KUNTALEHTI 18/97
Rouva Eeva Ahtisaari nostaa esiin 7-12 -vuotiaiden koululaisten tulevaisuuden
LASTEN YKSINÄISYYS
saattaa johtaa vakaviin ongelmiin
Rouva Eeva Ahtisaari on huolissaan koululaisten tulevaisuudesta. Hän on käynnistänyt pienessä työryhmässä selvitykset 7-12 -vuotiaiden ongelmista ja aikoo jatkossa nostaa asiaa aktiivisesti esiin. Kuntien tulisi tasavallan ykkösnaisen mielestä muistaa talouden ahdingossakin inhimillisiä arvoja ja huolehtia hyvinvointitehtävistä.
"Suurin osa vanhemmista kantaa
vastuunsa ja huolehtii lapsista
arvokkaana tavaa".
Lamavuosien aikana lapsiperheet ottivat Eeva Ahtisaareen yhteyttä etenkin kotihoidon tuen vähennysten tuomista ongelmista. Hän koki perheiden huolen oikeutetuksi ja välitti tietoonsa tulleista ongelmatapauksista viestejä sekä sosiaaliministereille että valtiovarainministerille.
Esimerkiksi hänelle huoliaan purkaneista Eeva Ahtisaari ottaa nelilapsisen perheen, joka oli sopinut äidin hoitavan lapset kotona. Kotihoidontuen leikkaukset veivät perheen todella ahdinkoon.
Parhaillaan lasten tulevaisuutta varjostaa Eeva Ahtisaaren mielestä kaksi suurta pulmaa, joihin hän kaipaa parannusta. Jyväskyläläisen professori Lea Pulkkisen perusteellisiin tutkimuksiin viitaten hän nostaa ensimmäisenä esiin 7-12vuotiaiden lasten tilanteen: he joutuvat useissa perheissä olemaan tavattoman paljon yksin koulupäivän jälkeen.
- Jos lapsella ei ole läsnä aikuista, jolle voi kertoa asioitaan ja huoliaan, seuraukset saattavat ulottua pitkälle, hän varoittaa. Ilman aikuisen turvaa ja valvontaa jäävien nuorten itsetunto ei kehity.
Lea Pulkkisen vuonna 1968 käynnistämät pitkittäistutkimukset osoittavat epäsosiaalisuuden riskin kasvavan yksinäisyydestä kärsivillä lapsilla. Turvallisen aikuissuhteen puute näkyy myöhemmin nuorten päihdeongelmina ja psyykkisen sekä fyysisen terveyden heikkenemisenä. Tutkimukset paljastavat myös, että sisarusten kotona olo ei korvaa yhteyttä aikuiseen.
Pulkkinen pitää yli kymmenen tunnin yksinoloa viikossa kriittisenä rajana. Osa koululaisista on yksin tai samanikäisten seurassa jopa 30 tuntia joka viikko.
Kodin ja koulun juopa poistettava
Toiseksi Eeva Ahtisaari toivoo parannusta kodin ja koulun yhteistyöhön. Häntä hämmästyttää juopa, joka nykyään monessa tapauksessa estää vanhempien ja opettajien luontevan yhteydenpidon. Osa vanhemmista ei hänen havaintojensa mukaan oikein uskalla lähestyä koulua.
- Toivon, että koulu ottaa asiassa aloitteen. Rehtorin ja opettajien tulee avata yhteys.
Eeva Ahtisaari korostaa koulun vastuuta yhteistyön käynnistämisestä. Hän antaa kouluille kiitosta vanhemmille tarkoitettujen tilaisuuksien järjestämisestä. Samalla hän kuitenkin pohtii, miten tilaisuuksiin saadaan myös ne vanhemmat, joiden lapsilla on ongelmia.
Opettajien ja vanhempien tulisi rouva Ahtisaaren mielestä pystyä nykyistä paremmin nivomaan tietämyksensä lapsen kasvun tueksi. Opettajat ja muu kouluhenkilökunta edustavat kasvatuksen asiantuntijajoukkoa. Vanhemmat puolestaan tuntevat lapsensa tunnekehityksen.
Työryhmä pohtii yhteyden luomista
Rouva Ahtisaari järjestää säännöllisesti ns. Eevan istuntoja. Vuosi sitten syksyllä aiheena oli perheen tila. Tuolloin mukana olivat professorit Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta ja Tuula Tamminen Tampereen yliopistosta.
Istunnon jatkotyönä Eeva Ahtisaari on perustanut pienen työryhmän, johon osallistuu professorikaksikon lisäksi Helsingin nuorisotoimenjohtaja Lasse Siurala. Ryhmän tavoite on löytää käytännön keinoja koulun ja kodin yhteyden kohentamiseksi.
Pientyöryhmältä on odotettavissa ehdotuksia ensi keväänä. Rouva Ahtisaarella on suunnitteilla myös omia kouluvierailuja.
