TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
SUOMALAIS-MEKSIKOLAISESSA TALOUSKONFERENSSISSA
MEXICOSSA 23.2.1999

Aluksi haluan kiittää talousseminaarin järjestäjiä mahdollisuudesta osallistua tähän tärkeään tilaisuuteen, johon on kerääntynyt näin runsaslukuinen ja arvovaltainen joukko Meksikon talouselämän ja teollisuuden edustajia. Seminaari on konkreettinen osoitus Suomen teollisuuden ja työnantajien keskusliiton TT:n ja Meksikon kansainvälisten asiain yritysneuvoston CEMAI:n välisestä yhteistyöstä, jonka puitteissa Helsingissä järjestettiin kesällä 1997 vastaavanlainen seminaari.

Suomen ja Meksikon suhteet ulottuvat kauas vuosikymmenten taakse. Kuluvan vuoden marraskuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta diplomaattisuhteiden solmimisesta. Jo sitä ennen vuonna 1936 hallituksemme olivat allekirjoittaneet ystävyyssopimuksen suhteiden perustaksi. Maantieteellinen etäisyys muodosti noina aikoina tiiviimmälle kanssakäymiselle luonnollisen esteen, joka lento- ja tietoliikenneyhteyksien räjähdysmäisen kehityksen myötä on onneksi menettänyt merkityksensä. Maapallo on supistunut yhdeksi kyläksi, jossa mikään kolkka ei enää ole marginaalinen.

Meksiko on aina kiehtonut suomalaisia värikkään historiansa, voimakkaan kulttuuriperintönsä ja luontonsa monimuotoisuuden takia. Tänään Meksiko on taloudellisesti nopeasti kehittyvä teollisuusmaa, joka on OECD:n, APEC:in ja NAFTA:n täysivaltainen jäsen. Ulkomaankauppa on maanne talouskasvun moottori, ja tämä kehitys on tulosta taloutenne kaukoviisaasta avaamisesta ulkomaiselle kilpailulle.

Vierailuni Meksikoon on historiallinen, sillä se on Suomen valtionpäämiehen ensimmäinen valtiovierailu tähän maahan. Minulla oli eilen presidentti Zedillon kanssa mielenkiintoinen ja tuloksellinen keskustelu kansainvälisistä, alueellisista ja kahdenvälisistä aiheista. Johtopäätöksemme suhteiden erinomaisesta ja aktiivisesta tilasta olivat yhteneväiset. Sovimme yhteisistä ponnisteluista etenkin kauppavaihdon lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Hallitukset eivät kuitenkaan tee kauppaa, se on teidän tehtävänne, arvoisat yritysten edustajat.

Valtioiden velvollisuus on kuitenkin luoda kaupalle ja taloudelliselle yhteistyölle mahdollisimman suotuisat puitteet. Tässä tarkoituksessa hallituksemme allekirjoittivat eilen investointien suojelua ja edistämistä koskevan sopimuksen, joka yhdessä vuonna 1997 solmitun kaksinkertaisen verotuksen estävän sopimuksen kanssa muodostavat vankan oikeudellisen perustan yritysten sijoituksille ja etabloitumisille kumpaankin maahan. Täällä toimivan Suomen suurlähetystön ja vientikeskuksen pääasiallinen tehtävä onkin yritysten markkinoillepääsyn tukeminen.

Meksikon talouden avautuminen 1990-luvulla, maassanne toimeenpannut rakenteelliset uudistukset ja nopeasti etenevä valtionsektorin yksityistäminen eivät ole jääneet suomalaisen teollisuuden piirissä huomaamatta. Hyvä osoitus lisääntyneestä kiinnostuksesta Meksikon kasvavia markkinoita kohtaan on tälle vierailulle osallistuva korkeatasoinen talousvaltuuskunta, joka edustaa maamme teollisuuden ja kaupan vahvimpia aloja: elektroniikka- ja telekommunikaatioteollisuus, paperiteollisuus, energiantuotanto ja jakelu, kaivosteknologia, teolliset investoinnit ja tukkukauppa.

