TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE MEKSIKON KONGRESSIN PYSYVÄN KOMISSION
JUHLAISTUNNOSSA 23.2.1999

Haluan aluksi kiittää Teitä ystävällisestä vastaanotostanne ja lämpimistä sanoistanne minua ja maatani kohtaan. Pidän suurena kunniana tilaisuutta voida puhua kansanedustuslaitoksessanne. Kiitollisuuttani lisää tietoisuus siitä, että otitte minut vastaan kongressin syys- ja kevätistuntokausien välillä, jolloin teidän kaikkien pitäisi viettää hyvin ansaittua lomaa lainsäädäntötyöstä ennen käymistä käsiksi uuden parlamenttikauden haasteisiin.

Tunnen erityistä mielihyvää siitä, että puhetta tässä suuressa komissiossa johtaa vanha henkilökohtainen ystäväni. Minulla oli ilo työskennellä 1980-luvulla yhdessä Meksikon silloisen YK-suurlähettilään Porfirio Muñoz Ledon kanssa Namibian itsenäisyyden pohjustamiseksi, joka sitten toteutuikin vuonna 1990. Minulle se merkitsi yhden elämäni tärkeimmän ja haasteellisimman työrupeaman päättymistä ja sen mukanaantuomaa tyydytystä siitä, että olin saanut olla mukana avustamassa Namibian kansaa luomaan itsenäisen oman valtionsa.

Meneillään oleva vierailuni on Suomen valtionpäämiehen ensimmäinen valtiovierailu kauniiseen ja kiehtovaan Meksikoon. Maillamme on monia historiallisia yhtymäkohtia. Suomi julistautui 6. joulukuuta 1917 itsenäiseksi tasavallaksi. Meksiko oli ensimmäisiä Latinalaisen Amerikan valtioita, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden. Meksikon vallankumous puolestaan synnytti 5. helmikuuta saman vuonna uuden perustuslain, jonka 82. vuotisjuhlaa äskettäin vietitte Guerétarossa.

Minuun teki suuren vaikutuksen se juhlallinen ja kunnioittava tapa, jolla meksikolaiset suhtautuvat tuohon kansanvaltanne edelleen voimassaolevaan perusdokumenttiin. Teillä, arvoisat liittovaltion kongressin jäsenet, on vaalittavana kunniakkaat perinteet. Perustuslaki muodostaa työllenne lujan perustan rakentaessanne omalla panoksellanne sellaista meksikolaista poliittista, taloudellista ja yhteiskunnallista järjestelmää, joka pystyy kansalaisianne tyydyttävällä tavalla vastaamaan uuden vuosituhannen haasteisiin.

Suomea ja Meksikoa yhdistää kansalaisten voimakas tahto puolustaa kansallista suvereniteettiaan ja maansa alueellista koskemattomuutta. Tässä suhteessa maittemme historialliset kokemukset ovat samansuuntaiset. Meitä yhdistävät myös yhteiset arvot kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, oikeusvaltion ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Kunnioitettu presidenttinne Benito Juárez antoi meille kaikille - niin yksilöinä kuin kansakuntinakin - edelleen ajankohtaisen ja velvoittavan elämänohjeen: "Rauha on toisten oikeuksien kunnioittamista". Tiedän tämän viisaan lauseen olevan lainsäädäntöpalatsinne istuntosalin seinällä muistuttamassa lainsäätäjiä, hallitusta ja kaikkia kansalaisia toisten kansojen, kulttuurien ja mielipiteiden kunnioittamisen tärkeydestä.

Valtioittemme molemminpuolista kiinnostusta suhteiden kehittämiseen kuvaa se, että kahdenvälinen ystävyyssopimus solmittiin jo vuonna 1936 ennen kuin maidemme välillä oli vielä diplomaattisuhteita. Kuluvan vuoden marraskuun 11. päivänä tulee kuluneeksi 50 vuotta diplomaattisuhteiden muodostamisesta. Suurlähetystöt perustettiin México Cityyn ja Helsinkiin vuonna 1964.

Viime vuosina maittemme suhteet ovat syventyneet ja laajentuneet. Kauppa ja taloudellinen yhteistyö muodostaa suhteittemme rungon, jonka edelleen vahvistamiseen myös tämänkertainen vierailuni tähtää. Emme ole vielä läheskään hyödyntäneet täysin molempien valtioiden ja talouksien suurta potentiaalia. Meksikon kiinnostavuus kauppakumppanina ja investointikohteena on suuresti lisääntynyt. Se on seurausta maanne nopeasta talouskasvusta, kaupan esteiden poistamisesta ja ulkomaankauppajärjestelmänne vapauttamisesta sekä ennen varsin voimakkaan valtiosektorinne yksityistämisestä.

