Presidentti Halosen haastattelu Suomen Kuvalehdessä 5.12.2003

Halonen torjuu Nato-ratkaisun Presidentti Tarja Halosen mielestä Suomella ei ole kiirettä muuttaa Nato-linjaansa. "EU on parempi turvallisuustakuu kuin puhdas sotilasliitto", hän arvioi. Teksti: Tuomo Lappalainen, Tapani Ruokanen ja Jarkko Vesikansa Kuvat: Markku Niskanen

Presidentti Tarja Halonen on keskittynyt tällä viikolla presidentin ydinalueeseen, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Valmistautuminen Linnan itsenäisyyspäiväjuhliin on jäänyt pakosta sivuasiaksi. Onneksi neljäs kerta sujuu jo rutiinilla.

Viikon päästä järjestettävä EU:n huippukokous työllistää presidenttiä, onhan asialista poikkeuksellisen painava. EU:n puolustuspolitiikan terävöittäminen on nousemassa huippukokouksen keskeisimmäksi kysymykseksi, vaikka perustuslakiluonnoksessa on muitakin kiistanalaisia kohtia.

Halonen yrittää hallituksen kanssa hankkia kannatusta Suomen esitykselle EU:n perustuslakiin sisältyvän turvatakuupykälän muuttamiseksi. Suomella on vielä viikon päivät aikaa taivutella muita unionimaita puolelleen, jotta turvatakuita ei kirjattaisi niin ehdottomassa muodossa kuin puheenjohtajamaa Italia esittää.

Kuuma vaihe käynnistyi jo viime viikolla, jolloin Italia jakoi perustuslakiesityksensä unionimaiden hallituksille. Ehdotuksen sisältö ei yllättänyt presidenttiä, mutta sen sanamuodot olivat "hiukan yllättäviä". Avunantovelvoite oli kirjattu esityksessä automaattiseksi. Myös viittaus sotilaallisten voimavarojen automaattiseen käyttöönottoon närästi hallitusta ja presidenttiä.

Ehdotuksen saavuttua presidentti ja hallituksen turvallisuuspoliittiset avainministerit neuvottelivat Suomen linjasta. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd) annettiin valtuudet ryhtyä taivuttelemaan EU-maita Suomen muutosesitysten taakse.

Napolissa viime viikonloppuna järjestetyssä EU:n ulkoministerikokouksessa Tuomioja saikin unionimailta kannatusta löyhemmälle muotoilulle. Ministerikokouksen jälkeen Halonen keskusteli Tuomiojan kanssa puhelimessa tilanteesta. Presidentti oli tyytyväinen, että Suomen esitys herätti vastakaikua sekä liittoutumattomien maiden että eräiden Nato-maiden piirissä.


Suomella ei ole turvallisuusvajetta

Halonen ei vaikuta hätääntyneeltä, vaikka neuvottelujen lopputulos on vielä hämärän peitossa. Villiintynyt liittoutumiskeskustelukaan ei ole saanut häntä tolaltaan – eikä tinkimään näkemyksistään.
Presidentti arvioi tilannetta rauhallisesti istuessaan tyylikkään sohvaryhmän keskellä Mäntyniemessä. Sanat soljuvat Halosen suusta ja puhetta piisaa. Hän on selvästi miettinyt viime päivinä turvallisuuspoliittisia kysymyksiä eri kanteilta.

Halonen on optimistinen. "Yleensä neuvottelujen avauksessa mennään reippaasti yli sen, mitä on tarkoitus saavuttaa", hän luonnehtii Italian esitystä.

Napolissa syntynyt myönteinen neuvotteluilmapiiri rohkaisee Suomea jatkamaan valitulla linjalla. Halonen luottaa Suomen vaikutusmahdollisuuksiin. Ehdotettua turvatakuulauseketta kritisoivat Suomen, Ruotsin ja Irlannin lisäksi eräät Nato-maat. Erityisesti Iso-Britannia suhtautuu nyrpeästi uusiin puolustusrakenteisiin, jotka ärsyttävät Yhdysvaltoja ja voivat heikentää Natoa.

