TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
HM KUNINGATAR BEATRIXIN TARJOAMALLA JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ NOORDEINDEN PALATSISSA HAAGISSA 20.01.1999

Haluan lausua parhaat kiitokseni siitä lämmöstä ja vieraanvaraisuudesta, jolla olette meidät vastaanottaneet.

Haluan myös kiittää Teidän Majesteettianne minulle henkilökohtaisesti, puolisolleni ja Suomen kansalle osoittamistanne ystävällisistä sanoista. Meille on suuri ilo saapua viralliselle vierailulle Alankomaihin tapaamaan Teidän Majesteettianne ja Teidän Kuninkaallista Korkeuttanne. Teidän Majesteettinne valtiovierailu Suomeen vuonna 1995 on säilynyt elävänä mielissämme. Minulla oli lisäksi tilaisuus nauttia seurastanne puolitoista vuotta sitten Euroopan neuvoston kokouksen aikana Amsterdamissa.

Teidän Majesteettinne valtiovierailusta Suomeen jäi miellyttävä muisto. Se ajoittui valoisaan jaksoon viimeaikaisessa historiassamme. Olimme tuore jäsen Euroopan unionissa, ja toipuminen 1990-luvun alkupuolen taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista oli nopeaa. Suomi oli täyttämässä yhteisen eurooppalaisen valuutan käyttöönotolle asetettuja tavoitteita. Suomalaiset esittelivät mielellään Teidän Majesteetillenne vaikeiden päätöstensä ja kovan työnsä hedelmiä keskellä heleintä alkukesää.

Tarkasteltaessa suhteellisen lyhyttä valtiovierailujen historiaa maidemme välillä ja sitä maailmantilannetta, jossa ne kulloinkin toteutuivat, voi vain ihmetellä, kuinka nopeasti maailma ja etenkin Eurooppa ovat muuttuneet. 1970-luvun alkupuolella, jolloin presidentti Urho Kekkonen vieraili Alankomaissa ja Hänen Majesteettinsa Kuningatar Juliana teki Suomeen vastavierailun, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous oli toteutumassa. Edeltäjäni presidentti Mauno Koiviston vieraili Alankomaissa vuonna 1990, jolloin kylmän sodan rakenteet olivat murtuneet ja uusi aikakausi oli alullaan. Tuolloin saatoimme vain arvailla, mihin tapahtumien kulku johtaa.

Uudet haasteet kohdatessaan ja uusiin mahdollisuuksiin tarttuessaan Suomi saattoi luottaa maidemme välillä vallinneeseen ystävyyden ja yhteistyön perinteeseen.

Alankomaiden kauppiaat loivat yhteydet Suomeen jo useita satoja vuosia sitten. Maanne loi jo varhain itselleen aseman yhtenä Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Alankomaalaisten saavutukset kulttuurin ja tieteen aloilla ovat aina saaneet osakseen suurta ihailua Suomessa. Tukeutuminen kansainväliseen oikeuteen ja usko siihen, että valtioiden väliset erimielisyydet on ratkaistava rauhanomaisin keinoin, ovat olleet Alankomaiden politiikan peruspilareita. Historiansa aikana Suomi on saanut nauttia Alankomaiden tuesta, joka on kummunnut näistä ylevistä periaatteista.

Ihailemme maanne aktiivista osallistumista kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ja rauhanturvatoimintaan maapallon eri kolkilla. Nämä mainitut alat ovat erityisesti niitä, joilla näkemyksemme ovat samanlaiset. Meille on myös yhteistä demokratian, ihmisoikeuksien ja ympäristöarvojen kunnioitus. Näin ollen meidän on usein ollut helppo valita Alankomaat yhteistyökumppaniksemme. Maidemme sodan jälkeen valitsemat erilaiset turvallisuuspoliittiset ratkaisut eivät olleet esteenä yhteisille ponnisteluille rauhan ja kansainvälisen yhteisymmärryksen ihanteiden toteuttamiseksi. Nyt kun molemmat olemme Euroopan unionin jäsenmaita, olemme lähempänä toisiamme kuin koskaan aikaisemmin.