Meksiko on tänä päivänä houkutteleva lähes 100 miljoonan asukkaan markkina, jonka merkitystä lisää kuulumisenne Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueeseen. Suomalaisyritykset ovatkin tehneet viime vuosina teollisia investointeja mm. Durangoon, Reynosaan ja Monterreyhin. Minulla on ilo vihkiä tämän vierailuni aikana käyttöön kaksi elektronikkaan ja telekommunikaatioon liittyvää tuotantolaitosta. Vastaavasti Suomi tarjoaa meksikolaisille yrityksille luotettavan kauppa- ja yhteistyökumppanin osana 370 miljoonan asukkaan yhteismarkkinaa.

Eilen kansallispalatsissa (Palacio Nacional) allekirjoitettiin Suomen ja Meksikon välinen sopimus investointien molemminpuolisesta edistämisestä ja suojelusta. Yhdessä juuri voimaanastuneen kaksinkertaisen verotuksen estävän sopimuksen kanssa se lisää yritystemme luottamusta toisen osapuolen markkinaa kohtaan. Uskon näiden sopimusten edesauttavan uusien investointien syntymistä maissamme.

Kansainvälisellä areenalla maittemme pyrkimykset ovat samansuuntaiset ja yhteistyömme vakiintunutta. Työskentelemme YK:n rakenteiden uudistamiseksi ja maailmanjärjestön vahvistamiseksi, aseriisunnan edistämiseksi, ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja koko ihmiskuntaa uhkaavien globaalien uhkien torjumiseksi. Suomi ja Meksiko toimivat määrätietoisesti myös vapaakaupan edistämiseksi Maailman kauppajärjestön WTO:n puitteissa.

Meksikon aktiivisuutta arvostetaan teollisuusmaiden talous- ja sosiaalipolitiikkaa tutkivassa OECD-järjestössä, johon maanne liittyi ensimmäisenä Latinalaisen Amerikan valtiona.

Kehitysmaiden auttamisessa maillamme on yhteinen hanke, sillä eilen allekirjoitettiin Suomen, Meksikon ja Guatemalan kesken sopimus kolmikantayhteistyöstä eteläisen naapurimaanne alkuperäisväestön elinolosuhteiden parantamiseksi rajaseudulla. Konkreettinen osoitus maanne solidaarisuudesta ja läheisistä suhteista Keski-Amerikan maihin saatiin viime syksyn hirmumyrsky Mitchin tuhojen yhteydessä, jolloin Meksiko oli kansainvälisten avustustoimien liikkeellepaneva voima.

Suomen hallitus suhtautuu erittäin myönteisesti Euroopan ja Meksikon välisten suhteiden kehittämiseen. Maamme ratifioi ensimmäisenä Euroopan unionin ja Meksikon välillä joulukuussa 1997 allekirjoitetun puitesopimuksen, jonka perusteella parhaillaan käydään neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta. Toimiessaan EU:n puheenjohtajamaana ensi heinäkuusta alkaen kuuden kuukauden ajan Suomi tekee vapaakauppaa suosivan perussuhtautumisensa mukaisesti kaikkensa, jotta tuloksena olisi kattavan, tasapainoisen ja molempia osapuolia tyydyttävän sopimuksen aikaansaaminen mahdollisimman nopeasti. Uskon tämän olevan teollisuutemme etujen mukaista.

Euroopan unioni pyrkii aktiivisesti kehittämään suhteitaan Latinalaiseen Amerikkaan. Kaupan vapauttamisen ja sen esteiden poistamisen lisäksi yhteistyö sisältää myös laaja-alaisen poliittisen vuoropuhelun sekä kulttuurivaihdon. Ottaen huomioon Meksikon historialliset, kieli- ja kulttuurisiteet Eurooppaan on luonnollista, että näiden siteiden lujittaminen on myös teidän hallituksenne painopisteitä.

Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välinen ensimmäinen huippukokous pidetään kesäkuussa Rio de Janeirossa. Rion ryhmän puheenjohtajana Meksikolla on tärkeä rooli tämän historiallisen kokouksen valmisteluissa. Suomi toivoo huippukokoukselta konkreettisia suosituksia ja linjauksia Euroopan ja Latinalaisen Amerikan välisten suhteiden tiivistämiseksi ja konkreettisten yhteistyöhankkeiden toteuttamiseksi mm. oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi sekä köyhyyden ja huumeiden vastaisen taistelun tehostamiseksi.

Minulle on suuri kunnia vierailla Meksikon kansanedustuslaitoksessa, jonka asema viimeisten parlamenttivaalienne jälkeen heinäkuussa 1997 on selvästi voimistunut. Maanne on johdonmukaisella ja päättäväisellä tavalla siirtymässä kohti vallan tasaisempaa jakaantumista eri valtiomahtien samoin kuin eri puolueiden välillä.

