TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN HAASTATTELU KESKIPOHJANMAA-LEHDEN 80-VUOTISJUHLANUMEROON 4.12.1997
Emun piikissä vääriä asioita
Presidentti Ahtisaari arvostelee Emu-keskustelua jälkijättöiseksi
PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI on tyytymätön talous ja rahaliitto Emusta käytävään keskusteluun.
Keskipohjanmaan 80-vuotisjuhlalehteen haastatellun Ahtisaaren mielestä tämä keskustelu olisi pitänyt käydä jo noin vuonna 1980.
- Viime aikoina monet asiat, kuten paine julkisen sektorin karsimiseen tai alueelliseen keskittymiseen, on pantu Emun piikkiin. Tosiasiassa nämä paineet ovat syntyneet jo pääomaliikkeiden vapauttamisesta.
1980-luvulla asteittain toteutetulla vapauttamisella onkin ollut Ahtisaaren mukaan suurempi vaikutus maan taloudelliseen ja alueelliseen kehitykseen kuin Emun syntymisellä on. Emua hän pitää politiikan vastauksena talouden globalisaatioon.
Euroopan unionin laajenemisen presidentti Ahtisaari näkee Suomelle mahdollisuutena.
- Se merkitsee uusien markkinoiden avautumista ja talouden vahvistumista meidän lähialueillamme.
Laajentuminen sitoo hakijamaat EU:n tavoitteisiin ja toimintaan.
EU-komission Agenda 2000 ohjelman Ahtisaari katsoo vastaavan pääosin Suomen tavoitteita. Laajenemisen vaikutus Suomen maatalouden ja maaseudun asemaan määräytyy hänen mukaansa sen mukaan, milloin ja millaisin ehdoin uudet keskieurooppalaiset jäsenet EU:hun liittyvät. Suomen kilpailuetuna Ahtisaari pitää maataloustuotteiden korkeaa laatua.
Alueiden kehityksen hän näkee olevan sidoksissa yleiseen talouskehitykseen.
- Jos Suomella menee hyvin, myös eri alueet menestyvät paremmin.
Korostetun myönteisesti presidentti Martti Ahtisaari suhtautuu tietotekniikan hyväksikäyttöön.
- Suomi voisi hyvin näyttää esimerkkiä muulle maailmalle, mitä tasapainoinen kehitys kohti tietoyhteiskuntaa käytännössä merkitsee.
Ajatusta maakuntien itsehallinnosta Ahtisaari arvioi epäillen.
- Maakuntien itsehallintoa ei tietääkseni suunnitella, mikäli sillä tarkoitetaan vaaleilla valittua toimielintä verotusoikeuksineen. Se merkitsisi vääjäämättä kunnallisen itsehallinnon kaventumista ja lisäkustannuksia uuden, kuntien yläpuolella olevan organisaatiotason syntymisen kautta.
Maakuntien välistä yhteistyötä ja maakuntien rajat ylittäviä kehittämishankkeita presidentti pitää tarpeellisena. Maakuntaliitosta ja elinkeinokeskuksesta yhdessä voi hänen mukaansa muodostu maakunnan omatoimisen kehittämisen nyrkki.
Keski-Pohjanmaan vahvaa musiikkiperinnettä Ahtisaari pitää tunnustettuna tosiasiana.
- Keski-Pohjanmaa voi olla ylpeä musiikkiperinteestään ja se on arvattavasti tekijä, joka lisää asukkaiden jo ennestään vahvaa yhteistunnetta.
Presidentti olettaa tämän säteilevän myös yrittäjyyteen, jonka vahvalla traditiolla on ollut huomattava merkitys kannattavan yritystoiminnan syntymiselle ja säilymiselle Keski-Pohjanmaalla.
- Kun olen seurannut Pohjanmaan pienen ja keskisuuren yrityssektorin viimeaikaista elpymistä, uskon, että vahva kehitys tulee aivan ilmeisesti jatkumaan myös ensi vuosikymmenellä. Tässä suhteessa koko maa voisi ottaa oppia Pohjanmaan yrittäjiltä.
Ammattikorkeakouluja presidentti Ahtisaari pitää merkittävänä lisänä koulutusjärjestelmäämme.