Euroopan unionilla on nyt käsiteltävänään vaativa asialista, jonka muotoilussa Alankomailla on ollut merkittävä osuus. Mainittakoon vaikkapa vain merkkipaalut Maastricht ja Amsterdam. Kuluvan vuoden aikana tulee päätettäväksi asioita, jotka muovaavat Eurooppaa pitkälle tulevaisuuteen. Suomi ja Alankomaat tukevat vahvaa Eurooppaa, sellaista joka kykenee kansainvälisissä yhteyksissä puhumaan yhdellä voimakkaalla äänellä.

Suomi on Saksan jälkeen Euroopan unionin puheenjohtajamaa tämän vuoden jälkipuoliskolla. Asialistan määrää kehitys nykyisen puheenjohtajakauden aikana, mutta työstä on joka tapauksessa tulossa vaativa. Olemme jo pitemmän ajan panostaneet voimakkaasti tähän tehtävään valmistautumiseen. Saanen tässä yhteydessä esittää parhaat kiitokseni Alankomaiden hallitukselle ja muille viranomaisille siitä valmiudesta, jolla ne ovat jakaneet meille tietouttaan ja kokemuksiaan puheenjohtajuuskauden vaatimuksista.

Kun keskustellaan yhdentymisestä, puhutaan usein vain rakenteista ja instituutioista. On tärkeätä muistaa, että ne ovat vain välineitä, joilla pyritään tuottamaan hyvinvointia ja turvallisuutta maidemme kansalaisille. Yhdentymisen onnistuminen mitataan lopulta ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Ympäristön puhtaus, katujen turvallisuus ja hyvä, turvallinen työpaikka ovat asioita, joita kansalaiset osaavat arvostaa ja joihin voimme vaikuttaa parhaiten yhteistyötä tekemällä. Olemme tyytyväisiä siitä, että nämä asiat ovat tärkeitä myös Alankomaiden toiminnassa Euroopan unionissa. Uskon, että yhteistyömme näissä kysymyksissä entisestään vahvistuu. Voimme myös oppia toistemme kokemuksista.

Syrjäytyminen ja työttömyys ovat tosiasioita kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Ei edes Alankomaat ole näiltä ilmiöiltä säästynyt, vaikka maassanne toteutettu ns. "Polder Model" onkin erinomainen esimerkki talouden ja työllisyyden menestyksekkäästä hoidosta.

Suomi maksoi korkean hinnan 1990-luvun alkupuolen talouslamastaan. Tällainen murrosaika voi olla vakava haaste kenelle hyvänsä. Hakiessamme voittoa, tehokkuutta ja kasvua saatamme liian helposti unohtaa ne haitat ja ongelmat, joita niistä monille kansalaisille voi koitua.

Monissa maissa, kuten myös Suomessa, työttömyys on erityisen korkea maahanmuuttajien keskuudessa, mistä johtuen heidän integroitumisensa yhteiskuntaan vaikeutuu entisestäänkin. Sosiaaliset seuraamukset näkyvät koko yhteiskunnassa. Olen iloinen siitä, että nämä kysymykset ovat saaneet näkyvän aseman Euroopan unionin asialistalla.

Erityistä huomiota on syytä kiinnittää siihen, millaisen kasvatuksen ja elinympäristön tarjoamme omalle nuorisollemme. Meidän täytyy pyrkiä siihen, että seuraavista sukupolvista tulee suvaitsevaisia ja vastuuntuntoisia eurooppalaisia. Se olisi paras tae maanosamme turvallisuudelle.

***

Haluan vielä kerran todeta, kuinka tämä vierailu Alankomaihin minua ilahduttaa, ja ehdotan, että kohotamme maljan Hänen Majesteettinsa Kuningatar Beatrixin ja Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa Prinssi Clausin terveydeksi sekä Alankomaiden kansan onneksi ja menestykseksi.