Suoraan sisältöön

Presidentti Niinistö valtiopäivien avajaisissa: Tärkeintä, että demokratian kunnioittaminen säilyy - Suomen tasavallan presidentti: Tiedotteet ja uutiset

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
TPK etusivu, 2.2.2017

Presidentti Niinistö valtiopäivien avajaisissa: Tärkeintä, että demokratian kunnioittaminen säilyy

Presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2017 valtiopäivät Finlandia-talossa 2. helmikuuta. Vieressä kuuntelee eduskunnan puhemies Maria Lohela. Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta
Presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2017 valtiopäivät Finlandia-talossa 2. helmikuuta. Vieressä kuuntelee eduskunnan puhemies Maria Lohela. Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta

"Tärkeintä on, että suuri sisäpolitiikan linja, demokratian kunnioittaminen, säilyy", tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi avatessaan valtiopäivät 2. helmikuuta Finlandia-talossa. 

"Meille, kansaa edustaville, on tärkeää pitää pää kylmänä, joskus malttaa mieltämme ja muistaa kokonaisuus. Meidän täytyy osoittaa, että arvostamme omaa työtämme, mutta että arvostamme myös toisella tavalla ajattelevien työtä. Se antaa suomalaisille vakauden signaalia", presidentti sanoi puheessaan.

Suomessa ei ole merkittävää liikehdintää horjuttamassa kansanvaltaista järjestystä. Paljon on kuitenkin oppimista sosiaalisen median ja hektisen tiedonvälityksen suhteen, presidentti totesi. 

Demokratian menetelmillä

Puheessaan presidentti palasi itsenäisyytemme ensimmäisiin vuosikymmeniin, jolloin Suomi oli monin tavoin valinkauhassa. Syvätkin sisäpolitiikan ristiriidat ratkaistiin silti demokratian menetelmillä – "viime kädessä vaikka omiaan ojentamalla."

"Ilman tätä ei olisi selvitty sodista eikä niitä seuranneista vaaran vuosista. Siis ei olisi selvitty, elleivät tavalliset suomalaiset ihmiset olisi tunteneet, että tässä olemme osallisia, tässä meillä on yhteinen tavoite – riidellään ja ratkotaan sitten jälkeenpäin oikein kunnolla keskenämme sisäiset erimielisyytemme."

Sisäpolitiikkaa hallitsee talous, ”tänään kuten liki aina”, presidentti totesi. 1990-luvun puolenvälin jälkeisen talouden ja hyvinvoinnin kasvun aikana "tyydyttiin ja hyydyttiin". Finanssikriisin puhjettua uskottiin, että kasvu alkaa pian. "Velaksi elämisestä alkoi tulla uusi normaali."

Helppoja ratkaisuja ei tilanteeseen ole, ja teoista syntyy arvostelua ja melskettä, presidentti totesi. "Silti rohkaisen eteenpäin: kun tekemättäkään ei voi jättää."

Ei ahneudelle

Globalisaatio on lisännyt hyvinvointia meillä ja muualla, mutta samalla lisännyt eriarvoisuutta, presidentti Niinistö totesi. Protektionismin mahdollinen nousu johtaisi paradoksiin, sillä haasteena ei olisi enää kilpailukyvykkyys, vaan se, pääseekö sitä käyttämään. 

”Talouden tai muidenkaan rajojen sulkeminen ei ole lääke globalisaation vinoutumien oikaisuun. Yksikään kansa ei selviä unohtamalla muut. Suunnan pitäisi olla kohti avointa yhteistyötä kansainvälisiä pelisääntöjä noudattaen”, presidentti sanoi.

Taloudellinen vallankäyttö on globalisaation myötä keskittynyt: "Hyvin harvalukuinen joukko voi ratkaisevalla tavalla määrittää hyvin valtavan joukon elinolosuhteet."

"Pidän tärkeänä, että Suomessa pyritään torjumaan eriarvoistumista”, presidentti sanoi. ”Julkisen sektorin toimien ohella on jokaisella suomalaisella tehtävää, vaikka auttaa jos joku sitä tarvitsee; kannustaa, jos joku on sitä vailla; mutta myös hoputtaa, jos joku vain ei viitsi. Ja kaikkien on syytä sanoa ahneudelle selvästi: Ei."