"Katsotaan nyt sitten, miten tämä menee. Amsterdamin ja Nizzan sopimuksista neuvoteltaessa mentiin ensin eteenpäin, mutta sitten joku jälleen avasi kiistanalaiset asiat. Mikään ei ole selvää ennen kuin muste on kuivunut", Halonen korostaa.

Sitovat turvatakuut ovat Halosen mielestä ongelmalliset, koska "Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa".

"Kun Suomi on tehnyt turvallisuuspoliittisten selontekojen yhteydessä turvallisuuspoliittista analyysiä, on lähdetty siitä, että meillä ei ole turvallisuusvajetta, jonka täyttämiseksi tarvittaisiin uusia toimenpiteitä. Jos meillä olisi sellainen vaje, suhtautumisemme turvatakuisiin olisi toisenlainen", Halonen sanoo.


Suhteita Yhdysvaltoihin pitää vaalia

Halosen mielestä turvatakuut eivät vahvistaisi Suomen tai EU:n turvallisuutta. Hän perustelee arvioitaan Nato-maiden keskinäisillä erimielisyyksillä, jotka voivat kärjistyä, jos EU:n puolustuspolitiikkaa yritetään tiivistää hyppäyksittäin.
Lisäksi Yhdysvallat suhtautuu vastahakoisesti EU:n itsenäiseen puolustuspolitiikkaan, koska se epäilee tämän heikentävän Naton merkitystä tulevaisuudessa.

"Ei olisi turvallisuutta lisäävä tekijä, jos Euroopan ja Yhdysvaltain välillä olevat erimielisyydet syystä tai toisesta syvenisivät", Halonen tähdentää. "Amerikkalaiset ovat tällä hetkellä aika herkkiä sen suhteen, millaisiksi he kokevat yhteistyön näkymät."

Halosen mielestä EU-maiden pitäisi edetä puolustuspolitiikassa hoppuilematta ja keskittyä sisäisen yhteisymmärryksen vaalimiseen. "EU:n turvallisuuspolitiikan suuresta askeleesta ei vallitse yksimielisyyttä, ei sen enempää sotilaallisesti liittoutumattomien kuin liittoutuneidenkaan kesken", hän painottaa.


Palovakuutus vai avioliitto?

EU:n sisäiset kiistat ovat värittäneet huippukokouksia aiemminkin. Puolustuspolitiikasta kiisteltäessä toisella laidalla on yleensä ollut EU:n sotilaallisesti voimakkain maa Britannia, toisella EU:n perinteinen ydinkaksikko Ranska ja Saksa. Erityisesti Ranska haluaa kehittää EU:lle itsenäistä puolustuskykyä.

Kiistoista huolimatta EU:n puolustuspolitiikka on liikahtamassa eteenpäin. Myös Yhdysvallat on mukautunut tähän. Alkuviikosta järjestetyssä Naton puolustusministerikokouksessa Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld käsitteli EU:n puolustusta silkkihansikkain.

Halonen arvelee, että turvatakuupykälä muokkautuu joka tapauksessa nykyistä vahvemmaksi. "Se on askel tiiviimpään yhteistyöhön. Turvallisuuspoliittinen yhteistyö tiivistyy, mutta ei EU muutu sotilasliitoksi sillä muotoilulla, mitä Suomi ministeri Tuomiojan johdolla ajaa", hän huomauttaa.

Halosta ei tyydytä puhdas kompromissi, vaikka turvatakuulauseketta luonnehditaan usein lähinnä moraaliseksi velvoitteeksi.
"Jos jotain sovitaan, on turha sanoa, ettei tämä mitään merkitse. Kaikki sopimukset merkitsevät solmittaessa jotakin tai voivat merkitä myöhemmin. Siksi ne pitää ottaa vakavasti."

Halosen mielestä on turha kuvitella, että turvatakuut voisivat taata automaattisen avunsaannin. Hän huomauttaa, ettei Natokaan rynnistä automaattisesti sammuttamaan kriisejä. Tämän ovat Balkanin ja Irakin tapahtumat osoittaneet. "Aina on kysymys jonkinlaisesta harkinnasta", presidentti napauttaa.

"EU on parempi turvallisuustakuu kuin puhdas sotilasliitto, koska se perustuu normaaliaikana tehtävään yhteistyöhön. Tällöin luodaan pohja sille, että muilla mailla on halu auttaa. Sotilasliitto on kuin palovakuutus, yhteistyö EU:n piirissä taas on kuin avioliitto", Halonen luonnehtii.


Suomen uskottavuutta nakerretaan

Halonen ei suostu spekuloimaan, kuinka pitkälle Suomi on valmis menemään yrittäessään ajaa muutosta turvatakuisiin.

"Lähden siitä, että pystymme saamaan kannan, joka on hyvä. Jos emme saisi sitä emmekä voisi allekirjoittaa sitä, ja jos siitä tehtäisiin yksimielisyyskysymys, niin se merkitsisi meidän suurimman tavoitteemme, EU:n yksimielisyyden hajoamista."

Kysymys Suomen liittoutumisesta jakaa yhä selvemmin poliittista kenttää ja erityisesti Sdp:tä. Halonen pitää kuitenkin kulisseja yllä.

Presidentin ja hallituksen muodostama rintama on yhtenäinen, Halonen vakuuttaa. "Sen suhteen ei ole mitään ongelmaa. Onneksi ne ongelmat ovat muiden kanssa neuvoteltaessa. Olisi aika hankalaa, jos meillä olisi vaikeuksia löytää yhteisymmärrystä."

Puhemies Paavo Lipponen (sd) kritisoi tällä viikolla varovasti muotoilluin sanakääntein hallituksen epäilevää suhtautumista turvatakuisiin. Hän totesi, ettei ymmärrä, mikä ongelma turvatakuisiin sisältyy.

Huomattavasti kärkkäämmin ovat esiintyneet kokoomuksen kärkipoliitikot, jotka ovat kritisoineet suorin sanoin hallituksen penseää suhtautumista turvatakuita kohtaan. Tämä on aiheuttanut sanaharkkaa pääministeri Matti Vanhasen (kesk) ja kokoomuksen johdon välillä.

Halonen ymmärtää Vanhasen purkausta. "Parlamentarismissa pitää voida esittää vapaasti mielipiteensä. Meillä on kuitenkin eduskunnan suuri valiokunta siksi, että asioista voidaan keskustella etukäteen. Suomella voi olla vain yksi kanta. Mitä yksimielisempi se kanta on, sen parempi on neuvotteluasema", hän sanoo.

Halonen toivoo, että Suomessa ei "koko ajan oltaisi toinen jalka ilmassa". "Suomi on edustanut EU:ssa hyvin johdonmukaisesti sellaista linjaa, että EU:n pitää kohdella jäseniään tasavertaisesti myös turvallisuuspolitiikassa. Eikä se saa olla riippuvainen minkään ulkopuolisen järjestön jäsenyydestä."

"Pitää itse käyttäytyä niin, että uskoo siihen, mitä on saavuttanut. Tämä näyttää olevan meille suomalaisille joskus vähän vaikeaa. Meillä on hauska tapa vähätellä sitä mitä olemme saaneet aikaiseksi."

Halonen nostaa esimerkkinä esiin sen, kuinka EU:n sotilaskomitean ensimmäiseen puheenjohtajaan kenraali Gustav Hägglundiin on suhtauduttu.

"Se on hetken kiva asia, mutta kohta alettiin ajatella, ettei tuo ole mitään ja että meille varmaan tulee ongelmia seuraavan kulman takana. Osa keskustelijoista ja mediasta arvelee, olisiko Suomella sittenkin vakuuttavuusvaje. Näin saatamme itse nakertaa omaa uskottavuuttamme."


Muutokset pitää perustella

Presidentin mielestä Suomen turvallisuuspolitiikka on varovaista reaalipolitiikkaa.

"Olemme yhteistyökykyisiä, ja sotilaallisella puolella olemme valtavan nopeasti kehittyneet aktiivisiksi yhteistyökumppaneiksi. Mutta olemme myös sitä mieltä, että joka paikkaan ei pidä työntää nenäänsä. Tiedämme kokomme ja olemme oppineet tavattoman hyvin historian kokemukset. Ne ovat opettaneet, että kansainvälinen politiikka ei ole aina kovin reilua, joskin uusi monenkeskinen toimintatapa tekee siitä vähän vähemmän epäreilua."

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk) sanoi jokin aika sitten, että muutoksen vaatijoilla on liittoutumista koskevassa keskustelussa suurempi todistustaakka kuin niillä, jotka haluavat säilyttää nykyisen linjan. Halonen sanoo oppineensa saman asian jo ammattiyhdistysliikkeen tehtävissä. Puolustusministeristä tulisi hyvä ay-juristi, hän naurahtaa.

"Uuden esittäjällä on aina suurempi haaste, koska ihmiset tuntevat sen, missä ollaan mutteivät sitä, mihin mennään. Niin oli silloinkin kun liityttiin EU:hun. Tiesimme mitä on EU:n ulkopuolella eläminen, ja meidän piti esittää kohtuulliset todisteet siitä, miksi EU:hun oli mentävä. Muutoksia ei voi tehdä perustelematta."

Muuten presidentti ei löydä yhtäläisyyksiä vajaat kymmenen vuotta sitten tehdyn EU-ratkaisun ja nyt käytävän Nato-keskustelun välillä.

"Vaikka EU-asiakin tuli aikanaan eteen vähän yllättäen, siihen ei kokonaisuus huomioon ottaen ollut suhtauduttu kielteisesti. EU oli kuitenkin järjestö, johon ajan mittaan ajateltiin mennä. Tällä hetkellä en näe Nato-jäsenyyttä samanlaisena. Se on monien eurooppalaisten maiden tapa hoitaa puolustuksensa, mutta me olemme tottuneet hoitamaan omamme toisella tavalla. Mielestäni muut eivät ole nähneet siinä mitään isoa ongelmaa, joten miksi meidänkään pitäisi nähdä."

Nato-jäsenyyden kannattajat ovat tähdentäneet, että EU-turvatakuiden tultua voimaan Suomi ei ole enää sotilaallisesti liittoutumaton. Puhemies Lipponen luonnehti alkuviikosta liittoutumattomuuskeskustelua lähinnä teologiseksi. "Ei se nyt minun mielestäni", Halonen huokaa.

"Jos Suomen Tuomiojan johdolla ajama muotoilu toteutuu, silloin ollaan siirrytty vanhasta EU:sta vähän pidemmälle. Monien EU-maiden tavoitteena on varmasti viedä kehitystä eteenpäin. Kuinka pitkä tauko tähän tulee? Mitä Natolle tapahtuu? Mitä muuten tapahtuu? Näiden asioiden suhteen pitää olla valpas."


Kansan tuki velvoittaa

Halonen käsitteli laajasti turvallisuuspolitiikkaa puhuessaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 135-vuotisjuhlissa viikko sitten. Hän korosti, että "Suomeen ei kohdistu sellaista turvallisuusuhkaa, joka sinällään edellyttäisi meitä muuttamaan turvallisuuspoliittista perusratkaisuamme".

Muun muassa ministeri Jaakko Iloniemi on ollut aivan päinvastaista mieltä. Hän on sanonut, että Nato-jäsenyyden kaltaiset isot turvallisuuspoliittiset ratkaisut pitäisi tehdä juuri sellaiseen aikaan, jolloin suoranaisia uhkia ei ole.