- Keski-Pohjanmaalla ammattikorkeakoulu on tehnyt arvokasta työtä osallistumalla lukuisiin kehittämishankkeisiin ja siirtämällä uutta teknologiaa alueen yrityksiin.
Suomi voisi näyttää mallia
Presidentti Ahtisaaren mielestä tietotekniikka suosii pieniä ja syrjäisiä alueita
PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI katsoo tietotekniikan hyväksikäytön avaavan mahdollisuuksia nykyistä tasaisemmalle alueelliselle kehitykselle. Hän arvioi tietotekniikan parantavan erityisesti pienten ja syrjäisten alueiden mahdollisuuksia. Ahtisaaren mielestä Suomi voisi hyvin näyttää muulle maailmalle, mitä tasapainoinen kehitys kohti tietoyhteiskuntaa käytännössä merkitsee.
Herra Presidentti, olette puhunut Suomen tasapainoisesta kehittymisestä tietoyhteiskunnaksi. Onko näin tapahtumassa?
- Tietotekniikan hyväksikäyttö avaa mahdollisuuksia nykyistä tasaisemmalle alueelliselle kehitykselle. Itse suhtaudun tietoyhteiskunnan kehitykseen myönteisesti ja näen siinä selviä mahdollisuuksia. Ja muutenkin Suomi voisi hyvin näyttää muulle maailmalle, mitä tasapainoinen kehitys kohti tietoyhteiskuntaa käytännössä merkitsee.
- Suomi on tässä oikealla tiellä. Toisaalta on merkkejä että maakuntien vahvistuvasta elinvoimasta eräät maakuntakeskukset, lähinnä yliopistokaupungit, kuten Oulu, ja eräät ammattikorkeakouluihin nojaavat paikkakunnat, ovat vahvistaneet asemiaan alueensa talouden moottoreina.
- Tietoyhteiskunnan asteittainen muovautuminen ei johda niin pahaan alueelliseen keskittymiseen kuin edellinen teollinen vallankumous.
- Tietoyhteiskuntaan liittyy paljon tavallisten kansalaisten elinoloja parantavia ja jokapäiväistä elämää helpottavia piirteitä. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto (SITRA) uudistaa parhaillaan kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa lähtökohtanaan kansalaisten näkökulman korostaminen.
Mikä vaikuttaa tällä hetkellä merkittävimmin alueelliseen kehitykseen?
- Teknologinen vallankumous on nostanut osaamisen merkitystä kaikessa tuotannossa. Alueiden kehitys on sidoksissa ennen muuta yleiseen talouskehitykseen. Jos Suomella menee hyvin eli talouskasvu on vakaata ja riittävän vahvaa, myös eri alueet menestyvät paremmin. Nousukauden jatkuttua tarpeeksi kauan alueellinenkin kehitys tasoittuu. Näin näyttää olevan nyt käymässä myös Suomessa. Selvää piristymistä on havaittavissa heikoillakin alueilla esim. työllisyyslukujen perusteella.
Johtaako markkinoiden avautuminen ja talouden maailmanlaajuistuminen vääjäämättä alueelliseen keskittymiseen, reunavaltioiden ja niiden reuna-alueiden taantumiseen?
- Markkinoiden avautuessa maailmanlaajuisen talouskehityksen vaikutukset välittyvät myös Suomen kaikille alueille entistä nopeammin. Tämä ei johda välttämättä alueelliseen keskittymiseen, mutta yksipuolisten tuotantoalueiden haavoittuvuus kasvaa. Siksi alueiden pitäisi pystyä monipuolistamaan tuotantorakennettaan. Tietoyhteiskuntakehitykseen liittyen paikkasidonnaisuus menettää monilla tuotantoaloilla vähitellen merkitystään.
- Alueiden tulee panostaa tekijöihin, jotka parhaiten turvaavat omaehtoisen kehityksen. Suomalaisten tuotteiden menestys perustuu yhä enemmän innovaatioihin, osaamiseen ja tietotaitoon. Niiden ohella tarvitaan hyvää laatua ja markkinointitaitoja. Ainoastaan korkeaan lisäarvon tuottamiseen panostamalla voimme kohdata väistämättä lisääntyvän, alhaiseen kustannustasoon perustuvan kilpailun haasteen.
Millaisina näette talous- ja rahaliitto Emun alueelliset vaikutukset? Jäsenyyden ja ulkopuolelle jättäytymisen oloissa?
- Suomalaisen keskustelun ongelmana on se, että emme aina ole pystyneet kovin hyvin erottelemaan yhtäältä talous- ja rahaliiton ja toisaalta nopeasti kiihtyvän taloudellisen ja teknologisen kehityksen vaikutuksia. Hyvin perustein voisi väittää, että 1980-luvulla asteittain toteutetulla pääomaliikkeiden vapauttamisella on ollut suurempi vaikutus Suomen taloudellisen menestyksen reunaehtoihin - ja alueelliseen kehitykseen - kuin mitä Emun syntymisellä tulee olemaan.
- Tänään käydäänkin pitkälti sitä keskustelua, joka olisi pitänyt käydä jo noin vuonna 1980. Viime aikoina monet asiat, kuten paine julkisen sektorin karsimiseen tai alueelliseen keskittymiseen, on pantu Emun piikkiin. Tosiasiassa nämä paineet ovat syntyneet jo pääomaliikkeiden vapauttamisesta.
- Tämä on seurausta maailmantalouden murroksesta, jossa myös Suomen talous on osallisena. EMU on politiikan vastaus talouden globalisaatioon.
- Toisaalta ei tule korostaa liikaa globalisaation merkitystä kansantalouden kehitykselle. Suomen talouden kehitys on kaikessa oleellisessa omissa käsissämme.
Vaatisiko Emu-jäsenyys myös alueellisia puskureita? Millaisia?
- Varautuminen ulkoisiin, yllättäviin häiriöihin kuuluu kaikkeen taloudelliseen toimintaan ja koskee ennen muuta talouden toimijoita itseään. Yritysten vahva rahoitusrakenne ja vakaa julkinen talous ovat ainakin sellaisia puskureita, joita tulemme jatkossa kiistatta tarvitsemaan. Puskureiden rinnalla on olennaista keskustella siitä, miten Suomen työmarkkinat ja tulopoliittinen järjestelmä sopeutuvat EMU-oloihin.
- Samaa keskustelua käydään nyt kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Uudistuksia tarvitaan verotuksessa, sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla. Korkeat välilliset työvoimakustannukset ja korkea tuloverotus ovat merkittäviä työllistämisen esteitä. Pääoma- ja ympäristöverotuksen vähimmäistasosta tarvittaisiin EU-tason päätöksiä.
- EMU:n ulkopuolelle jäävillä alueilla tarvittaisiin varmasti samalla tavalla tukitoimenpiteitä.
Ovatko EU:n rakennerahastot ja EU:n muut toimet riittäviä tasapainottamaan alueellista kehitystä jäsenmaiden kesken ja niiden sisällä?
- EU:n sisäisen kehityksen tukeminen yhteisin toimenpitein on yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista. Rakennerahastot eivät yksinään alueellisia keskittymisongelmia poista, mutta yhdistettynä alueiden omia voimavaroja hyödyntävään strategiaan niillä voi olla varmasti myönteistä merkitystä. Riittää kun katsoo Irlannin esimerkkiä, joka on noussut Ison-Britannian varjosta merkittäväksi itsenäiseksi toimijaksi.
- EU:n rakennerahastot ovat kuitenkin vain osa alueellisia eroja tasoittavista toimista. Kansallisen budjettimme ja tulontasausjärjestelmän muodostama kokonaisuus on vaikutuksiltaan paljon suurempi.
- Rakennepolitiikka vie noin kolmanneksen EU:n budjetista. Suomi saa rakennerahastoista ohjelmakaudella 1995 - 1999 tukea noin 1,7 mrd ecua eli noin 10 miljardia markkaa, mikä yhdessä kansallisen rahoituksen kanssa merkitsee noin 25 miljardin markan panostusta rakennepolitiikkaan.
- Suomella on riittävät mahdollisuudet toimia alueellisen kehityksen tasapainottamiseksi ja toteuttaa tavoitteenaan pitämiään asioita myös koko EU:n puitteissa.
Kuinka EU:n pohjoista ulottuvuutta voitaisiin käytännössä vahvistaa?
- Pohjoinen ulottuvuus on Suomen EU-politiikan painopistealue. EU:n pohjoista ulottuvuutta koskevaa strategiaa tullaan prosessin edetessä edelleen konkretisoimaan. Valmisteluprosessi ottaa oman aikansa, mutta näyttää vahvasti siltä, että olemme päässeet hyvään alkuun.
