Tasavallan presidentin puhe

TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE KAUPAN KESKUSLIITON SYYSKOKOUKSESSA 24.11.1999


Alkavan vuosituhannen haasteet suomalaisille yrityksille

Lähitulevaisuuteen katsoen vuosituhat vaihtuu omalta kannaltamme taloudellisesti suotuissa oloissa. Kotimaan taloudellinen kehitys on ripeää ja edelleen vahvistuvaa. Talous- ja rahaliitto on tuonut siltä odotetun rahataloudellisen vakauden. Hinnat ovat pysyneet vakaina. Valtiontalous on tervehtynyt. Työttömyys on laskenut rivakasti vaikka onkin edelleen korkealla tasolla.

Huolta aiheuttavat monien lamasta kärsimään joutuneiden ihmisten edelleen vaikea asema, palkkakehitys, asuntomarkkinatilanne ja muuttoliike. Ylilyönnit palkanmuodostuksessa tai pankkien luotonannossa voisivat katkaista talouden suotuisan kehityksen. On kuitenkin syytä uskoa, että näin ei käy. Ulkoiset riskit liittyvät lähinnä Japanin ja Yhdysvaltojen talouden kehitykseen.

Kokemus talous- ja rahaliiton toiminnasta on vielä varsin lyhyt. On korkeintaan alustavien välitilinpäätösten aika. Silti voidaan todeta, että EMU on tuonut mukanaan rahataloudellista vakautta ja vakiinnuttanut inflaatio-odotukset mataliksi. On täysi syy uskoa, että tämä tilanne jatkuu. Vakaa rahataloudellinen ympäristö ja hintatason vakaus hyödyttävät yrityksiä. Tämän pitäisi kannustaa pitkävaikutteisiin investointipäätöksiin.

Työmarkkinat ja palkanmuodostus

EMU antaa uudet raamit myös työmarkkinoiden toiminnalle ja palkanmuodostukselle. Koska palkkakustannusten nousua ei voi siirtää hintoihin, ylisuuret palkankorotukset pakottavat yritykset sopeuttamaan toimintojaan, mikä useimmiten merkitsee työvoiman vähentämistä. Jos palkkapuolella pääsee tapahtumaan ylilyöntejä, menetys on pitkäaikainen, koska mitään mahdollisuutta virheen korjaamiseen devalvaation avulla ei ole olemassa.

Euroopan unionin laajentumisen haasteet

Euroopan unionin laajeneminen Keski- ja Itä-Euroopan maihin ei ole mikään helppo tehtävä. Siihen liittyy merkittäviä kustannuksia. Mutta potentiaaliset taloudelliset hyödytkin ovat suuret. Näköpiirissä oleva EU:n jäsenyys tukee hakijamaiden poliittista ja taloudellista vakautta. Vakaus on edellytys sille, että taloudellinen kasvu näissä maissa on nopeaa. Sitä kautta hakijamaat lähentyvät jäsenmaita, vaikka kestääkin vielä pitkään ennen kuin taloudellinen vauraus nousee samalle tasolle.

Hakijamaiden nopea talouskasvu merkitsee kasvavia markkinoita myös EU-maiden yrityksille ja tukee siten kasvua EU-maissa. Kysymys ei ole mistään olemassa olevan kakun jakamisesta, vaan nopeasti laajenevasta kakusta, josta riittää jaettavaa kaikille.

Keski- ja Itä-Euroopan integroituminen muuttaa Euroopan ulkomaankaupan rakennetta, vaikka muutos viekin aikaa. Tämä on ymmärrettävää, sillä historiallisista syistä kaupan rakenne onkin luonnoton ja kaukana suhteellisista eduista. Entisten sosialististen maiden kauppavirrat suuntautuivat Neuvostoliittoon ja naapurusten välinen kauppa jäi vähäiseksi. Vastaavasti EU-maiden kauppa naapureina olleiden sosialististen maiden kanssa oli vähäisempää kuin mitä se olisi voinut olla markkinatalouden pohjalla ja vapaan kaupan oloissa.

Nyt kauppavirrat ovat vähitellen hakeutumassa kohti jonkinlaista "luonnollista" tasapainoansa. EU-maiden kohdalla se merkitsee ja on jo merkinnyt sitä, että joitakin tuotteita ei enää tuoteta täällä vaan hakijamaissa, koska siellä kustannukset ovat alempia. Tämä on edellytys sille, että nämä maat vaurastuisivat ja kypsyisivät jäsenyyteen.