Halosen mielestä Iloniemi unohtaa yhden asian. "Silloin pitää tietysti edellyttää, että tiedetään millaisia riskejä on tulossa. Muuten voi käydä niin kuin kenraaleille, jotka käyvät aina edellistä sotaa", presidentti sanoo.

Presidentti korostaa Nato-asiassakin keskeisten poliittisten päättäjien yksimielistä tukea nykylinjalle. Lisäksi sillä on suuren yleisön vankka kannatus.

"Mielipidemittausten mukaan kansalaiset luottavat sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan että niihin, jotka siitä päättävät. Minun mielestäni se ei ole kansainvälisesti ottaen mikään kauhean huono tilanne."

Presidentti kuittaa mehevällä naurulla tutkija Esko Antolan arvion, että ulkopoliittinen eliitti on hiljaa Natosta, koska sillä on jotain sellaista tietoa, jota edes asiantuntijoilla ei ole.

"Kun asiat näyttävät kovin selkeiltä, ammattinsa puolesta niitä läheltä seuraavissa piireissä ajatellaan usein, olisiko sittenkin olemassa jotain jota ei ole kerrottu. Mutta usein on niin, että politiikassa ei kannata tehdä kauheasti salaliittoja tai salaisia suunnitelmia. Ei ihmisillä ole yksinkertaisesti aikaa, ja sitten tilanteet voivat aina muuttua ja siihenkin pitää olla varautunut."


Selonteko tulee ajallaan

Suomen turvallisuuspoliittista asemaa koskeva perusanalyysi on jo pitkään ollut sama, eikä siihen nytkään ole tulossa suurta muutosta. Euroopassa ei edelleenkään ole suursodan vaaraa, mutta paikalliset konfliktit ovat nyt todennäköisempiä kuin kylmän sodan aikana, eikä ole pois suljettua, että jotkut niistä saattavat laajeta alueellisiksi kriiseiksi.

Uutena uhkatekijänä kuvaan on tullut terrorismi, jonka yhteyksistä perinteiseen sodanvaaraan ei vielä ole selvää käsitystä. "Se on hyvä kysymys", Halonen huomauttaa.

Hän toivoo, että hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko voitaisiin saada valmiiksi alkuperäisessä aikataulussa, vielä kevään aikana. Viime viikkoina on alkanut kuulua vihjauksia, että selontekoa saatettaisiin lykätä syksyyn.

"Kyllä aikataulu lähtee siitä, että selontekoa tehdään nyt mahdollisimman tiiviisti. Tammikuun lopussa meillä on ensimmäinen isompi seminaarityyppinen palaveri, ja siitä sitten mennään eteenpäin."

Ainoa isompi kysymysmerkki liittyy siihen, että EU:n hallitustenvälisessä kokouksessa ei jostain kummallisesta syystä saataisikaan sopimusta aikaiseksi.

"Silloin pitäisi vähän miettiä, pitävätkö aikataulut paikkansa. Mutta jos käy niin kuin me olemme ajatelleet, että päätöksiä tehdään jo ennen joulua tai ainakin tämän talven aikana, emmeköhän me silloin pysy hyvin aikataulussa."

Mahdolliseen Nato-kansanäänestykseen presidentti suhtautuu kuin nuori morsian.

"Ennen kuin miettii synnytystapaa on paras miettiä, onko raskaana. Joka tapauksessa on myönteistä, että tällaisesta asiasta voidaan ylipäätään puhua. Minun sukupolveni ei olisi voinut kuvitellakaan, että yya-sopimus olisi laitettu aikanaan kansanäänestykseen. Se osoittaa kuinka valtavasti turvallisuuspoliittinen keskusteluilmapiiri on muuttunut."


Presidentin teesit

Suomella ei ole turvallisuusvajetta, jonka täyttämiseen tarvittaisiin uusia toimenpiteitä.

Suomi ei hoida puolustustaan Nato-jäsenyyden avulla.

Turvallisuuspoliittinen yhteistyö tiivistyy, mutta EU ei muutu sotilasliitoksi.