Aikaisemmat positiiviset kokemuksemme valtiovallan ja yksityissektorin tiiviistä yhteistyöstä antavat aiheen uskoa, että ponnistelumme tuottavat myös Meksikossa uusia liikeyhteyksiä ja vahvistavat jo olemassaolevia kontakteja. Rohkaisen kaikkia läsnäolevia käyttämään hyväkseen tämän talouseminaarin tarjoamat mahdollisuudet.

Kahdenvälinen kauppavaihtomme kaksinkertaistui viime vuonna molempiin suuntiin ollen arvoltaan noin 140 milj.USD. Myönteisestä suuntauksesta huolimatta se on vielä vaatimattomalla tasolla, kun ottaa huomioon molempien maiden taloudellisen ja teknologisen potentiaalin. Toisaalta kauppatilastot eivät enää nykypäivänä anna oikeaa kuvaa kaupan ja investointien määrästä, koska tuotteet valmistetaan usein kolmannessa maassa ja viedään sieltä edelleen. Arviomme mukaan suomalaisia tuotteita viedäänkin Meksikoon Pohjois-Amerikasta ja muista Euroopan maista ainakin kaksinkertainen määrä suoraan vientiimme verrattuna.

Suomen neljä vuotta sitten toteutunut jäsenyytemme Euroopan unionissa on tuonut uuden ulottuvuuden suhteisiimme Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Tämä alue on EU:lle ja sen jäsenmaille selvä prioriteetti, mistä on hyvänä osoituksena Rio de Janeirossa ensi kesäkuussa pidettävä ensimmäinen huippukokous EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välillä. Suomi ja Meksiko osallistuvat aktiivisesti tämän historiallisen kokouksen agendan ja sisällön valmisteluihin. Siinä tullaan korkeimmalla tasolla etsimään ratkaisuja alueellisiin ja globaalisiin ongelmiin sekä vahvistamaan kansanvallan, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista maissamme.

Mielestäni meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tiivistää ja monipuolistaa Euroopan unionin ja Meksikon välisiä suhteita. Presidentti Zedillo ja Meksikon hallitus ovat ottanet tämän päämäärän poliittiseksi painopistealueekseen. Vastaavasti unionin jäsenmaat haluavat pysäyttää sen negatiivisen kehityksen, jonka tuloksena niiden markkinaosuus Meksikossa on pudonnut viimeisten viiden vuoden aikana lähes puoleen ollen tänä päivänä vain 6 prosenttia. Joulukuussa 1997 allekirjoitettu sopimus taloudellisesta kumppanuudesta, poliittisesta koordinaatiosta ja yhteistyöstä loi vankan pohjan yhä tiivistyvälle vuoropuhelulle ja yhteistoiminnalle osapuolten välillä. Olen ylpeä siitä, että Suomi ratifioi tämän tärkeän sopimuksen ensimmäisenä maana. Sen perusteella ollaan parhaillaan neuvottelemassa kaupan ja palvelujen laajamittaista vapauttamista merkitsevästä vapaakauppasopimuksesta.

Suomen hallitus kannattaa voimakkaasti kattavan ja tasapainoisen sopimuksen nopeaa aikaansaamista. Neuvottelut tulevat ehkä olemaan loppusuoralla kuluvan vuoden toisella puoliskolla, jolloin Suomi toimii unionin puheenjohtajana. Mikään ei olisi minulle mieluisampaa kuin voida todistaa sopimuksen allekirjoittamista ennen vuodenvaihdetta. Se olisi hyvä enne uudelle vuosituhannelle siirryttäessä.

Yritysten kansainvälinen toimintaympäristö on kuluvalla vuosikymmenellä voimakkaasti muuttunut. Tämän kehityksen keskeinen piirre on ollut globalisaatio, millä ymmärretään pääomien, teknologioiden ja muiden tuotannon tekijöiden suurempaa liikkuvuutta kansallisten rajojen yli. Yhä useammat yritykset tarkastelevat toimintojaan maailmanlaajuisesta perspektiivistä. Globalisaation käyttövoima on nopea tekninen murros erityisesti tietotekniikassa ja tiedonvälityksessä, mikä on pienentänyt maapalloa.

