TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI ALANKOMAIDEN PARLAMENTIN YLÄHUONEESSA 20.01.1999

Kiitän Teitä minulle suomastanne ystävällisestä vastaanotosta ja lämpimistä sanoistanne. Minulle on kunnia vierailla tässä historiallisessa rakennuksessa, jolla on pitkät perinteet parlamentaarisen työskentelyn tyyssijana.

Suomen yhteydet maahanne juontuvat vuosisatojen takaa. Aluksi ne olivat kauppayhteyksiä, mutta ovat siitä vähitellen kehittyneet yhteisten arvojemme pohjalta. Näitä arvoja ovat länsimainen parlamentaarinen demokratia, laillisuus ja hyvä hallinto sekä ihmisoikeuksien kunnioitus.

Parlamentilla, jolla on valtakirja kansalta ja jolle hallitus on vastuussa, on korkein vastuu näiden periaatteiden toteutumisen valvojana. Tiedossani on, että tämä parlamentti hoitaa velvollisuutensa äärimmäisen tunnollisesti.

Suomi kohtasi uuden haasteen tullessaan Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995. Monet asiat, jotka aikaisemmin kuuluivat ulkopolitiikan alan, muuttuivat sisäisiksi Euroopan unionin asioiksi. Tästä luonnollisesti seurasi tarve uudistaa asioiden käsittelyjärjestystä. Keskeinen kysymys oli, kuinka taata eduskunnan tehokas osallistuminen päätösvalmisteluun. Eduskunnalla on nyt tärkeä asema muotoiltaessa Suomen politiikkaa Euroopan unionin asioissa.

Jo usean vaalikauden ajan Suomen hallitustilanne on ollut vakaa. Hallitukset ovat pysyneet vallassa koko vaalikauden ajan. Tämä on ollut erityisen onnellista siksi, että kohtasimme tämän vuosikymmenen aikana syvän taloudellisen laman ja sitä seuranneet sosiaaliset ongelmat. Vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin pystyttiin toteuttamaan, koska ne ymmärrettiin yhteisesti tilanteen vaatimiksi. Onneksi olimme parempina aikoina luoneet kattavan sosiaaliturvan huolehtimaan sen tarpeessa olevista. Sosiaaliturvan ylläpito sitä ratkaisevasti heikentämättä on käynyt raskaaksi, mutta toisaalta se on säästänyt yhteiskunnan vakavilta vaurioilta.

Alankomaissa hallituksen ja yhteiskunnan eri etupiirien välinen yhteistyö on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi taata myönteiset olosuhteet taloudelliselle toiminnalle. Tuloksena on ollut nopea talouskasvu ja matala työttömyys, mitä muut Euroopan maat ovat voineet kadehtien seurata. Tämä "Polderi-malli" saattaa olla hyvin hollantilainen ratkaisu, joka ei aivan sellaisenaan muualle sovellu. Voimme kaikki kuitenkin oppia jotain siitä etsiessämme ratkaisua kotoisiin ongelmiimme.

Suomessa jouduimme toteamaan, että yksinkertaista ratkaisua työttömyyteen ei ollut. Se on saatu huippulukemistaan eurooppalaiselle keskitasolle, mitä emme voi vielä pitää lähimainkaan tyydyttävänä tasona. Tarvitsemme sekä taloudellista kasvua että uudistuksia, jotta voimme synnyttää uusia työpaikkoja. Tämä tilanne on tuttu muissakin Euroopan maissa. Olenkin tyytyväinen siitä, että työttömyys on tärkeällä sijalla Euroopan unionin asialistalla.

Wienin Eurooppa-neuvosto perusti työryhmän (Task Force) valmistelemaan yhteisiä politiikkoja maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden osalta. Kyseessä oli Alankomaiden esitys, jota Suomi tuki. Työryhmän ehdotukset tulevat käsiteltäviksi Tampereella pidettävässä Eurooppa-neuvostossa. Kyseessä on vaikea ongelmavyyhti, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan yhteisiä toimia. Alankomaat on osaltaan vastaanottanut suuren määrän maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita ja määrät vain lisääntyvät. On erittäin tärkeää panostaa maahanmuuttajien integroimiseen yhteiskuntaan. Suomeen tulijoiden määrät ovat eurooppalaisittain vähäiset, mutta sosiaaliset vaikutukset ovat silti havaittavissa.

Euroopan unionin on tänä vuonna tehtävä päätöksiä, joilla on pitkäaikainen vaikutus sen tulevaan kehitykseen. Tärkeimpiä näistä on Agenda 2000 -kokonaisuus. On tärkeää, että päätöksiä saadaan aikaan Saksan puheenjohtajakaudella. Meiltä kaikilta edellytetään halua löytää tyydyttävä ratkaisu.

On ehdottoman tärkeää, että Euroopan unionin laajentumisen kohdalla saadaan liike pidetyksi yllä. Laajentuminen on avainkysymys maanosamme rauhan ja turvallisuuden kannalta ja olennaista sen elinvoimalle. Jäsenyys on avoinna kaikille edellytykset täyttäville maille. Baltian maiden liittyminen jäseniksi on Suomelle keskeinen päämäärä. Laajentumista ei pidä vaikeuttaa tekaistuin tai epäilyttävin perustein.

Viime vuoden tapahtumien johdosta monia tekemistämme ennusteista jouduttiin korjaamaan, ja huonompaan suuntaan. Maailmantalous koki takaiskuja, laajapohjainen yhteistyö, jota oli vuosikymmenen mittaan rakennettu, joutui koetukselle. Pyrkimyksenämme tulee olla YK:n roolin vahvistaminen kriisien ratkaisemisessa. Eurooppaan tulee luoda selväpiirteinen turvallisuusjärjestys, joka ei aseta maita eriarvoiseen asemaan. Maanosamme vakaus seuraa Euroopan unionissa tapahtunutta kehitystä. Suomen osalta voin todeta, että maamme kansainvälis-poliittinen asema on nyt vahvempi kuin koskaan sen historian aikana.

Naapurimme Venäjän tilanne on nyt hyvin vaikea. Venäjä on maanosamme turvallisuuteen vaikuttavista muuttujista avainasemassa. Sen talous on romahtanut ja sen kyky osallistua kansainväliseen yhteistyöhön on rajoittunut. Myös poliittinen kehitys on kohdannut vaikeuksia. Vaikka kantamme onkin se, että saadakseen ulkomaista rahoitusapua Venäjän on ensin opittava auttamaan itseään, olen vakaasti sillä kannalla, että meidän on parhaamme mukaan pyrittävä kiinnittämään se eurooppalaisiin yhteistyörakenteisiin.

Edessämme on siis työntäyteinen vuosi. Uskon kuitenkin siihen, että vahva halu yhteistyöhön luo Euroopalle hyvän pohjan uuden vuosituhannen aloittamiselle.

Kiitän Teitä, Herra Puhemies.