Suomi tavoittelee lievennyksiä Italian ehdotukseen EU:n turvatakuista.

Nato-maiden erimielisyydet voivat kärjistyä, jos EU:n puolustusta yritetään vahvistaa nopeasti.

Yhdysvallat suhtautuu vastahakoisesti EU:n puolustukseen ja epäilee
sen heikentävän Natoa.

Suomen turvallisuuspolitiikka on varovaista reaalipolitiikkaa,
yhteistyökykyä ja sotilaallista yhteistyökumppanuutta.

Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko valmistuu aikataulun mukaisesti keväällä 2004.

Nato-kansanäänestyksestä puhuminen on ennenaikaista.

Sopimuksia pitää noudattaa

EU:ssa tehtiin viime viikolla merkittävä linjapäätös, kun Saksaa ja Ranskaa päätettiin olla rankaisematta kasvu- ja vakaussopimuksen vastaisten budjettivajeiden takia. Muun muassa valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) myönsi suoraan, että lopputulos ei ollut "mitään kaunista jälkeä".

Halonen toivoo, että Saksassa ja Ranskassa otetaan niihin kohdistettu kritiikki vakavasti. Suomen kannalta ei ole ollenkaan yhdentekevää, miten EU:ssa pidetään huolta talouspoliittisesta uskottavuudesta.

"Kun Suomi liittyi aikanaan EU:hun, mukana oli myös varmasti joitain turvallisuusaspekteja, mutta pääasiallinen kysymys oli hyvin taloudellinen. Ajateltiin että Suomen vientivetoiselle taloudelle on tärkeää päästä EU:n sisämarkkinoille tasavertaisena muiden kilpailijoiden kanssa. Toisaalta katsottiin, että näin saadaan suurempi kotimarkkina-alue globaalia näyttämöä varten", presidentti kertaa.

Emu-ratkaisussa taas painoivat paljon kokemukset siitä, kuinka isoja ongelmia voi syntyä, jos spekulantit pääsevät iskemään valuuttamarkkinoille.

"Suomen valuutta oli vähän liian pieni alus maailman merillä. Sitä haluttiin suurentaa, ja nyt meillä on laivasto, jolla mennään isommalla joukolla saman lipun alla. Silloin on vain pidettävä huolta, että kaikki ovat tosissaan."

Eurosta on ollut Halosen mielestä Suomelle "tavattoman hyvä hyöty", sillä se on antanut meille "tietynlaista taloudellista kokoamme suurempaa alaa". Toisaalta Suomi käy niin paljon kauppaa dollareissa, että meille on myös tärkeää, miltä euro näyttää ulkoapäin.

"Kun olemme itse vakain tuumin, vakaasti harkiten ja päättäväisesti sopimuksista kiinni pitäen lähteneet matkaan, meillä on ihan oikeus odottaa, että muut tekevät samalla tavalla."

Kestääkö oikeudenmukaisuus?

Väestö vanhenee, ja työttömiä on paljon. Kilpailukyky olisi säilytettävä sopeuttamalla verotusta EU-tasolle ja kehittämällä julkista sektoria. Miten hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus turvataan?

"Nämä perusasiat ovat mielessä aamuin ja illoin. Miten hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää muutoksen oloissa? Joku voisi sanoa, että se on minulle päähänpinttymä. Ainakin se on vakaumus. Pitää olla poliittisesti vahva demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio, johon kuuluu sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ulkomaankaupan kanssa riittää tekemistä, ja siksi on koko ajan oltava valppaana ja vaativampana kuin sellaiset, jotka tyytyvät hitaampaan kehityksen kulkuun", presidentti Tarja Halonen sanoo.

"Pohjoismaissa tulonsiirtoja rakennetaan paitsi kulloistenkin vaikeuksien keskellä myös yli sukupolvien rajojen. Vastuu on kuin ketjukirje, jonka katkaiseminen on hankalaa kaikille. En sano ’hyvinvointivaltio’ vaan ’hyvinvointiyhteiskunta’. Valtion rooli on suurten linjojen ja rahoitusvirtojen ohjailu. Palvelutuotannon järjestäminen voi olla kuntien mutta myös kolmannen sektorin, järjestöjen ja yksityisten ihmisten vastuulla."

