Tasavallan presidentti valitaan välittömällä kansanvaalilla. Säännönmukainen presidentinvaali toimitetaan joka kuudes vuosi. Jos presidentti kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi, valitaan niin pian kuin mahdollista uusi presidentti. Viimeksi tällainen ennenaikainen vaali toimitettiin 1982 presidentti Urho Kekkosen luovuttua terveydellisistä syistä presidentintoimen hoidosta. 1982 toimitetussa vaalissa pääministeri Mauno Koivisto valittiin presidentiksi ja 1988 toimitetussa vaalissa presidentti Koivisto valittiin uudelleen. Vuonna 1994 valtiosihteeri Martti Ahtisaari valittiin tasavallan presidentiksi 1.3.1994 alkaneeksi ja 1.3.2000 päättyväksi toimikaudeksi.
Tasavallan presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Toimikausien rajoitus tuli voimaan 1991 ja 1994 presidentiksi valittu Martti Ahtisaari on ensimmäinen tasavallan presidentti, jota rajoitus koskee.
Presidenttiehdokkaan voi asettaa puolueena rekisteröity yhteisö, joka on edellisissä kansanedustajain vaaleissa saanut vähintään yhden kansanedustajan eduskuntaan. Ehdokkaan voi asettaa myös 20.000 vaalioikeutettua henkilöä.Tällaista ehdokasasettelua sovellettiin ensimmäisen kerran vaalissa1988.
Jos vain yksi ehdokas asetetaan, hän tulee ilman vaalia valituksi tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa järjestetään vaalivuoden tammikuun 3. sunnuntaina presidentinvaalin 1. kierros. Jos joku ehdokkaista silloin saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä (50%+1 ääni), on hänet valittu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa järjestetään kolmen viikon kuluttua toinen vaalikierros niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä. Toisella kierroksella eniten ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan presidentiksi. Jos äänet jakautuvat tasan, ratkaistaan vaali arvalla. Valtioneuvosto vahvistaa vaalin tuloksen ja suorittaa tarvittaessa arvonnan.
Valittu presidentti ryhtyy toimeensa seuraavan maaliskuun 1. päivänä klo 12, jolloin hän antaa eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen:
Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudattamaan ja voimassa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan menestystä.
Ennenaikaisessa vaalissa valittu presidentti ryhtyy toimeensa ja antaa vakuutuksensa 3. päivänä siitä, kun hänen on todettu tulleen valituksi. Valitun presidentin toimikausi alkaa ja edeltäjän päättyy sillä hetkellä, kun juhlallinen vakuutus on annettu.
Tasavallan presidentti on koko ajan käytettävissä presidentin tehtävien hoitoa varten: hänellä ei ole työ- tai virka-aikaa eikä oikeutta vuosilomaan. Hän ei voi myöskään siirtää presidentille kuuluvia tehtäviä muiden hoidettavaksi. Tästä on poikkeuksena puolustusvoimain ylipäällikyys, jonka presidentti sodan aikana voi luovuttaa toiselle, ja Ahvenanmaan maakuntapäivien avaaminen ja päättäminen, jonka voi presidentin puolesta suorittaa maaherra. Jos presidentti on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään, määrätään pääministeri tai pääministerin sijaiseksi nimitetty valtioneuvoston jäsen hoitamaan presidentin tehtäviä, kunnes presidentin estyneisyys lakkaa. Pisimmät sijaisuusajat ovat johtuneet presidentin sairaudesta (1927, 1940, 1945 - 1946 ja 1981 - 1982). Useimmat sijaisuudet ennen 1991 johtuivat siitä, että presidentti katsottiin ulkomaanmatkan aikana estyneeksi hoitamaan tehtäviään. Tästä käytännöstä luovuttiin vuoden 1992 alusta lukien.