Globalisaatio ei kuitenkaan ole pelkästään teknisen kehityksen tuote, vaan sen on osaltaan tehnyt mahdolliseksi kaupan ja pääomaliikkeiden laajamittainen vapauttaminen eri puolilla maailmaa. Tämä on puolestaan kiristänyt kilpailua ja lisännyt tehokkuutta, mikä puolestaan voimistaa kasvua. Kaupan vapauttaminen on tapahtunut monenkeskisin ja kahdenvälisin sopimuksin, jotka muodostavat maailmanlaajuisen taloudellisen toiminnan tärkeän viitekehyksen. Meksikon laaja vapaakauppasopimusten verkosto on osoitus maanne oikea-aikaisesta vastaamisesta globalisaation haasteisiin.

Investoinnit ovat viimeisen vuosikymmenen aikana muodostuneet globalisaation keskeiseksi ja kauppaa tärkeämmäksi ilmentymäksi. Arvioiden mukaan yhden dollarin sijoitukseen OECD-maissa liittyy lähes kahden dollarin kauppavaikutus. Kehitysmaihin suuntautuvista rahavirroista 4/5 on nykyisin sijoituksia eikä kehitysapua. Teidän hallituksenne on luonut maahan investointiystävällisen ilmapiirin, jonka seurauksena Meksiko kuuluu kehittyvien maiden suurimpiin suorien ulkomaisten investointien vastaanottajiin.

Yritysvetoisena prosessina globalisaatio on murentanut valtioiden kykyä ohjata taloudellista toimintaa: yritykset toimivat globaalisti ja valtiot useimmiten kansallisesti tai alueellisesti. Julkinen valta voi edelleen tietyssä määrin vaikuttaa globalisaatiokehitykseen, mutta sen ulkopuolelle ei voi jäädä poliittisin päätöksin. Kyseessä on paljon syvempi taloudellinen ja teknologinen prosessi, josta sivuun jättäytyminen merkitsee kansainvälistä marginalisoitumista. Pidän rohkaisevana sitä, että maailmantalouden viimeaikaiset mullistukset eivät ole pysäyttäneet kaupan, pääomaliikkeiden ja investointien jatkuvaa vapauttamiskehitystä.

Valtioiden vaikutusvallan heikentyessä alueellinen integraatio tarjoaa kansallisvaltiolle mahdollisuuden pyrkiä paremmin jäsentämään ja hallitsemaan taloudellista muutosta. Yhä syvenevä integraatio Euroopassa - mm. yhteinen rahapolitiikka ja uusi rahayksikkö euro - on tästä selvin esimerkki. Suomelle EU-jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden aktiivisesti vaikuttaa yhden maailman keskeisimmän talousmahdin päätöksiin ja siten olennaisesti parantaa kykyämme ajaa kansallisia intressejämme.

Globaalisti toimivien yritysten maailmassa kansallinen etu on määriteltävä uudelleen. Kansainvälistymisen edistämisestä muodostuu keskeinen kansallinen tavoite, ja globaali kilpailukyky on tärkein uusia työpaikkoja luova voima. Tämä on huomattu Suomessakin, ja elinkeinopolitiikkamme painopiste on siirretty yritysten ja koko kansantalouden kansainvälistymisen edistämiseen.

Julkisen vallan tehtäväksi on asetettu suotuisien olosuhteiden luominen globaalille liiketoiminnalle Suomessa. Emme ole lähteneet kilpailuedellytyksiä ja tuotantoa vääristävien subventioiden tielle, vaan panostaneet määrätietoisesti infrastruktuurin luomiseen, koulutukseen, työvoiman saatavuuteen, verotuksen houkuttelevuuteen ja lainsäädännön sopeuttamiseen muuttuneita olosuhteita ja tarpeita vastaavaksi. Viime vuonna tutkimus- ja kehitystoimintaan investoitiin julkisia ja yksityssektorin varoja 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä nosti Suomen aivan maailman kärkimaiden joukkoon. Myös elämänlaatua kuvaavat mittarit antavat hyvän arvosanan kansalaistemme elämästä.

