RITARIKUNTIEN HISTORIA



RITARIKUNNAT

Ritarikuntalaitos on saanut alkunsa katolisen kirkon munkkikuntien organisaatiosta keskiajalla. Sana ordo (lat.) tarkoitti tuolloin suljettua piiriä, johon kuuluneet henkilöt olivat sitoutuneet määrätyin velvollisuuksin ja noudattivat tiettyjä sääntöjä. Ristiretkien aikana munkkikuntien säännöt siirrettiin ritaristolle, ja niinpä ritarit perustivat Pyhässä maassa joitakin hengellisiä ritarikuntia (orden = ritarikunta). Niiden tarkoituksena oli sairaiden ja pyhiinvaeltajien suojeleminen sekä taisteleminen kristinuskon puolesta. Kuuluisimpia ritarikuntia olivat Temppeliherrat (1118->), Johanniittain ritarikunta (1113->) ja Saksalainen ritarikunta (1198->).

ANSIORITARIKUNNAT

Ritarilaitosten rakenteessa tapahtui muutos, kun Ranskan porvaristo alkoi palkita säätynsä edustajia aluksi sotilaallisista ansioista, sittemmin yhteiskunnallisista ansioista. Syntyi uusi ritarikuntatyyppi, ansioritarikunta. Ensimmäinen, Ranskan Kunnialegioonan ritarikunta perustettiin 1802 ja se sai luokituksensa 1805. Näitä ritarikuntia, joihin pääsi sekä yhteiskunnallisilla että sotilaallisilla kunnostautumisella, nimitettiin sekaritarikunniksi. Sekaritarikuntien rinnalle syntyi puhtaasti sotilaallisia ritarikuntia, kuten 1918 perustettu suomalainen Vapaudenristin ritarikunta. Näiden kahden ritarikuntatyypin rinnalla on nykyään siviiliansioritarikuntia, tieteen ja taiteen ritarikuntia, hoviritarikuntia ja naisritarikuntia. Ritarikunnat eivät enää olleet ylhäisön yksinoikeus ja suljettu piiri. Niihin tuli myös lisää luokkia: suurristin ritarit, komentajat ja ritarit.

Nykyisellään ansioritarikunnissa on yleensä viisi luokkaa:

Suurristi
Suurupseeri tai 1. lk:n komentaja
Komentaja
Upseeri tai 1. lk:n ritari
Ritari

SUOMALAISET RITARIKUNNAT

Suomessa toimii kolme virallista ritarikuntaa:

Vapaudenristin ritarikunta (VR)
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (SVR)
Suomen Leijonan ritarikunta (SL)

Suomen tasavallan presidentti on kaikkien kolmen ritarikunnan suurmestari. Apunaan suurmestarilla on ritarikunnan hallitus, johon kuuluvat kansleri, varakansleri ja vähintään neljä jäsentä. SVR:llä ja SL:lla on yhteinen hallitus.

Takaisin kunniamerkkien pääsivulle