Tasavallan presidentin palkkio vahvistetaan jokaiseksi toimikaudeksi etukäteen eduskunnan säätämällä lailla. Palkkiota ei voida toimikauden aikana muuttaa. Toimikaudeksi 1.3.1994 - 1.3.2000 tasavallan presidentin vuotuiseksi palkkioksi vahvistettiin 14.1.1994 annetulla lailla (39/94) 558.000 markkaa ja asetettiin edustustarkoituksiin käytettäväksi 900.000 mk. Tämän lisäksi presidentille kuuluu asunto, jonka kunnossapito, lämmitys, valaistus ja sisustus sekä tarpeellinen henkilökunta kustannetaan valtion varoilla. Presidentin puoliso ei saa mitään palkkiota tai muuta korvausta asemansa johdosta.
Tasavallan presidentin eläke vahvistetaan myös lailla samanaikaisesti kuin palkkiokin.Vuotuiseksi eläkkeeksi on viimeksi vahvistettu 14.1.1994 annetulla lailla (40/94) 334.800 markkaa. Tämän eläkkeen saa vähintään kuusi vuotta presidenttinä toiminut henkilö (täysi eläke). Jokaisesta puuttuvasta täydestä vuodesta eläkkeen määrä vähenee kuudenneksella, mutta pienin eläke on vähintään puolet täydestä eläkkeestä. Eläkkeen lisäksi valtio kustantaa eläkkeellä olevalle presidentille työhuoneen ja sihteerin sekä kuljetus- ja turvallisuuspalveluja valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa. Presidentin puolisolle ei makseta eläkettä tämän aseman johdosta.
Tasavallan presidentin palkkio ja asuntoetu sekä presidentin eläke ovat verovapaita. Muista tuloista tai omaisuudesta presidenttiä verotetaan normaalisti. Seuraavan kerran presidentin palkkio ja eläke vahvistetaan vuoden vaihteessa 1999/2000. Jos palkkiota haluttaisiin sitä ennen lisätä tai vähentää, se edellyttäisi kiireellisessä järjestyksessä säädettyä poikkeuslakia, jonka hyväksyminen vaatii 5/6 enemmistöä eduskunnassa.
Tasavallan presidentillä on asunto- ja edustustarkoituksiin käytettävissään kolme kiinteistöä: Presidentinlinna (Pohjoisesplanadi 1) ja Mäntyniemi (Mäntyniementie 4) Helsingin kaupungissa sekä Kultarannan huvilatila Naantalin kaupungin Luonnonmaalla. Presidentti Kekkosen toimikauden loppuun saakka tasavallan presidentin käytössä oli Tamminiemi Helsingin kaupungin Meilahdessa.
Rakennus valmistui 1820 kauppias Heidenstrauchin asunnoksi sekä liike- ja varastotiloiksi, mutta ostettiin 1834 valtiolle ja kunnostettiin Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan Helsingin virka-asunnoksi. Alkuperäistä rakennusta on laajennettu, muutettu ja kunnostettu useassa vaiheessa, viimeksi 1994, jolloin rakennuksen ulkopinnat kunnostettiin. Linnan lattiapinta-ala on lähes 3000 m/2. Linnassa sijaitsevat tasavallan presidentin kanslian työ- ja aputilat sekä tasavallan presidentin edustustilat. Linnassa tasavallan presidentti järjestää vuotuisen itsenäisyyspäivän vastaanoton ja muita vaativia edustustilaisuuksia sekä tapaamisia ja neuvotteluja. Presidentti Mauno Koivisto asui linnassa pääosan 12- vuotisesta presidenttikaudestaan. Helsingin kaupungin matkailutoimisto järjestää kiertokäyntejä linnaan kahtena päivänä viikossa ympäri vuoden.
Presidentin virka-asunto Tamminiemi jäi 1981 sairastuneen presidentti Kekkosen käyttöön ja valtioneuvosto päätti rakentaa tasavallan presidentille uuden virka-asunnon. Arkkitehti Reima Pietilän suunnittelema virka-asunto - Mäntyniemi - valmistui Helsingin Meilahteen marraskuussa 1993. Rakennuskustannukset olivat 200 milj. mk. Mäntyniemen kokonaispinta-ala on 2200 m/2, josta tasavallan presidentin käytössä asunto-, työ- ja edustustarkoituksiin on 1400 m/2. Muut tilat ovat tasavallan presidentin kanslian käytössä tai varattu huolto-, varasto- ja teknisiksi tiloiksi. Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto muuttivat Mäntyniemeen 17.11.1993 ja olivat sen ensimmäiset asukkaat 1.3.1994 saakka. Mäntyniemessä presidentti voi myös järjestää tapaamisia ja neuvotteluja sekä suppeampia edustustilaisuuksia. Kesäaikana Helsingin kaupungin matkailutoimisto järjestää kiertokäyntejä Mäntyniemeen useana päivänä viikossa.