Suomessa demokratialla ja puolueiden välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä toteutettiin radikaali uudistus, kun säätyvaltiopäivät korvattiin 200-jäsenisellä yksikamarisella eduskunnalla. Kansanedustajat valittiin välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla vaalipiireittäin, jolloin alueellinen edustavuus parani.

Tässä uudistuksessa suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä koko maailmassa sekä äänioikeuden että oikeuden asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Ensimmäiseen eduskuntaan valittiin 19 naiskansanedustajaa. Nykyisen eduskunnan koostumuksessa kolmasosa on naisia, joilla on perinteisesti muutenkin ollut tärkeä rooli suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja kehittämisessä. Kodin ulkopuolella työskentelevien naisten osuus koko työvoimasta on Suomessa maailman korkeimpia.

Suomi itsenäistyi 6.12.1917 irtautumalla ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa Venäjän hajonneesta keisarikunnasta. Eduskuntaa koskevat perustuslait pysyivät miltei muuttumattomina 1980-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet suuret muutokset - ei vähiten Suomen jäsenyys Euroopan unionissa vuonna 1995 - ovat heijastuneet myös lainsäädäntöön ja eduskunnan toimintaan.

Liittymissopimuksella osa Suomen aikaisemmin itsenäisesti käyttämästä lainsäädäntövallasta siirtyi unionille tietyissä tarkoin määritellyissä asiaryhmissä kuten maatalous- ja kauppapolitiikka. Unionin päätöksillä voidaan luoda jäsenvaltioita sitovaa lainsäädäntöä. Jäsenmaiden kansalliset parlamentit eivät ole suoraan edustettuina EU:n toimielimissä, vaan ne valvovat ja ohjaavat EU:n toimintaa unionin neuvostossa toimivien jäsenmaiden hallitusten edustajien kautta.

EU-jäsenyys merkitsi suurta muutosta eduskunnan työssä. Monet aikaisemmin puhtaasti kansalliseen päätösvaltaan kuuluneet asiat muuttuivat Euroopan unionin sisäisiksi asioiksi. Kauppamme muiden jäsenmaiden kanssa ei ole ulkomaankauppaa, vaan osa unionin sisämarkkinoita. Tästä seurasi tarve uudistaa asioiden käsittelyjärjestystä. Keskeinen haaste oli taata eduskunnan tehokas osallistuminen Euroopan tason päätösten kansalliseen valmisteluun. Uskon meidän onnistuneen tässä hyvin, ja nyt eduskunnalla on tärkeä asema muotoiltaessa Suomen politiikkaa Euroopan unionin asioissa.

Kuvaavaa Suomen poliittiselle järjestelmälle on se, ettei mikään puolue ole itsenäisyytemme aikana koskaan saavuttanut sellaista äänimäärää, joka olisi mahdollistanut sen enemmistöhallituksen muodostamisen. Hallitukset ovat aina neuvottelujen tuloksena syntyneitä koalitioita, joiden politiikka perustuu konsensukseen ja yhteistyöhön. Ainakin Suomen poliittisessa järjestelmässä tämä on toiminut koko yhteiskuntaa yhdistävänä ja rakentavana voimana.

Suomi on ollut edelläkävijä myös oikeusasiamiehen instituution kehittämisessä. Sellainen virka perustettiin maahamme jo 80 vuotta sitten toisena maailmassa Ruotsin jälkeen. Oikeusasiamiehen tehtävä on koko toimiajan ollut sama: valvoa viranomaisten ja virkamiesten virkatoimien lainmukaisuutta. Myös Euroopan unionin parlamenttiin perustettiin muutama vuosi sitten oikeusasiamiehen virka, jonka ensimmäisenä haltijana toimii suomalainen. Riippumaton oikeusasiamiesjärjestelmä on tärkeä osa kansanvaltaa.

Parlamenttiemme välillä on viime vuosina ollut lisääntyvää vierailuvaihtoa. Meksikolaisia parlamentaarikkoja on vieraillut maassamme tutustumassa erityisesti metsäsektoriin. Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta puolestaan vieraili Meksikossa 1996. Viime vuonna eduskuntaan perustettiin Meksikon ystävyysryhmä. Toivonkin, että kansanedustuslaitostemme väliset yhteydet vilkastuisivat ja dialogi lainsäätäjiemme välillä tiivistyisi. Mielipiteiden vaihto kokemuksista rikastuttaa parlamenttikeskustelua molemmissa maissa.

Toivotan teille menestystä vaativassa työssänne Meksikon kansan oikeuksien ja etujen ajamisessa siirryttäessä uudelle vuosituhannelle.

Paljon kiitoksia.