TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN

UUDENVUODENPUHE 1.1.1999

Kansainvälisissä vertailuissa kuva maamme tilasta on myönteinen. Etenkin elämänlaatua mittaavissa tutkimuksissa olemme maailman kärkeä. Myös kansantaloutta kuvaavat luvut ovat harvinaisen myönteisiä. Numeroiden valossa olemme toipuneet hämmästyttävän hyvin vuosikymmen alun taloudellisesta ahdingosta.

Nämä myönteiset havainnot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta.

Helsingin piispa Eero Huovinen toteaa johtamansa Nälkäryhmän raportin esipuheessa:

"Yhä useampi suomalainen on pudonnut eri syistä yhteiskunnan suojaverkkojen läpi. Ihmisillä on suuria toimeentulovaikeuksia ja muita päivittäistä selviytymistä vaikeuttavia ongelmia. — — Lisääntynyt köyhyys on näkynyt jopa suoranaisena nälkänä. — — Maan talouskasvusta huolimatta avun tarve on edelleen lisääntynyt."

Maksamme talouslaman henkistä laskua, mutta meidän on kysyttävä myös arvojemme perään. Murrosaika on kaikille kova haaste. Yksinkertaisia vastauksia ei ole, mutta ratkaisuja on etsittävä.

Erityisesti on nyt syytä olla huolissaan nuorisosta. Mistä nämä kauheat väkivallanteot kertovat? Miksi päihteiden ja huumeiden käyttö jatkuvasti lisääntyy?

Olen useassa yhteydessä keskustellut opettajien ja muiden kasvattajien kanssa. He näkevät jokapäiväisessä työssään käytännön tasolla kaikki ne ongelmat, joista lapset ja nuoret joutuvat kärsimään.

On liian helppoa korostaa viranomaisten ja perheen ulkopuolisten kasvattajien vastuuta. Monesti tuntuu vaikealta sanoa, että suurin vastuu on lasten vanhemmilla eikä sitä voi heiltä kukaan siirtää pois. Jos vanhemmat eivät tue lastensa kehitystä, rohkaise heitä ja myös aseta heille rajoja, muiden kasvattajien työ on lähinnä oireiden hoitoa. Lapset tarvitsevat vanhempiensa ja kasvattajiensa tukea pitkään. Kasvattaminen edellyttää aitoa läsnäoloa; se ei ole etätyötä.

Nuorten kasvattamisessa oikeudenmukaisuus ja vastuu on tuotava käytännön tasolle. Koti- ja ulkomaisissa kokeiluissa on huomattu, että vahingonteot ovat vähentyneet, kun rikkomus joudutaan sovittamaan. Särjetyt ikkunat korjataan ja graffitit maalataan umpeen. Näin nähdään omissa teoissa ero oikean ja väärän välillä.

Suomessakin arvomaailma on kääntynyt selvästi itsekkäämpään ja kovempaan suuntaan. Vapaus muuttuu häikäilemättömyydeksi, jos ihmiseltä puuttuu nöyryys ja sitoutuminen oman yhteisön palvelemiseen. Hyvä yhteiskunta syntyy arjessa koetusta lähimmäisenrakkaudesta. Eino Leinon sanoin:

"Ei hyvyys saavu huutaen;
se kulkee hiljaa kuiskaten."

Tämän vuosikymmenen aikana on talouspolitiikassa jouduttu tekemään monia tuskallisia päätöksiä. Taloutemme on nyt paremmassa kunnossa kuin monilla sellaisilla mailla, jotka ovat lykänneet vaikeita ratkaisujaan.

Talouspolitiikan tarkoitus on kuitenkin kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen, ei vain tiettyjen numeroarvojen saavuttaminen kansainvälisissä vertailuissa. Työttömyyden vastaisen taistelun tulokset kertovat, onko talouspolitiikka ollut menestyksekästä.

Kehitys on pitkälti ollut myönteistä. Uusia työpaikkoja on syntynyt, ja työttömyysasteemme on nyt Euroopan unionin keskiarvoa. Kokonaisuuteen ei voi kuitenkaan olla tyytyväinen. On ryhmiä, joilla ei mene vieläkään hyvin. Niitä ovat esimerkiksi ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät ja työttömät yksinhuoltajat.

