TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI
SUOMEEN AKKREDITOITUJEN DIPLOMAATTISTEN EDUSTUSTOJEN PÄÄLLIKÖILLE JÄRJESTETYILLÄ PÄIVÄLLISILLÄ
PRESIDENTINLINNASSA 21.4.1999

Olemme puolisoni kanssa iloisia saadessamme tervehtiä Teitä vierainamme tänä iltana. Erityisen ilahduttavaa on se, että niin monella on ollut mahdollisuus noudattaa kutsua. Takanamme on todella arktinen talvi. Se muistutti meitä luonnon lahjomattomuudesta ja pohjoisen todellisuudesta.

Haluan kiittää Teitä, suurlähettiläs Ettmayer, toiminnastanne Helsinkiin akkreditoidun diplomaattikunnan vanhimpana. Olette myös ansiokkaasti edistänyt kotimaanne Itävallan etuja maassamme. Työnne on ollut tärkeää, kun olemme vahvistaneet maidemme yhteistyötä Euroopan unionin asioissa.

Tämän vuosikymmenen alussa Euroopassa vallitsi toiveikkuus. Kylmän sodan päättyminen koettiin mahdollisuudeksi kaataa idän ja lännen väliset raja-aidat. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa Pariisissa hyväksyttiin yhteiset arvot Euroopan maiden keskinäisten suhteiden ja sisäisen politiikan pohjaksi. Tältä pohjalta onkin otettu huomattavia edistysaskeleita valtioiden välisissä suhteissa. Näitä toiveikkaita näkymiä Euroopassa ovat kuitenkin synkistäneet yhä uudelleen puhjenneet sotatoimet entisen Jugoslavian alueella.

Niin mielelläni kuin käsittelisinkin vain rauhantoimia tässä puheessa, en voi sivuuttaa Jugoslavian alueella avoimena jatkuvaa konfliktia.

YK:ssa ja ETYJ:issä hyväksyttyjen periaatteiden merkityksen tajuamme jälleen joutuessamme todistamaan sitä inhimillistä hätää ja kärsimystä, johon näiden periaatteiden rikkominen Kosovossa on johtanut. Vain paluu sopimusten ja yhteisten arvojen noudattamiseen antaa mahdollisuuden päästä kestävään rauhantilaan ja jälleenrakennustyön aloittamiseen. Myös Suomi tekee työtä sen puolesta, että sodankäynti saadaan päättymään ja koko Balkan palaa-maan eurooppalaisen yhteistyön piiriin. Samalla olemme osaltamme lievittämässä alueella vallitsevaa inhimillistä hätää.

Totesin Brysselissä viime viikolla pidetyssä Euroopan unionin maiden johtajien kokouksessa, että jos Kosovossa aloitetaan rauhanturvaoperaatio, Suomi on hyvin nopeasti valmis tulemaan siihen mukaan.

Jugoslavian tapahtumien Euroopan ylle heittämästä varjosta huolimatta maanosamme laaja yhteistyö- ja yhdentymiskehitys jatkuu. Itse luotan siihen, että kasvavan yhteistyön verkosto tulee antamaan vakaan pohjan valtioiden sisäiselle ja keskinäiselle kehitykselle niin Euroopassa kuin laajemminkin maailmassa.

Suomi kohtaa maailman runsaan kahden kuukauden kuluttua Euroopan unionin puheen-johtajamaana. EU:n koko mittavan toimikentän kattava puheenjohtajuus on Suomelle mitä suurin haaste. Unionin sisällä tulee loppuvuodesta ratkaistavaksi useita kauaskantoisia kysymyksiä. Eikä EU:n toiminta suinkaan rajoitu vain sen omaan alueeseen tai edes Eurooppaan. EU:n moninaiset ulkoeurooppalaiset yhteydet muodostavat huomattavan osan myös puheenjohtajan työstä.

Runsaat neljä vuotta jäsenyyden jälkeen, vähän ennen puheenjohtajuuskauden alkua, voin todeta sen, että Suomi on löytänyt luontevan paikkansa Euroopan unionissa. Olemme alusta pitäen osallistuneet varauksetta unionin toimintaan ja kehittämiseen.

Liittymisemme euroalueeseen tämän vuoden alussa osoitti, että kuluvalla vuosikymmenellä Suomessa läpikäyty talouden rakennemuutos on mahdollistanut maamme osallistumisen Euroopan taloudellisen integraation keskeisiin osiin.

EU:n pohjoiset jäsenmaat ovat tuoneet unionin Itämeren piiriin ja Venäjän välittömään naapuruuteen. Tämä muutos unionin maantieteessä ja naapuristossa on otettu huomioon mm. siten, että Wienissä viime joulukuussa pidetty Eurooppa-neuvosto hyväksyi komission tekemän väliraportin EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta. Tältä pohjalta hankkeen käytännön työn kehittäminen jatkuu. Yksi välietappi on Suomen puheenjohtajuuskaudella marraskuussa Helsingissä järjestettävä pohjoista ulottuvuutta käsittelevä konferenssi.

Vuosisadan ja vuosituhannen päättyminen tuo elävästi mieleen monia historiallisia tapahtumia, joita peilataan nykyhetkeä vasten ja joiden pohjalta arvioidaan maailman muuttumista. Itse olen kokenut hyvin kiintoisana Suomen kansalliseepoksen Kalevalan parhaillaan vietettävien 150-vuotisjuhlien ja maamme EU-puheenjohtajuuden samanaikaisuuden. Näiden kahden välillä on jännittävä kaari Suomen muinaisuudesta tähän päivään.

Kalevala ei ehkä kuulu Helsinkiin akkreditoitujen diplomaattien arkipäiväisimpään lukemistoon. Eikä siitä löydä välittömiä lähtökohtia tasavaltamme päivänpolitiikkaan. Rohkenen silti suositella Teille tutustumista tähän eepokseen. Kalevalan mytologisesta maailmasta löytyy paljon niitä suomalaisen kulttuurin syviä virtauksia, jotka edelleen vaikuttavat korkean teknologian Suomessa.

Kalevalan suhteen useimmilla Teistä ei ole kieliongelmia, koska teos on käännetty 46 kielelle. Myös internetistä löytyy runsaasti Kalevalaa koskevaa tietoutta.

Toivon, että olen herättänyt Teissä kiinnostuksen Kalevalaa kohtaan voidaksenne saada uusia näkökulmia Suomen ja suomalaisten ymmärtämiseen.


Kiitän Helsinkiin akkreditoitua diplomaattikuntaa hyvästä yhteistyöstä. Omasta ja puolisoni puolesta pyydän saada nostaa maljan kunniaksenne.