Itämeren alueen haasteet

Itämeren alue on hyvä esimerkki siitä, miten poliittinen historia on muokannut alueen maiden ulkomaankauppaa ja kaiken taloudellisen kanssakäymisen määrää ja laatua. Pohjoismaiden ja Baltian maiden kauppa samoin kuin Baltian maiden keskinäinen kauppa oli sosialismin aikana sangen vähäistä. Nyt kaupan rakenne on varsin lyhyessä ajassa muuttunut oleellisesti.

Baltian maiden ja Puolan eteneminen kohti EU:n jäsenyyttä luo edellytyksiä kaupan ja muun taloudellisen kanssakäymisen nopealle laajenemiselle Itämeren alueen maiden kesken. Myös palvelualoilla liiketoiminta kansainvälistyy ja ketjuuntuu. Ketjuuntuminen tapahtuu helpommin naapurimaasta toiseen kuin toisistaan etäällä olevien maiden välillä. Itämeren alueella nähdään jatkossa entistä enemmän ja entistä laajemmalla alueella samoja liikemerkkejä ja palvelukonsepteja monilla aloilla, kuten vähittäiskaupassa, hotelli- ja ravintolatoiminnassa ja pankki- ja vakuutustoiminnassa.

Tasavallan Presidentin työllisyystyöryhmä

Kun aloitin nykyisen tehtäväni hoitamisen, tunsin velvollisuudekseni tarttua työttömyysongelmaan. Koska presidentin keinot vaikuttaa talouspolitiikkaan ovat rajalliset, halusin muotoilla tavoiteohjelman, jota varsinaiset talouspolitiikan vastuulliset voivat sitten ryhtyä toteuttamaan.

Asetin kesäkuussa 1994 Matti Pekkasen johtaman työryhmän, jonka jäseniksi kutsuin talouselämän ja yhteiskunnan vaikuttajia. Työryhmä kartoitti työttömyyden pysyvän alentamisen tiellä olevia esteitä, kokosi asiantuntijoiden laatimat selvitykset ja ehdotukset sekä esitti selkeät suositukset toimenpiteiksi, jotka tehokkaasti vähentävät työttömyyttä. Työryhmä laati esityksensä noin kolmessa kuukaudessa.

Pekkasen työryhmä hahmotti strategian ja toimenpiteet työttömyyden alentamiseksi 200 000 henkilöön vuoteen 2 000 mennessä, mutta ehdot olivat kovat. Syksyllä 1994 työttömyys oli pahimmillaan ja työryhmän linjaukset herättivät epäilyksiä. Työryhmän mukaan keskeinen edellytys työttömyyden alentamiselle oli kokonaistuotannon kasvu keskimäärin 5 % vuosittain 2000 loppuun saakka. Lisäksi edellytettiin työvoiman kysyntää ja työmarkkinoiden toimintaa vahvistavia erityistoimia.

Työryhmän kasvuvaatimusta pidettiin yleisesti epärealistisena, mutta kovin paljon tästä tavoitteesta ei olla jäämässä jälkeen. Ajanjaksona 1995–1998 tuotannon keskimääräinen kasvu vuosittain on ollut noin 5 %. Ilman näin nopeaa talouskasvua työllisyyden paraneminen olisi ollut olennaisesti hitaampaa. Viimeisten tilastojen mukaan työttömyysaste on 9,5 prosenttia ja työttömänä oli 237 000 henkeä.

Työryhmän esittämät toimenpiteet ja talouskehitykselle asetetut tavoitteet ovat hämmästyttävän hyvin toteutuneet jo nyt. Tyytyväisyyteen ei saa silti tuudittautua, vaikka vakaa kasvu näyttää jatkuvan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

Yritysten haasteet

Globalisaatio eri muodoissaan hämärtää nykyisten toimialojen rajoja ja laajentaa maantieteellisiä markkinoita. Globalisaatio merkitsee talouden, teknologian ja kulttuurin irtoamista kansallisesta valvonnasta vapaiksi muuttujiksi, jotka vaikuttavat maailmanlaajuisesti. Yritystoiminta sijoittuu valtioiden rajoista välittämättä sinne missä se on taloudellisesti kannattavinta. Kansallisvaltiolle kehitys on vaativa haaste. Niille ole vaihtoehtoa, mutta niiden on sopeuduttava entistä enemmän keskinäiseen ja monenkeskiseen yhteistyöhön. Kansallisvaltioiden tärkein tehtävä on ennustettavan ja vakaan toimintaympäristön turvaaminen yrityksille globaaleilla markkinoilla.