Ajatuksenamme on lähteä liikkeelle ekaluokkalaisten vanhempien kanssa, rouva Ahtisaari suunnittelee. Hänestä on luontevaa käynnistää kodin ja koulun yhteistyö juuri ensimmäistä luokkaa käyvistä lapsista.
Kuntien palvelut valtion seurantaan
Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen runsas vuosi sitten tuottama Lapset ja lama-selvitys osoitti, että talouskriisin seurauksena kuntien lapsiperheille tuottamiin palveluihin on syntynyt suurta satunnaista vaihtelua. Kuntien välillä ja jopa kuntien sisällä on hämmentäviä päivähoito- ja koulupalveluien tasoeroja.
Palvelujen satunnaistuminen on Eeva Ahtisaaresta valitettavaa. Hän viittaa esityksiin, joiden mukaan Suomeen tulisi muodostaa perheasiain ministeriö, joka seuraisi valtiovallan puolesta kuntien palveluja.
- Käsitykseni on se, että lasten neuvola- ja myös päivähoitopalvelut toimivat meillä kohtuullisen hyvin. Olen eniten huolissani seuraavasta vaiheesta eli 7-12-vuotiaista lapsista.
Kuntien vastuun ohella rouva Ahtisaari korostaa vanhempien roolia. Hän ottaa esimerkiksi Yhdysvallat, jossa vanhemmat osallistuvat tiiviisti koulun toimintaan. USA:ssa lapsia suojellaan, suomalaisittain ajatellen jopa liiallisesti.
- Mutta kun lapset tulevat college-ikään, heistä tulee vuodessa tai parissa hyvin vahvoja ja energisia nuoria, rouva Ahtisaari kertoo. Hän on vakuuttunut, että lapsille tulee taata kunnon lapsuus eikä heitä saa vaatia itsenäistymään liian aikaisin.
Koulupäivä väljäksi, harrastuksia mukaan
Lasten iltapäivätoimintaan tulee rouva Ahtisaaren mielestä etsiä uusia keinoja. Hän viittaa professori Lea Pulkkisen ehdotukseen, että koulupäivät voisivat olla hieman nykyistä pidempiä.
Jos koulutyö alkaisi 8.30, sitä voitaisiin jatkaa 15.30 saakka. Entistä pidempänä koulupäivänä työ saataisiin nykyistä väljemmäksi. Tietopuoliseen opetukseen tulisi rouva Ahtisaaren mukaan lomittaa harrastetunteja. Myös varsinaisen koulupäivän jälkeen lapsille tulisi järjestää harrastustoimintaa.
Eeva Ahtisaari toivoo, että lapsia ja kouluja tukevaan työhön tulisi saada mukaan kaikki kunnissa tarjolla olevat harrastusmahdollisuudet. Urheilun, musiikin ja muiden kulttuuriaktiviteettien oheen hän kaipaa askartelua ja käden taitojen kehittämistä.
- Hyvällä tahdolla ja uudenlaisella ajattelulla asia voitaisiin hoitaa, hän toteaa. Hän on keskustellut koulujen iltapäivätoiminnoista kotiteollisuus- ja käsityöalan vaikuttajien kanssa ja saanut heiltä myönteistä vastakaikua. Hän pitää tärkeänä myös lasten iltapäivähoidon kohentamista kunnissa.
"Meidän on päästävä lapsikeskeisyyteen"
- On hienoa, että lasten asioista on syntynyt keskustelua julkisuudessa, Eeva Ahtisaari sanoo. Hän on huolissaan siitä, että yhteiskuntamme on toiminut vuosikymmeniä liiaksi aikuisten ehdoilla.
- Aikuisten työ ja aikuisten vapaa-aika ovat määränneet liikaa perheiden elämää. Meidän tulisi päästä lapsikeskeisyyteen, tasavallan ykkösnainen vetoaa.
Hän pitää tärkeänä, että vanhemmat asettavat lapsilleen selkeät rajat. Kasvatusihanteenaan hän pitää tilannetta, jossa lapselle sallitaan mahdollisuudet kehittää itseään selkeiden rajojen sisällä.
Kuntien ajankohtaisten talousvaikeuksien vaikutus lasten ja perheiden saamiin palveluihin huolestuttaa rouva Ahtisaarta. Vantaan talouskriisi ja myös tiedot Järvenpäästä, jossa presidenttipari vieraili alkuvuodesta, ovat olleet hänelle järkytys.
Voimavarat mieluiten
hyvinvointiin
Rouva Ahtisaari toivoo, että materiaalisten tarpeiden korostuessa kunnat muistaisivat inhimillisiä arvoja. Hänelle tärkeintä on huolenpito ihmisten hyvinvoinnista.
Talousarvioiden tasapainottamisen kanssa painiskeleville kuntien päättäjille rouva Ahtisaari ei halua antaa ohjeita. Hän pohtii kuitenkin sitä, miten kunnat voisivat suunnata voimavarojaan mieluiten ihmisiin.