Monta vielä hyvässä työkunnossa olevaa 50-vuotiasta uhkaa syrjäytyminen työmarkkinoilta. Yritykset ovat haluttomia ottamaan töihin varttuneempia työntekijöitä. Tuntuu usein siltä, että tätä väestönosaa pidetään jonkinlaisena painolastina. Näin ei ole. He ovat voimavara. Tarvitsemme kaikkien työpanosta.

Työttömyys on kohdistunut tällä vuosikymmenellä yksinhuoltajiin paljon raskaammin kuin muuhun väestöön. Heistä monet joutuvat työmarkkinoilla syrjinnän kohteiksi, koska he eivät voi joustaa työajoissaan yhtä paljon kuin muut ja koska he joutuvat muita useammin jäämään pois töistä lapsen sairastumisen takia.

Nämä ongelmat vaativat erityisiä toimenpiteitä.

Päättyneen vuoden aikana kansainvälisessä yhteisössä koettiin takaiskuja. Maailmantalouden ylle kasautui tummia pilviä. Vuosikymmenen aikana rakennettua laaja-alaista yhteistyötä koetellaan. Tavoitteenamme on oltava Yhdistyneiden kansakuntien vahvistaminen kriisien ratkaisemisessa. Eurooppaan on luotava yhteinen, ei erottava tai erotteleva turvallisuusjärjestys. Maanosassamme vakaus seuraa oleellisesti Euroopan unionin kehitystä.

Suomen kansainvälinen asema on nyt vahvempi kuin koskaan historiamme aikana. Euroopan unionin jäsenyys on tässä keskeinen tekijä.

Turvallisuuspoliittiset ratkaisumme ovat osoittautuneet oikeiksi ja saaneet kansalaisten laajan tuen.

Kuluneen vuoden aikana naapurimaamme Venäjän taloudellinen ja poliittinen tilanne on vaikeutunut. Demokratian ja vähemmistöjen puolesta toimineisiin on kohdistunut väkivallantekoja. Ne herättävät monia kysymyksiä. Tiedot maan taloudellisen ja sosiaalisen perusrakenteen tilasta eivät ole rohkaisevia. Maan asukkaiden enemmistö taistelee päivittäisestä toimeentulostaan.

Venäjällä on edessään pitkä ja kivulias uudistusten kausi. Enää ei ole mahdollista hoitaa vain oireita, vaan huomio on kiinnitettävä ongelmien todellisiin syihin.

Suomi ja muut maat voivat ainoastaan tukea tämän työn käynnistymistä, mutta venäläisten itse on tehtävä varsinainen työ. Jotta naapurimaamme pystyisi uudistumaan ja säilyttämään riittävän sisäisen eheytensä, kansalaistason yhteydenpito rajojen yli on erittäin tärkeää. Yritysten, kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja oppilaitosten olisi syytä ryhtyä pohtimaan, miten nykyistä useammalle naapurimaamme nuorelle tarjottaisiin mahdollisuus hankkia kokemuksia demokratian toiminnasta. Tässä on koko Euroopan unionilla yhteinen tehtävä.

Tänään Suomi yhdessä kymmenen muun Euroopan unionin jäsenmaan kanssa siirtyi osaksi euroaluetta. Euroalueen tuoma taloudellinen vakaus on jo nyt ollut Suomelle eduksi. Tämän vuosikymmenen alun kokemukset osoittivat, mitä epävakaa valuutta merkitsisi asuntovelallisille ja pienyrittäjille.

Euroopan unionilla on haasteena myös laajentuminen. Suomi on historiassaan katkerasti kokenut, mitä merkitsee jakolinjojen piirtäminen Eurooppaan. On tärkeää, että Eurooppaan ei luoda uusia rajalinjoja, taloudellisia tai poliittisia. Uusien markkinoiden syntyminen lähialueillemme vahvistaa myös Suomen taloutta. Tämäkin perustelee Euroopan unionin laajenemista.

Suomi on tämän vuoden jälkipuoliskolla Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Luvassa on monin tavoin vaativa urakka.

Esittämillämme EU:n kautta tapahtuvilla merkittävillä yhteistyöhankkeilla on nyt tärkeä tehtävä.

Kansanvaltaisessa yhteiskunnassa valta on kansalaisilla, jotka äänestämällä ilmaisevat tahtonsa. Vilkas osallistuminen vaaleihin on hyvin toimivan kansanvallan tunnusmerkki. Toivon, että jokainen äänioikeutettu kansalainen käyttää lähestyvissä vaaleissa tätä hänelle kuuluvaa perusoikeuttaan.

Toivotan kaikille kansalaisille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.