Presidentin mukaan työllisyyttä tulisi pitää korkealla tasolla.
"Muuten työttömyysturva eri malleissa on ahne kumppani. Mitä enemmän on maksajia, sen pienempi on maksu. Maksun tasaamiseen on erilaisia järjestelmiä. Suomessa ei ole korruptiota, kukaan ei vie välistä. Verotuksen harmonisointi EU:ssa on iso kysymys. Globalisaatio ei voi merkitä sitä, että vanheneva osa maapalloa tuo uusia ihmisiä paikkaamaan laskevaa väestökehitystä. EU:n piirissä eivät liiku vain pääomat, tavarat ja palvelukset, vaan ihmiset – vaikka vähemmän kuin on ajateltu. Olen sanonut virolaisille ja latvialaisille, ettemme toivo heitä tänne suuressa määrin, vaan toivon, että meillä olisi tulevaisuudessa vauraat ja hyvin toimeentulevat naapurit."


Kylmä sota seuraava tutkimuksen kohde?

Tasavallan presidentti ja hallitus tarttuivat nopeasti Elina Sanan julkaisemiin tietoihin sodanaikaisista ihmisten luovutuksesta Saksalle. Presidentti ei pidä mahdottomana, että tutkimusta jatketaan kylmän sodan vuosiin saakka.

"En tiedä, menimmekö Elina Sanan tutkimuksessa aivan oikeasta ovesta tai ikkunasta sisään, mutta luulen, että tästä seuraa automaattisesti myös muita kysymyksiä."

"Olen ollut itse luovuttamassa lentokonekaappareita Gorbatshovin ajan Neuvostoliittoon. Se oli elämäni vaikeimpia ratkaisuja. Silloin päädyimme, että kaapparin täytyy joutua vastuuseen Suomessa tai Neuvostoliitossa. Kaksinkertaisten sopimusten velvoittamina luovutimme, vaikka varotoimin. Ihmisillä oli kauhean huono omatunto siitä, mitä tapahtui."

"Nyt täytyy selvittää se, mistä Sanan kirja puhuu. Olen keskustellut juutalaisyhteisön kanssa. Heitä kiinnostaa, oliko kyseessä systemaattinen juutalaisten syrjintä. Seuraavassa vaiheessa selvitys johtaa sodan jälkeiseen aikaan. En ehdota mitään, mutta toimitaan siinä järjestyksessä kuin asiat tulevat esiin."


Presidentti Halonen on presidentti Mauno Koiviston linjoilla kysymyksessä Suomen Pankin johtokunnan nimitysoikeudesta. Koivisto arvosteli päätöksenteon siirtämistä eduskunnalle.

"Vallanjako kolmeen toimii: eduskunta säätää lakeja, hallitus ja tasavallan presidentti panevat toimeen ja lisäksi on riippumaton tuomioistuinlaitos. Se on kolmijalkainen pöytä. On hyvä koordinoida, missä valtaa käytetään. Päätöksentekijän ei pitäisi olla liian lähellä asiaa, josta päättää."


Jatkoaika on puolueen käsissä

Presidentti Halosen kannatusluvut hipovat itäblokin vanhoja prosentteja. Päähenkilö itse ottaa rauhallisesti kahden vuoden päässä häämöttävät presidentinvaalit, sillä edessä ovat vielä euro- ja kunnallisvaalit.

"Olen sidottu siihen, että Suomessa poliittiset puolueet käyvät vaaleja. Niiden listalla ovat nyt nämä muut vaalit. Mediaa ja muitakin tietysti kiinnostaa, asettuvatko jotkut tai eivätkö asettaudu ehdokkaiksi. Ei ole kiirettä, puolueet päättävät aikanaan."

Suomen Kuvalehti