Voimavaroja tulisi olla myös ihmisille, jotta he saisivat huolenpitoa ja hoivaa.
Vaalikiertueella ja maakuntamatkoilla presidenttipari on kiinnittänyt huomiota siihen, että eri puolille maata on noussut kulttuurikeskuksia ja monitoimitaloja. Toimitilojen luominen on rouva Ahtisaaren mielestä ollut tarpeen, mutta samalla hän antaa ymmärtää, että niitä on jo riittävästi. Seinien sijasta olisi aika suosia henkistä puolta.
Kuntatalouden tila on Mäntyniemessä hyvin tiedossa. Viimeksi asia oli esillä lokakuun puolivälin jälkeen presidenttiparin ja maaherrojen tapaamisessa. Rouva Ahtisaari kertoo, että tuolloin korostettiin kuntien asemaa peruspalvelujen järjestäjänä ja arvioitiin seutukuntien merkityksen korostuvan tulevaisuudessa.
Vastuu on
kuitenkin perheellä
Laman aikana on ilmennyt, että osa perheistä pyrkii sysäämään lasten kasvatusvastuuta päiväkodeille ja kouluille. Rouva Ahtisaari ei pidä tällaista suuntaa hyvänä vaan korostaa, että lopullinen ja varsinainen vastuu lapsesta on kuitenkin vanhemmilla.
- Siitä on ehdottomasti lähdettävä. Suomessa suurin osa vanhemmista kantaa vastuunsa ja hoitaa lapset hyvällä ja arvokkaana tavalla. Mutta meillä on myös hämmästyttävän paljon vastuuttomia vanhempia.
Vuoden kasvattajiksi 1997 valituista toiminnanjohtaja Hannu Penttinen on epäillyt, että todellinen aikuisuus on kuolemassa sukupuuttoon. Penttinen jopa väittää, että liian monet aikuiset ovat henkisesti lapsia. Rouva Ahtisaari pitää näitä havaintoja sinänsä oikeina, mutta toivoo kuitenkin myös iloa, leikkimieltä ja mielikuvitusta kasvatukseen.
- Lapsuus on niin lyhyt aika, että siitä tulisi voida nauttia. Lasten kasvun seuraaminen on uskomattoman hieno tehtävä.
**************************
Eeva Ahtisaari miettii omia kuntavierailuja
"Maakuntakäynnit ovat rohkaisevia
Presidenttipari on Eeva Ahtisaaren mukaan tavattoman tyytyväinen maakuntiin tehtyihin vierailuihin. He pitävät käyntejä mielenkiintoisina ja rohkaisevina.
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tekee maakuntamatkan joka kuukausi. Jokaisella vierailulla tutustutaan vähintään yhteen tai kahteen kuntaan, joskus kohteina on ollut useampiakin kuntia.
Rouva Ahtisaari, joka on ollut miehensä mukana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta maakuntamatkoilla, pitää vierailuja rohkaisevina. Ne ovat osoittaneet, että maastamme löytyy tavattoman paljon hyvää yritteliäisyyttä ja toisiin ihmisiin kohdistuvaa huolenpitoa, keskinäistä solidaarisuutta.
- Suomalaiset välittävät toisistaan, Eeva Ahtisaari korostaa.
Hän tekee myös omia kuntavierailuja. Sellainen toteutui jo lokakuun lopulla yhteensattuman vuoksi. Eeva Ahtisaari harmittelee, että hän ei päässyt tuolloin miehensä mukana Ylä-Savoon, Iisalmeen ja Kiuruvedelle suuntautuneelle maakuntamatkalle, koska hän oli jo aiemmin sopinut osallistuvansa samaan aikaan Hämeenlinnan nykytaiteen museon avajaisiin.
Rouva Ahtisaari kertoo, että tulevia maakuntamatkoja pohdittiin viimeksi mm. presidenttiparin ja maaherrojen tapaamisessa. Hän ounastelee, että jatkossa tutustuminen yliopistoihin ja korkeakouluihin nousee entistäkin tärkeämmäksi kotimaan vierailuohjelmissa.
******************************
Erityinen kiitos hoitohenkilökunnalle:
"He huolehtivat potilaista hyvin"
Lähipiiristä saamiinsa viesteihin ja omaan alkusyksyn lyhyeen sairaalakokemukseensa viitaten rouva Eeva Ahtisaari haluaa antaa erityiskiitoksen maamme hoitohenkilökunnalle. Sekä hoitajista että lääkäreistä löytyy hänen mukaansa aitoa kykyä välittää potilaista ja huolehtia heistä hyvin.
Hän on aistinut myös potilaan ja hoitohenkilökunnan suhteen muuttuneen myönteisesti. Menneiden vuosikymmenten etäisyydestä on päästy eroon.
- Lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa voi nykyään lähestyä aiempaa helpommin, hän sanoo.