Tasavallan presidentin virallinen kesäasunto on Kultarannan huvilatila Naantalin kaupungin Luonnonmaalla. Kultarannan kokonaispinta-ala on 56 ha. Kiinteistöllä on graniitista rakennettu Kultarannan linna kauasnäkyvine torneineen, jossa liehuu presidentin lippu hänen oleskellessaan Kultarannassa, sekä useita puisia asuin- ja talousrakennuksia, kasvihuoneita, puutarhaviljelyksiä ja metsää. Keskeinen nähtävyys on Kultarannan puisto, joka yhdeltä sivultaan rajoittuu mereen. Tasavallan presidentti asuu kesäkauden Kultarannassa, jossa hän voi järjestää tapaamisia, neuvotteluja sekä vastaanottoja ja muita edustustilaisuuksia. Liikemies Alfred Kordelin osti Kultarannan alueen kesäasuntoaan varten 1909 ja arkkitehti Lars Sonck suunnitteli sinne vuosina 1913 - 1916 rakennetun graniittisen päärakennuksen. Kordelinin testamentilla kiinteistö siirtyi 1918 Turun yliopistosäätiölle, joka luovutti sen 1922 aluevaihdossa valtiolle. Kesäaikana yleisöllä on vapaa pääsy Kultarannan puistoon perjantai-iltapäivisin. Muina aikoina kiertokäyntejä järjestää Naantalin kaupungin matkailutoimisto.
Tasavallan presidentin kanslia (TPK), joka sijaitsee presidentinlinnassa, avustaa presidenttiä presidentintoimeen kuuluvissa tehtävissä, hoitaa presidentin hallintoasiat sekä järjestää presidentin ja hänen perheensä tarvitsemat henkilökohtaiset palvelut presidentin ohjeiden mukaisesti. Kanslia huolehtii presidentin henkilökohtaisesta ja hänen käytössään olevien tilojen turvallisuudesta ja järjestää eläkkeellä olevalle presidentille työhuoneen sekä sihteeri-, kuljetus- ja turvallisuuspalvelut. Kanslian henkilöstövahvuus on 83 henkilötyövuotta. Kansliassa työskentelee myös muiden viranomaisten kanslian käytettäväksi asettamaa henkilöstöä (ulkoasiainministeriö, pääesikunta, poliisi). Tasavallan presidentin pääluokan menot valtion vuoden 1997 talousarviossa ovat 29.8 milj. mk (24.8 milj. mk 1995), jossa ovat mukana tasavallan presidentin palkkio ja edustusmääräraha; kanslian palkkaus- ja toimintamenot; kiinteistöjen kunnostus- ja ylläpitomenot, ja eläkkeellä olevan presidentin menot.
Puolustusvoimat on asettanut tasavallan presidentin käytettäväksi kolme adjutanttia, jotka toimivat tasavallan presidentin kansliassa. Käytäntö on peräisin vuosilta 1918 - 1919, jolloin kenraali C-G. E. Mannerheim toimi valtionhoitajana (tilapäisenä valtionpäämiehenä). Muun muassa taiteilija, luutnantti Akseli Gallen-Kallela toimi silloin jonkin aikaa Mannerheimin adjutanttina. Adjutantteja on yleensä ollut kaksi tai kolme, joista yksi on toiminut presidentin puolison avustajana. Tällä hetkellä yksi adjutantti toimii lisäksi eläkkeellä olevan presidentin avustajana. Tasavallan presidentin adjutantin tehtävissä on toistaiseksi pisimpään palvelut kenraali Grönwall 1944 - 1962.