Vaalitilasto

18) 2000: Presidentti valittiin toisen kerran kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa kuuden vuoden toimikaudeksi. Ensimmäisellä kierroksella oli mukana seitsemän puolueiden nimeämää ehdokasta. 16.1.2000 järjestetyn ensimmäisen kierroksen tulokset:
Ehdokas	Äänimäärä	% annetuista äänistä
Tarja Halonen (SDP) Esko Aho (KESK) Riitta Uosukainen (KOK) Elisabeth Rehn (RKP) Heidi Hautala (VIHR) Ilkka Hakalehto (PS) Risto Kuisma (REM)	1224063 1051123 391852 241739 100731 31362 16919	40,0 % 34,4 12,8 % 7,9 % 3,3 % 1,0 % 0,6 %
Ääniä yhteensä	3 057789 eli	76,9 % äänioikeutetuista
Ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää enemmistöä (50% + 1 ääni annetuista äänistä).
6.2.2000 järjestetyn toisen kierroksen tulos:
Ehdokas	Äänimäärä	% annetuista äänistä
Tarja Halonen Esko Aho	1 644 532 1 540 803	51,6 % 48,4 %
Ääniä yhteensä	3 185 335	80,2 % äänioikeutetuista

Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet	Presidenttiehdokkaat ja vaalissa ääniä saaneet henkilöt	Äänestykset ja ehdokkaiden saamat äänimäärät
		I	II	III
1) 1919: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 §:n siirtymäsäännöksen nojalla	Ståhlberg Mannerheim Relander Tanner	143 50 1 1
2) 1925: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kaksi kuudesta valitsijamiesehdokkaita asettaneesta puolueesta ei nimennyt omaa presidenttiehdokasta.	Relander Ryti Suolahti Väisänen Tanner Söderholm	69 33 68 16 79 35	97 104 80 16 2	172 109
3) 1931: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kaksi kuudesta valitsijamiesehdokkaita asettaneesta puolueesta ei nimennyt omaa presidenttiehdokasta.	Svinhufvud Ståhlberg Kallio Tanner	88 58 64 90	98 149 53	151 149
4) 1937: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kahdella kuudesta valitsijamiesehdokkaita asettaneesta puolueesta oli yhteinen presidenttiehdokas. Yksi puolue ei nimennyt omaa presidenttiehdokasta.	Kallio Svinhufvud Ståhlberg	56 94 150	177 104 19
5) 1940: Presidentti Kallion erottua vaalin suorittivat vuoden 1937 valitsijamiehet Kallion toimikauden loppuajaksi. 1939 julistettu sotatila oli voimassa.	Ryti Helo Kivimäki Svinhufvud	288 4 1 1
6) 1943: Vaalin suorittivat vuoden 1937 valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. 1939 julistettu sotatila oli voimassa.	Ryti Kotilainen	269 4
7) 1944: Presidentti Ryti erosi. Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla Mannerheimin määrättiin presidentiksi kuuden vuoden toimikaudeksi. Suomi solmi aseleposopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Sotatoimet saksalaisia vastaan alkoivat. 1939 julistettu sotatila oli voimassa.
8) 1946: Presidentti Mannerheim erosi. Eduskunta sääti poikkeuslain, joka oikeutti sen valitsemaan presidentin Mannerheimin toimikauden loppuajaksi. 1939 julistettu sotatila oli voimassa. Eduskunnassa toimitetussa vaalissa Paasikivi sai 159 ja Ståhlberg 14 ääntä.
9) 1950: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kolmella puolueella oli yhteinen presidenttiehdokas. Yksi puolue ei nimennyt omaa presidenttiehdokasta.	Paasikivi Pekkala Kekkonen	171 67 62
10) 1956: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kaikki puolueet nimesivät oman presidenttiehdokkaan. ^¹⁾^{Paasikivi ei ollut virallisesti ehdokkaana. Hän sai toisella kierroksella 84 ääntä ja varsinainen ehdokas Tuomioja ei yhtään.}	^Kekkonen ^Fagerholm ^{Tuomioja/Paasikivi} ^Kilpi ^Törngren ^Rydman	⁸⁸ ⁷² ⁵⁷ ⁵⁶ ²⁰ ⁷	¹⁰² ¹¹⁴ ⁸⁴^¹⁾	^¹⁵¹ ^¹⁴⁹
11) 1962: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kolme puoluetta nimesi yhteisen presidenttiehdokkaan, mutta vaaliliitto hajosi ennen vaalia. Yksi puolue ei ilmoittanut presidenttiehdokastaan ja kolme nimesi kukin oman presidenttiehdokkaan. Noottikriisi syksyllä 1961.	Kekkonen Aitio Paasio Skog	199 62 37 2
12) 1968: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Neljällä puolueella oli yhteinen presidenttiehdokas, kahdella omat ehdokkaansa, ja yksi ei nimennyt ehdokastaan etukäteen.	Kekkonen Virkkunen Vennamo	^²⁰¹ ^⁶⁶ ^³³
13) 1973: Eduskunta sääti poikkeuslain, jolla presidentti Kekkosen toimikautta pidennettiin neljällä vuodella vuoteen 1978 saakka (170 ääntä lakiesityksen puolesta, 28 vastaan, yksi tyhjä).
14) 1978: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kuudella puolueella oli yhteinen presidenttiehdokas, kolmella puolueella kullakin omansa. Kaikki ehdokkaat nimettiin ennen valitsijamiesvaalien toimittamista.	Kekkonen Westerholm Vennamo Salonen	259 25 10 6
15) 1982: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi (nyt 301 valitsijamiestä). Presidentti Kekkonen erosi sairauden vuoksi ennen toimikautensa päättymistä. Kahdeksan puoluetta nimesi oman presidenttiehdokkaan etukäteen. Kaksi puoluetta asetti valitsijamiesehdokkaita tukemaan toisen puolueen asettamaa presidenttiehdokasta.	Koivisto Holkeri Virolainen Kivistö Jansson Sipilä Vennamo Westerholm	145 58 53 32 11 1 1 0	167 58 53 11 11 1 0 0
16) 1988: Valitsijamiehet kuuden vuoden toimikaudeksi. Kahdella puolueella oli yhteinen ehdokas, kolmella kullakin omansa. 1987 voimaan tulleen uuden vaalitavan mukaan presidentti valittiin virallisesti nimetyistä ehdokkaista suoralla kansanvaalilla. Valituksi tuli vähintään 50% + 1 äänen annetuista äänistä saanut ehdokas. Jos kukaan ei saanut tätä äänimäärää, vaalin toimittivat samalla kertaa valitut valitsijamiehet. Kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää enemmistöä suorassa vaalissa.	Koivisto Väyrynen Holkeri Kivistö	144 68 63 26	189 68 18 26