Eurooppalaista ääntä tarvitaan läntisten arvojen vaalijana

"EU:n äänen tulisi kuulua geopolitiikassa – nyt on tullut selväksi, että eurooppalainen ääni on hyvin tarpeen myös läntisten arvojen vaalijana", presidentti Niinistö korosti puheessaan.

Suomi on kiistatta osa länttä ja läntisen tradition maa, presidentti Niinistö sanoi. "Olemisemme rakentuu demokratian, ihmisoikeuksien ja tasavertaisuuden arvoille. Tähän myös pohjautuu ulkopolitiikkamme suuri linja." Uudenlainen läntinen asemointi herättää tällä hetkellä kysymyksiä ja pohdintaa. Mikä on se länsi, juuri nyt? presidentti kysyi. "Meistä länteen aurinko kaartaa brexitin yli kohti trumptoweria."

"Turvallisuuspolitiikassamme voi olla vain yksi tavoite – miten parhaiten takaamme turvallisen elämän suomalaisille ihmisille", presidentti sanoi ja totesi, että rauhallinen Pohjola ei ole vaaran ja levottomuuden lähde, mutta levottomuuden nousemiseen muualta on aina varauduttava.

Turvallisuutta rakennettava kaikin tavoin

Suomen on syytä harjoittaa turvallisuuden rakentamista kaikkialla ja kaikin tavoin: pienin ja suuremmin askelin. Presidentti Niinistö päivitti puheessaan Suomen neljää turvallisuuspolitiikan pilaria, joita ovat kansallinen puolustus ja turvallisuus, länsi-integraatio, Venäjä-suhteet ja kansainvälinen järjestelmä.  ”Ne eivät ole staattisia vaan elävät ajassa.”

"Tänne on paha väkisin tulla", presidentti totesi kansallisesta pilarista. "Suomi on vahva partneri, jos kriisi syntyy."

Turvallisuuspoliittinen yhteistyö Ruotsin kanssa on presidentin mukaan edennyt hyvin. "Soveltuvin osin samaa yhteistyötä sopii laajentaa muidenkin Pohjoismaiden kanssa. EU:n piirissä puolestaan on havahduttu oman turvan tarpeisiin, niitä me olemme pitkään peränneet. Olemme ensimmäistä kertaa olleet Naton huippukokouksen ytimessä, mikä on merkittävä signaali. Yhdysvaltojen kanssa rakennamme pitkän suhteen pohjalle, joka asehankinnoista lähtien on myös tuottanut tuloksia."

Presidentin mukaan suhteessa Venäjään ei kahdenkeskisiä ongelmia ole. "[E]ikä niitä kannata tekemällä tehdä. Kutsusta tulevat, ja kutsusta menemme ja hyvin suoraan puhumme niin kuin hyvät naapurit tapaavat tehdä. Tiedämme hyvin toinen toisemme."

Presidentti Niinistö totesi, että YK:n perustalle rakennettu sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys sen sijaan on nyt ongelmissa: "Ohittaako muutama suuri parisensataa pientä? Me olemme niiden pienten puolella, mutta emme suuriakaan vastaan. Toimiva ja oikeudenmukainen kansainvälinen järjestys on lopulta kaikkien etu."

Paljon vartijoita

”Te olette paljon vartijoita”, presidentti Niinistö sanoi kansanedustajille. ”Suomi saa tänä vuonna täyttää 100 itsenäisyyden vuotta maailman vakaimpana demokratiana. Kansanvalta on tässä avaintekijä, sen juurtuminen syvälle suomalaisten ajatteluun on meidät tähän tuonut. Kansanvaltaa on myös taiten käytetty; te nyt vuorostanne.”

Eduskunnan puhemies Maria Lohela, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja presidentti Martti Ahtisaari kahvitilaisuudessa Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta
Eduskunnan puhemies Maria Lohela, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja presidentti Martti Ahtisaari kahvitilaisuudessa Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta
Presidentti Niinistö ja rouva Haukio valtiopäivien ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa Helsingin Tuomiokirkossa. Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta
Presidentti Niinistö ja rouva Haukio valtiopäivien ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa Helsingin Tuomiokirkossa. Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 6.2.2017

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi