapahtuneet. Kävellä juuri siinä, missä Jeesus todella on rukoillut, että " ota minulta pois tämä taakka", taakka, johon hän sitten kuitenkin taipui, rouva kuvailee Iiikuttuneissa tunnelmissa.

Merkille pantavaa presidentin matkassa Lähi-itään olikin sen avoin kristillisyys. Maissa, joissa kristittyja on vain muutama prosentti ja joissa kristillisyyteen suhtaudutaan vähintäänkin ristiriitaisesti, Suomen tasavallan presidentti näytti selkeästi väriä.

Hän oli kutsunut kunniasaattueeseensa Kuopion piispa Wille Riekkisen sekä tämän Seija-vaimon, jotka seisoivat presidentin rinnalla kaikissa virallisissakin seremonioissa.

Riekkisen tehtävä oli lähinnä asettaa Lähi-idän uskontojen viidakossa kohdatut asiat suomalaiseen ajattelumalliin.

Kuvatekstit:

Suha Arafatin kanssa puhuttiin lapsista

Palestiinalaisten presidentin Jasser Arafatin vaimo Suha otti Eeva Ahtisaaren vastaan Beetlehemissä palestiinalaisten hallintoalueella. Tapaamisessa olivat mukana myös suurlähettilään kakkoshenkilö Antoinette Sedin Palestiinan Tukholman edustustosta sekä rouva Arafatin seuralaiset sisarukset Nadja (vas.) ja Mona Tarazi.

Tunnelma tunnin kestäneellä kahvitapaamisella oli lämmin. Suha Arafat oli kiinnostunut presidentti Ahtisaaren roolista rauhantekijänä.

- Me toivomme rauhaa, hän sanoi.

Hän toivoi vihdoin pääsevänsä vierailulle Suomeen, ja rouva Ahtisaari toivotti hänet lämpimästi tervetulleeksi. Tällä kertaa rouva Arafatilla ei ollut mukana Zahwa-tytärtään, mutta hän kehui tämän olevan aivan loistava! Rouva Ahtisaari puolestaan kertoi Markon menneen juuri naimisiin, ja että he puolisonsa kanssa toivovat jo lapsenlapsia.

Reuma Weizman auttaa

Israelin presidentin Ezer Weizmanin puoliso Reuma Weizman on siitä harvinainen puoliso, että hän työskentelee säännöllisesti vapaaehtoisjärjestössä.

- Kun miehestäni tuli presidentti, halusin tehdä jotain omaa, joka on minulle tärkeätä. Niin löysin tämän Yad Sarah -järjestön, jonka apuvälinelainaamossa työskentelen kolme tuntia joka toinen viikko. Olen täällä yksi muista, käytämme toisistamme etunimiä ja tunnelma on erittäin hyvä. Täällä tapaan paljon ihmisiä, joita en muuten tapaisi, kertoo rouva Weizrnan.