Suoraan sisältöön

Presidentti Niinistö Sovinnonpuheen juhlassa: Tärkeintä on huolehtia eheydestä ja vakaudesta - Suomen tasavallan presidentti: Tiedotteet ja uutiset

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
TPK etusivu, 5.5.2018

Presidentti Niinistö Sovinnonpuheen juhlassa: Tärkeintä on huolehtia eheydestä ja vakaudesta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö laski seppeleen presidentti Kyösti Kallion haudalle Sovinnonpuheen juhlassa Nivalassa. Seppelenauhoissa lukee ”Sovinnontekijän muistoa kunnioittaen”. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö laski seppeleen presidentti Kyösti Kallion haudalle Sovinnonpuheen juhlassa Nivalassa. Seppelenauhoissa lukee ”Sovinnontekijän muistoa kunnioittaen”. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui Sovinnonpuheen juhlaan Nivalassa 5. toukokuuta 2018 osana vuoden 1918 sisällissodan muistamista. Juhlan taustalla oli silloisen senaattorin Kyösti Kallion Nivalan kirkossa pitämä puhe. Sovintoa ajaneessa puheessaan Kallio sanoi, että oli ryhdyttävä rakentamaan Suomea, jossa "ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.

Osallisen kansallistunne menestyksemme perusta

Presidentti Niinistö laski Nivalan hautausmaalla seppeleen sovinnontekijän, presidentti Kallion haudalle. Itse Sovinnonpuheen juhla pidettiin Kyösti Kallion koululla, jossa presidentti piti puheen. Hän muistutti, että sisällissodan jälkeen oli jäljellä tehtävistä hankalin: yhteiskunnan jälleenrakennus, luottamuksen palauttaminen ja sovinto.

”Olen itse puhunut osallisen kansallistunteesta. Tunteesta, että tämä maa ja yhteisö ovat minun siksi, että olen siinä ja siitä osallinen: nautin sen antamaa tukea ja suojaa ja siitä vastineeksi itse osallistun sen rakentamiseen ja puolustamiseen kykyjeni mukaan. Tämän tunteen juurruttaminen Suomeen itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä on ollut kaiken menestyksemme perusta.”

Presidentti Niinistö muistutti, ettei tähän Suomessa kyetty suoraviivaisesti heti sisällissodan jälkeen. Sitä kohti otettiin kuitenkin tärkeitä askelia. Eräs keskeinen ensiaskel oli juuri Kyösti Kallion Sovinnonpuhe.

Sovinnon asennetta pidettävä yllä

Presidentti myös kehotti pitämään edelleen yllä sovinnonhieronnan asennetta. Hänen mukaansa vuoden 1918 opetus on, että kaikkein tärkein tehtävä kansakunnalle on huolehtia omasta eheydestään ja vakaudestaan ja siinä on jokaisella tehtävää.

”Hyvä ohje on tämä: Vaikka on erilaisuutta, ja vaikka ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on heillä kuitenkin oikeus olla asioista eri mieltä. Ja tätä on osattava kunnioittaa, vaikka kuinka itse toisin ajattelisi.”

Sovinnonpuheen juhlassa kuultiin puheita ja musiikkia ja nähtiin myös pienoisnäytelmä vuoden 1918 tapahtumista. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia.
Sovinnonpuheen juhlassa kuultiin puheita ja musiikkia ja nähtiin myös pienoisnäytelmä vuoden 1918 tapahtumista. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia.

Sovinnonpuheen juhlan järjestivät Kyösti ja Kalervo Kallion museosäätiö, Nivalan kaupunki ja seurakunta sekä Maaseudun sivistysliitto. Juhlaan osallistui lukuisia presidentti Kallion jälkeläisiä sekä myös muun muassa pääministeri Juha Sipilä sekä Oulun piispa Samuel Salmi.

Presidentti Niinistö kunnioittaa muistovuotta useissa tilaisuuksissa

Presidentti Niinistö huomioi sisällissodan muistovuoden vierailuilla Nivalaan, Tampereelle ja Turkuun. Presidentti Niinistö piti Tampereen yliopistolla 4. huhtikuuta luennon otsikolla ”Sodasta sovintoon” ja tutustui Tampere 1918  -näyttelyyn museokeskus Vapriikissa. Vapriikissa hän myös osallistui historioitsija Teemu Keskisarjan luennolle ”Mitä Tampereella oikeasti tapahtui vuonna 1918?”.

Kaatuneiden muistopäivänä sunnuntaina 20. toukokuuta presidentti Niinistö laskee seppeleen Helsingin Hietaniemen hautausmaalla kello 10 ja osallistuu sisällissodan yhteiseen muistopäivään Turussa. Tilaisuus alkaa kello 14 ekumeenisella rukoushetkellä Turun tuomiokirkossa, josta siirrytään tervehdyskäynnille sodan molempien osapuolten muistomerkeille.

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 5.5.2018

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi