TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
HM KUNINGAS JUAN CARLOSIN JA KUNINGATAR SOFIAN TARJOAMALLA JUHLAILLALLISELLA
KUNINKAANLINNASSA MADRIDISSA 1.2.1999

Pyydän saada kiittää saamastamme sydämellisestä vastaanotosta ja lämminhenkisestä puheestanne. Tunnemme olevamme täällä hyvien ystävien luona.

Suomen ja Espanjan valtiollisilla suhteilla on lähes yhtä pitkä historia kuin Suomen itsenäisyydellä. Espanja oli ensimmäisiä maita, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden. Tunnustus saatiin tammikuussa vuonna 1918, runsas kuukausi itsenäisyysjulistuksestamme. Siitä lähtien Suomen ja Espanjan suhteet ovat kehittyneet hyvin.

Kansamme ovat läheisesti seuranneet toistensa kohtaloita tänä aikana. Espanjan sisällissota oli järkytys myös suomalaisille. Me arvostimme espanjalaisten meille osoittamaa myötätuntoa sotiemme aikana vuosina 1939-1945.

Teidän Majesteettinne kruununprinssinä tekemä ensimmäinen virallinen vierailu Suomeen kesällä 1975 oli tärkeä virstanpylväs suhteidemme viimeaikaisessa historiassa. Se tapahtui aikana, jolloin kylmän sodan jähmeät asetelmat alkoivat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin myötä muuttua ja jolloin Euroopan valtiot, Suomi ja Espanja mukaanluettuina, alkoivat etsiä uusia yhteistyömuotoja.

Tiedän, että arvostetut edeltäjäni presidentti Urho Kekkonen ja presidentti Mauno Koivisto arvostivat vierailujaan Espanjaan ja pyrkivät omalta osaltaan edistämään maidemme välistä yhteistyötä. Teidän Majesteettinne tekivät valtiovierailun Suomeen vuonna 1989. Käytän nyt tilaisuutta esittääkseni Teidän Majesteeteillenne kutsun vierailla Suomessa.

Teidän Majesteettinne, Teidän kaudellanne demokratia on vakiintunut Espanjassa. Tässä Teidän Majesteettinne henkilökohtainen panos on ollut keskeinen. Samanaikaisesti Espanja on omaksunut aktiivisen ja näkyvän roolin kansainvälisissä rauhanpyrkimyksissä.

Madridissa 1980-luvun alussa ETY-kokouksessa Euroopan turvallisuus yhdistettiin ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Näin Helsingissä vuonna 1975 alkanut prosessi sai ratkaisevan täydennyksen. Tämän jälkeen Madrid on toistuvasti ollut tärkeiden kansainvälisten neuvottelujen näyttämönä.

Suomen ja Espanjan suhteet ovat kehittyneet johdonmukaisesti ja dynaamisesti, mitä yhteinen jäsenyys Euroopan unionissa on vain korostanut. Suomen ensimmäisenä EU-jäsenyysvuonna Espanja toimi unionin puheenjohtajamaana. Madridin huippukokous ja koko Espanjan tuloksekas puheenjohtajakausi ovat meille erinomainen esikuva, kun valmistaudumme itse EU:n puheenjohtajuuteen tänä vuonna. Helsingin huippukokous ensi joulukuussa viitoittaa tietä uuden vuosituhannen alun ratkaisuille.

Eurooppa luo nyt itselleen uutta muotoa. Vuosituhannen vaihtuminen vaatii kaikilta Euroopan mailta erityistä panostusta aitoon yhteistyöhön. Unionin sisäistä ja ulkoista toimintaa on tehostettava. Tarvitaan poliittista tahtoa; meistä riippuu millaisen unionin haluamme tuleville sukupolville jättää.

Jäsenyytemme Euroopan unionissa on entisestään vahvistanut kansainvälistä asemaamme. Suomi jakaa muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa yhteiset arvot, yhteiset edut ja yhteiset velvollisuudet. Unionin jäsenten välinen solidaarisuus lisää EU-maiden turvallisuutta. Suomi haluaa EU:lta määrätietoisempaa toimintaa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se edellyttää eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn vahvistamista.

Uudistuvalla NATOlla on tärkeä vakautta lisäävä rooli Euroopassa. Suomi on aktiivisesti mukana rauhankumppanuusohjelmassa. Osallistumme NATOn 50-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä järjestettävään euroatlanttiseen huipputapaamiseen Washingtonissa tämän vuoden huhtikuussa.

Sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen vakauden lisääminen Välimeren alueella vahvistaa koko unionia. Kaikki jäsenmaat tukevat yhteistyötä Välimeren maiden kanssa. Yhtä menestyksellistä yhteistyötä tarvitaan myös Pohjois-Euroopassa. Unionin ulottuvuudet, niin eteläinen kuin pohjoinenkin, ovat kaikille jäsenmaille yhteiset.

Kun nykyaikainen taloudellinen yhteistyö ei ole vain tavaroiden ja palveluiden vaihtokauppaa, on tärkeää, että yritysten investoinnit puolin ja toisin lisääntyisivät. Espanjan asema EU:n siltana Latinalaiseen Amerikkaan ja Välimeren alueelle sekä Suomen vastaava asema Itämeren alueella ja Venäjän naapurissa rohkaisevat tekemään investointeja niin Suomeen kuin Espanjaan.

Jäsenyys EU:ssa on lähentänyt olennaisesti Suomea ja Espanjaa toisiinsa. Yhteistyö niin poliittisella, taloudellisella kuin sivistyksellisellä alalla on lisääntynyt merkittävästi. Kauppavaihtomme määrä on jatkuvasti kasvanut ja sen rakenne on ilahduttavasti monipuolistunut. Kun maidemme välillä ei ole enää varsinaisia kaupan esteitä, olisikin nyt tärkeää, että yritykset lisäisivät suoria kontaktejaan ja pyrkisivät omalta osaltaan etsimään uusia yhteistyösektoreita.

Espanja on voittanut suomalaisten matkailijoiden sydämet. Vuodesta toiseen maanne kaunis luonto, aurinko ja erityisesti sen ystävälliset ihmiset ovat houkutelleet maanmiehiämme. Esimerkiksi viime vuonna yli 400 000 suomalaista kävi Espanjassa; se on lähes kymmenesosa maamme koko väestöstä. On mieluisaa todeta, että myös espanjalaisten kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut ja espanjalaisten matkailijoiden määrä maassamme on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut.

Kulttuuriyhteistyön alalla voimme niin ikään kirjata uusia tuloksia. Suomessa kiinnostus espanjan kieleen on jatkuvasti kasvanut erityisesti nuorten ikäluokkien piirissä. Suomi perusti vuonna 1987 ensimmäisenä pohjoismaana oman kulttuuri-instituutin Madridiin.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta tunnetun espanjalaisen kirjailijan, intellektuellin ja Espanjan ensimmäisen Helsingin-konsulin Angel Ganivetin kuolemasta ja maailmankuulun suomalaisen arkkitehdin Alvar Aallon syntymästä. Sekä Espanjassa että Suomessa on järjestetty heidän muistokseen lukuisia seminaareja, esitelmätilaisuuksia ja näyttelyitä. Alvar Aallon kaupunkimaisemia esittävä näyttely avataan huomenna täällä Madridissa. Ganivetin kirja "Kirjeitä Suomesta - Cartas Finlandesas", on ensimmäinen laajempi espanjalainen kirjallinen dokumentti Suomesta ja sen kansasta. Vaikka sen perustana ovat tekijän kokemukset vuosien 1896-1897 Helsingistä, monet hänen oivalluksistaan ja havainnoistaan ovat edelleen varsin osuvia. Ganivet totesi jo yli 100 vuotta sitten, että "Puhelin on täällä melkein yhtä yleinen kuin keittovälineet, se on lisähenkilö missä tahansa keskustelussa". Tänään Suomi on matkapuhelimien käytön ja yleisemmin tietoliikenteen kärkimaa maailmassa.

Espanja on noussut jälleen keskeiseksi toimijaksi eurooppalaisessa yhteistyössä. Espanja on hyvä esimerkki siitä, kuinka EU-yhteistyö on vaikuttanut myönteisesti maan taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.

Maidemme maantieteellinen etäisyys sekä erilainen kieli- ja kulttuuriperinne eivät ole esteinä Suomen ja Espanjan jatkuvalle lähentymiselle, sillä meillä on yhteinen arvomaailma: perustamme valtio- ja yhteiskuntajärjestelmämme länsimaiseen demokratiaan, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Tämä vierailu osoittaa, että Espanjassa arvostetaan maidemme välistä ystävyyttä. Annan sille suuren arvon.


Kohotan maljan Teidän Majesteettienne Kuningas Juan Carlosin ja Kuningatar Sofian kunniaksi ja Espanjan kansan menestykseksi sekä maidemme väliselle ystävyydelle.