Korkea koulutustaso on merkittävä kilpailuetu Suomessa toimiville yrityksille. Myös yhteistyö korkeakoulujen, yritysten ja viranomaisten välillä on tehokasta ja joustavaa. Kummallekin tekijälle tarjoaa vahvan perustan koko maan kattava korkeakouluverkko.

Koko tällä vuosikymmenellä taloutemme kasvu on ollut pitkälti globalisaation siivittämää. Elektroniikkateollisuus on nopeasti ajanut metsäteollisuuden rinnalle ja ohi muodostaen nyt neljänneksen kokonaisviennistämme, minkä arvo on alle 10 vuodessa kaksinkertaistunut. Huipputeknologian osuus viennistä on maassamme kasvanut teollisuusmaista nopeimmin. Investoinnit Suomesta ulkomaille ovat voimakkaasti lisääntyneet, mikä on luonnollista yritysten etsiessä uusia markkinoita ja vastatessa fuusioiden muodossa kansainvälistymisen haasteisiin.

Pienenä viiden miljoonan asukkaan taloutena Suomi on pyrkinyt erikoistumaan tietyille avainsektoreille, joilla meillä on katsottu olevan kansainvälisen tason osaamista ja korkeaa teknologiaa. Parhaiten menestyneistä suomalaisista teollisuuksista suurin osa perustuu jo nyt erikoistumiseen ja vientiin: yli puolet Suomen teollisuustuotannosta valmistetaan kansainvälisille markkinoille. Suomi on omilla elinkeinopoliittisilla toimenpiteillään pystynyt luomaan useilla avainaloilla vahvan kilpailukyvyn ja vastaamaan siten globalisaation asettamiin haasteisiin.

Erikoistuminen lisää yritysten ja kokonaisten kansantalouksien keskinäistä riippuvuutta, minkä seurauksena sekä kasvuimpulssit että talouden häiriöt heijastuvat hetkessä - ja jälkimmäisten kyseessäollen usein kohtuuttomankin rajusti - koko kansainväliseen kauppa- ja talousjärjestelmään. Meillä kaikilla on tästä hyvinkin tuoreita esimerkkejä. Kokonaisuutena globalisaation edut ovat kuitenkin kiistatta sen aiheuttamia ongelmia suuremmat.

Eurooppa on yleisesti ottaen pystynyt vastaamaan melko huonosti globalisaation haasteisiin. Suhteellisen alhainen säästämisaste, julkisen sektorin suuri osuus taloudesta, korkea työttömyys ja suuret sosiaalikulut ovat kaikki osaltaan myötävaikuttaneet Euroopan suhteellisen kilpailuaseman heikkenemiseen. Onnistunut siirtyminen yhteiseen eurovaluuttaan tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden parantaa maanosan kilpailukykyä. Talouden kasvu on kuitenkin pääasiassa haettava globaaleilta markkinoilta.

Suomi ja Meksiko ovat peruuttamattomasti osa uutta globaalitaloutta. Olemme molemmat ennakoineet sen luomia haasteita ja ongelmia toteuttamalla taloudessamme rakenteellisia muutoksia, tukemalla markkinataloutta ja vapaakauppaa sekä avaamalla teollisuutemme kovalle kansainväliselle kilpailulle. Meksikon NAFTA-jäsenyys ja Suomen liittyminen Euroopan unioniin ovat kytkeneet meidät molemmat osaksi laajempaa ja voimakkaampaa talousyhteistyötä, millä on ollut selviä myönteisiä vaikutuksia koko kansantaloudelle.

Meillä siis erinomaiset edellytykset kehittää keskinäistä kaupallis-taloudellista yhteistyötämme tasavertaiselta pohjalta. Suomen hallitus ja talouselämä tulevat työskentelemään määrätietoisesti ja hyvässä yhteistyössä tämän päämäärän hyväksi.

Paljon kiitoksia.