Tasavallan presidentin puhe

TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN
CARLO AZEGLIO CIAMPIN KUNNIAKSI JÄRJESTETYLLÄ PÄIVÄLLISELLÄ
HELSINGISSÄ 28.9.1999

Olemme puolisoni kanssa erittäin iloisia, että Te, Herra Presidentti, ja puolisonne olette tänään vierainamme. Arvostamme suuresti sitä, että yksi virkakautenne ensimmäisistä vierailuista suuntautuu nimenomaan Suomeen. Pidämme sitä osoituksena maidemme ja kansojemme välillä vallitsevasta yhteistyön hengestä. Tämä yhteistyö, jolla on pitkät historialliset perinteet, on entisestään syventynyt Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi 1995.

Suomi on nyt ensimmäisen EU-puheenjohtajuuskautensa puolivälissä. Olemme ottaneet vaativan tehtävän vakavasti ja tehneet runsaasti töitä. Olen tyytyväinen voidessani todeta, että Suomen ja Italian näkemykset ja tavoitteet Euroopan integraatioon liittyvissä kysymyksissä ovat lähellä toisiaan. Tiedän, että voimme luottaa Italian tukeen puheenjohtajuuskaudellamme.

Meille suomalaisille Italian asema eurooppalaisen sivistyksen kehtona ja antiikin perinteiden vaalijana on tunnettu ja ihailtu tosiasia. Osoitus suomalaisten aina tärkeinä pitämistä Italian-suhteista ja klassisesta kulttuurista on Roomassa keskeisellä paikalla sijaitseva renessanssihuvila Villa Lante, Suomen Rooman-Instituutti, Institutum Romanum Finlandiae, jossa suuri joukko suomalaisia tieteenharjoittajia ja taiteilijoita on lähes viidenkymmenen vuoden aikana työskennellyt.

Euroopan unionin vahva suosio maassanne on osoitus siitä, että italialaisten mielestä Euroopan kansat voivat ratkaista edessään olevia vaikeita ongelmia vain yhdessä toimien. Pienelle kansalle, kuten Suomelle, täysipainoinen osallistuminen eurooppalaiseen yhteistyöhön on erityisen tärkeää. Haluamme olla mukana rakentamassa mahdollisimman yhtenäistä, demokraattista ja ulospäin avointa Eurooppaa. Euroopan unionissa maitamme yhdistää myös yhteinen raha, euro, jonka toteuttamisessa Teillä, Herra Presidentti, oli aikaisemmassa tehtävässänne merkittävä rooli Italian ja koko unionin kannalta.

Italian naapurissa, Länsi-Balkanilla, viime vuodet ovat olleet raskasta aikaa. Sodan ja väkivallan aiheuttamat inhimilliset kärsimykset, joiden luulimme jo jääneen mantereellamme historiaan, ovat palanneet aivan rajojemme tuntumaan. Viimeisimpään kriisiin Kosovossa löytyi kesäkuussa poliittinen ratkaisu kansainvälisen yhteisön päättäväisyyden ansiosta. Nyt olemme luottamuksen palauttamisen sekä yhteiskunnallisen ja taloudellisen jälleenrakennuksen vaikeiden haasteiden edessä. Italian merkitys alueella on suuri. Olemme kiitollisuudella panneet merkille maanne huomattavan panoksen rauhanturvaamisessa, humanitaarisen avun antamisessa sekä alueen maiden auttamisessa kohti demokraattista ja toimivaa yhteiskuntaa.

Italia on Suomelle tärkeä yhteistyökumppani lukuisilla aloilla. Maanne asema yhtenä maailman johtavista teollisuusvaltioista tekee Italiasta merkittävän markkina-alueen suomalaisille yrityksille. Maidemme välinen kauppavaihto on viime vuosina kehittynyt suotuisasti. Positiivista suuntausta täytyy edelleen rohkaista. Tiedän, että suomalaiset yritykset ovat erittäin kiinnostuneita kehittämään yhteistyötä korkeata teknologista tasoa edustavien italialaisten pienten ja keskisuurten yritysten kanssa.

Kulttuurin saralla suomalais-italialainen yhteistyö on jo pitkään ollut vilkasta. Sekä maidemme välinen kulttuurisopimus että vapaa kansalaistoiminta ovat kantaneet hedelmää. Perinteiset yhteistyösektorit arkkitehtuuri, muotoilu, kuvataiteet ja musiikki ovat saaneet rinnalleen uudempia taiteenaloja, kuten elokuvan ja tanssin. Viime vuosina myös suomalainen kirjallisuus on löytänyt yleisönsä Italiassa. Olen erityisen iloinen siitä, että kiinnostusta koululais- ja opiskelijavaihtoa kohtaan esiintyy entistä enemmän molempiin suuntiin. Nuorten on tärkeää oppia omaksumaan ja ymmärtämään erilaisia kulttuureja, eikä siihen ole parempaa keinoa kuin eläminen ja opiskelu vieraassa maassa.

Kirjailijoille Italia on aina ollut kaipauksen kohde, mistä on kirjoitettu myös Suomessa. Näin ansioitunut Petrarcan, Danten ja Tasson suomentaja, runoilija Elina Vaara lausuu runossaan Matkatoverille:

Vaan loitolla kahleista, teistä
unet rakensi siltojaan.
Ne kantavat jokaisen meistä
ikävöintimme Italiaan.

Tämä runo kuvaa hyvin myös niitä lämpimiä muistoja, joita minulle ja puolisolleni jäi omasta vierailustamme Italiaan vuoden 1997 tammikuussa.

Toivon, että tämä käyntinne Helsingissä antaa teille miellyttävän kuvan maastamme. Haluan kohottaa maljani terveydeksenne, kansojemme menestykselle sekä Italian ja Suomen yhteistyölle kolmannen vuosituhannen Euroopassa.