Globalisaatio merkitsee kasvavia vaatimuksia myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Niiden on pystyttävä tavaroiden ja palvelujen toimittamiseen yhä laajemmalla asteikolla ja maantieteellisellä alueella. Samalla kilpailu niiden perinteisillä kotimarkkina-alueilla kovenee. Pienten ja keskisuurten yritysten onkin opittava toimimaan joustavasti kansainvälistyvillä markkinoilla. Verkostumalla ja yhteistyöllä toistensa kanssa ne voivat kehittää uusia vahvuuksia ja kääntää uhkakuvat menestykseksi.

EU tarjoaa suomalaisille yrityksille laajat ja vakaat markkinat. Tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten liikkuvuus on kilpailuetu, jossa Eurooppa on vielä liian paljon kilpailijoitaan jäljessä. Euroalueella yhteiseen rahaan siirtyminen helpottaa tavaroiden ja palvelujen vertailtavuutta, vähentää yritysten kustannuksia ja parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta. Erityisesti palvelujen kauppa EU-maiden välillä voisi kasvaa olennaisesti. Tällä hetkellä palvelujen kauppa koskee vasta osaa rahoitus-, vakuutus- ja yrityspalveluja.

EU-maat kattavat suuren osan ulkomaankaupastamme, mutta muitakaan alueita ei pidä unohtaa. Aasian, Latinalaisen Amerikan, NAFTA-alueen ja Venäjän markkinat tarjoavat yrityksille tulevaisuudessa merkittäviä mahdollisuuksia. Venäjällä on valtavat luonnonvarat sekä suuri ja koulutettu väestö. Suomen ja suomalaisten yritysten etu on yhteiskunnallisesti vakaa, demokraattinen Venäjä, jonka asukkaat voivat hyvin ja talous on terve sekä kestävästi kasvava.

Suomalainen yritys ponnistaa edelleen Suomen maaperältä ja ympäristöstä. Kotimaan toimintaympäristön ja elinkeinopolitiikan on oltava kunnossa, jotta yrityksemme voisivat menestyä maailmalla. Elinkeinopolitiikkaamme on jatkuvasti muokattava vastaamaan muuttuvia olosuhteita – itsetyytyväisyyteen ei pidä tuudittautua. Valtiovallan on kannustettava yrityksiä kansainvälistymään ja omalta osaltaan panostettava vienninedistämistoimintaan.

Muiden haasteiden ohella on muistettava myös väestön ikääntyminen. Näyttää siltä, että tähän kysymykseen ei ole vielä kiinnitetty sen ansaitsemaa huomiota. Tämä saattaa johtua siitä, että ikääntymisen suurimmat vaikutukset ovat nähtävissä vasta muutaman vuosikymmenen kuluttua, vaikka kehitys on jo nyt hämmästyttävän tarkkaan laskettavissa.

Ikääntymisen ongelmallisuus johtuu itse asiassa kahdesta tekijästä: keskimääräisen eliniän piteneminen ja syntyvyyden lasku. Niiden vaikutus kasautuu. Vuonna 2030 Suomessa on yli 55-vuotiaita noin kaksi miljoonaa eli 50 % enemmän kuin tänään. Tilanne on samantapainen monissa muissa teollisuusmaissa, esimerkiksi Saksassa. Muutoksen seurauksena eläkekustannukset sekä sosiaali- ja terveydenhoitomenot kasvavat samalla kun työikäisten veronmaksajien määrä vähenee. Tämä yhtälö on hankala ratkaista.

Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että vanheneva väestö pitäisi kokea ongelmaksi. Päinvastoin on suuri haaste ja mahdollisuus kehittää kansakuntaa, jossa on enemmän elämänkokemusta kuin koskaan ennen. Muutokseen sopeutuminen vain vaatii yhteiskunnaltamme uudistumista.

Myös markkinoilla muutos on valtava. Kysynnän rakenteen muutos ja ikääntyneiden varallisuuden kasvu synnyttää runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen alueella. Tämä koskee aivan samalla tavalla alhaisen ja korkean teknologian aloja. Jo nyt markkinoille on ilmaantunut korkean teknologian tuotteita, joilla ikääntymiseen liittyviä sairauksia voidaan tehokkaasti seurata ja ehkäistä. Syntyvyyden laskusta johtuen työvoiman tarjonta tulee 10-20 vuoden sisällä nykyisestä pienenemään. Työttömyys voi muuttua työvoiman niukkuudeksi.

Yritysten toimintaympäristö muuttuu. Muutos synnyttää uusia uhkakuvia ja haasteita, mutta tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia. Uusiutumisen tarve on pysyvää myös uudella vuosituhannella.