17) 1994: Presidentti valittiin ensimmäistä kertaa kuuden vuoden toimikaudeksi kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa. Ensimmäisellä kierroksella ehdokkaita oli yksitoista: seitsemän puolueiden nimeämää ja neljä vaalioikeutettujen henkilöiden muodostamien valitsijaryhmien nimeämää ehdokasta. 16.1.1994 järjestetyn ensimmäisen kierroksen tulokset:
Ehdokas	Äänimäärä	% annetuista äänistä
Martti Ahtisaari (SDP) Elisabeth Rehn (RKP) Paavo Väyrynen (KESK) Raimo Ilaskivi (KOK) Keijo Korhonen (VR) Claes Andersson (VAS) Pertti Virtanen (VR) Eeva Kuuskoski (VR) Toimi Kankaanniemi (KRIST) Sulo Aittoniemi (SMP) Pekka Tiainen (VR)	828 038 702 211 623 415 485 035 186 936 122 820 95 650 82 453 31 453 30 622 7 320	25,9 % 22,0 % 19,5 % 15,2 % 5,8 % 3,8 % 3,0 % 2,6 % 1,0 % 1,0 % 0,2 %
Ääniä yhteensä	3 195 953 eli	78,4 % äänioikeutuista
Ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut riittävää enemmistöä (50% + 1 ääni annetuista äänistä).
6.2.1994 järjestetyn toisen kierroksen tulos:
Ehdokas	Äänimäärä	% annetuista äänistä
Martti Ahtisaari	1 723 273	53,9 %
Elisabet Rehn	1 476 506	46,6 %
Ääniä yhteensä	3 199 779 eli	78,7 %