Onko Agenda 2000 enemmän uhka vai mahdollisuus Suomen kaltaiselle maalle?
- Komission Agenda 2000 -ehdotus vastaa pääosin Suomen tavoitteita. EU:n laajeneminen Keski- ja Itä-Eurooppaan vahvistaa koko Euroopan vakautta ja turvallisuutta ja estää maanosamme kahtiajaon, mikä on ollut ja on edelleen Suomen Eurooppa-politiikan keskeinen päämäärä.
- Laajentuminen on ilman muuta mahdollisuus siinä mielessä, että se merkitsee uusien markkinoiden avautumista ja talouden vahvistumista meidän lähialueillamme. Laajentuminen sitoo hakijamaat EU:n tavoitteisiin ja toimintaan.
Heikentääkö EU:n laajeneminen automaattisesti suomalaisen maatalouden ja maaseudun asemaa?
- EU:n jäseneksi pyrkivien Keski-Euroopan maiden maatalouden ja elintarviketeollisuuden rakenteen parantaminen vaatii vielä paljon työtä. Uusien jäsenmaiden vaikutus Suomen maatalouden ja maaseudun asemaan määräytyy paljolti sen mukaan, milloin ja millaisin ehdoin ne liittyvät EU:hun. Laajentuminen heijastuu myös meneillään olevaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen.
- Suomen tavoitteena on sellainen lopputulos, joka takaa oman maatalouden toimintaedellytykset ja tasavertaiset tuotantomahdollisuudet muiden jäsenmaiden kanssa. Maataloustuotteidemme korkea laatu on merkittävä kilpailuetu, joka ilmeisesti entisestään korostuu EU:n laajentuessa.
Voisiko tietotekniikan hyödyntäminen olla erityinen mahdollisuus Suomelle? Miksi? Miten?
- Suomi on käytännössä osoittanut hyviä valmiuksia edetä nopeasti tällä saralla. Olemme panostaneet tietoisen voimakkaasti tekniseen kehitystyöhön ja merkittävä osa panostuksista on koskenut juuri tietotekniikkaa. Muutamat suuret korkean teknologian yritykset ovat tällä hetkellä teollisuutemme lippulaivoja. Ja Suomen kansa on ollut innovaatioiden nopeana omaksujana perinteisesti aivan maailman kärkitasoa. Matkapuhelimet ja kotitietokoneet vain eräinä viimeaikaisina esimerkkeinä!
- Kaikki nämä tekijät yhdessä edustavat voimavaraa, jonka pohjalta voi tulevaisuudessakin ponnistaa. Äskettäin julkaistu sveitsiläinen kilpailukykyselvitys näyttää antaneen Suomen teknologiaympäristölle aivan huippupisteet ja se on aikamoinen osoitus ponnistustemme onnistumisesta.
Voisiko se olla erityinen vahvuus jollekin maakunnalle, vaikkapa pienelle, mutta vahvan kulttuuriperimän omaavalle? Kuinka suuri merkitys alueen sijainnilla on tätä nykyä alueen kehitykseen ja kehittämismahdollisuuksiin?
- Tietotekniikka parantaa juuri pienten ja syrjäisten alueiden mahdollisuuksia, mutta on kuitenkin vain väline. Tietotekniikan lisäksi tarvitaan innovatiivisia, yritteliäitä ja osaavia ihmisiä. Toki alueen sijainti vaikuttaa monella tapaa sen kehittämismahdollisuuksiin, mutta periaatteessa jokaisella alueella on omat vahvuutensa ja haittansa. Alueen on tunnistettava vahvuuteensa ja löydettävä keinot niiden hyödyntämiseen ja samalla minimoitava haitat.
- Maakunnallisia eroja on tässä suhteessa aivan ilmeisesti olemassa. Kysymys on kai aika pitkälle maakunnan teollisesta perusrakenteesta, mutta myös siitä, minkälaista yrittäjäperinnettä siihen on aikojen kuluessa sitoutunut. Kulttuuriperintö ja alueen yrittäjyysperinne nivoutuvat ilman muuta monessa suhteessa toisiinsa. Olen henkilökohtaisesti havainnut sen monen maakunnan alueella ja esim. Pohjanmaalla piirre on helposti havaittavissa.
Onko läntisen Suomen asema ratkaisevasti parempi kuin Itä-Suomen? Pitäisikö myös maan länsiosiin kohdistaa erityisiä kehittämistoimia? Millaisia?
- Molemmilta suunnilta löytyy varmasti sekä vahvaa että vaikeuksissa olevaa yritystoimintaa. Itä - Suomen kehitykseen liittyy ilmeisiä vaikeuksia, mutta ei läntisen Suomenkaan tilanne ole ongelmaton. Itä - Suomen asema on ollut jo pitkään muuta maata heikompi ja se on myös kehittynyt hitaammin. Sen vuoksi on ollut perusteltua ottaa se erityistoimenpiteiden kohteeksi.
- Muitakin alueita kehitetään. Hallitus on mukana myös Pohjois Suomen strategiatyössä ja vastaavassa Pohjanmaan alueen kehittämistyössä. Kehittämistoimien tulee lähteä alueen omien ideoiden ja tarpeiden pohjalta, ei muualta ohjaten.
- Meidän on muistettava, että pieni- ja keskisuuriteollisuus elää monissa osissa maata vielä keskellä suuria ongelmia ja on kaikkiaan elpynyt suuria vientiyrityksiä hitaammin. Aika on osoittanut, että vahvaa, kilpailukykyistä teollisuutta ei rakenneta runsaiden tukien varassa.
Keski-Pohjanmaalla on vahva yrittäjyyden traditio. Mikä merkitys sillä on 2000-luvulla?
- Yrittäjyyden traditiolla on ollut huomattava merkitys kannattavan yritystoiminnan syntymiselle ja säilymiselle Keski-Pohjanmaalla. Kilpailussa pärjäämisen edellyttää yrittäjähenkeä, osaamista ja aitoa riskinottohalua. Mitä vankempi yrittäjyyden perinne alueella on, sen paremmin siellä osataan ja uskalletaan ottaa vastaan tällaisia haasteita. Kun olen seurannut Pohjanmaan pienen ja keskisuuren yrityssektorin viimeaikaista elpymistä, uskon, että vahva kehitys tulee aivan ilmeisesti jatkumaan myös ensi vuosikymmenellä.
- Tässä suhteessa koko maa voisi ottaa oppia Pohjanmaan yrittäjiltä!
Entä koulutuksella? Millaisena näette ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden? Entä yliopistojen roolin etenkin alueellisen kehityksen kannalta? Säilyykö yliopistojen verkosto? Voisiko se vielä tihentyä?
- Yliopistot ovat olleet alueidensa kehityksen keskeisiä moottoreita. Tästä on vaikkapa Oulu vaikuttava esimerkki. Uusia itsenäisiä yliopistoja tuskin enää voidaan perustaa. Tärkeämpää on varmistaa, että olemassa olevilla yliopistoilla on hyvät toiminta- ja kehittymisedellytykset. Ammattikorkeakoulut ovat merkittävä lisä koulutusjärjestelmäämme. Keski - Pohjanmaalla ammattikorkeakoulu on tehnyt arvokasta työtä osallistumalla lukuisiin kehittämishankkeisiin ja siirtämällä uutta teknologiaa alueen yrityksiin. Osaamiskeskukset ovat uusi ja alueellisen kehityksenkin kannalta lupaava kokeilu.
- Suomi on panostanut koulutukseen jo pitkään hyvin määrätietoisesti ja useimpia muita EU-maita enemmän. Mielestäni se on ollut välttämätön ja tuloksellinen toimintalinja. Varsinkin nuorten koulutustaso on meillä erittäin korkea. Se on valtti, jota meidän on syytä tulevaisuudessa hyödyntää. Kaikkia nykyisen tyyppisiä oppilaitostyyppejä ilmeisesti tarvitsemme myös tulevaisuudessa - ammattikoulut mukaanlukien. Kaikkiaan kysymys on suurista haasteista, sillä hyvä koulutus ja elinikäinen oppimisprosessi on entistä keskeisempi menestystekijä.
Keski-Pohjanmaa on musiikin maakunta ja kulttuuripohjaltaan muutenkin vahva. Millainen kehitystekijä tämä on tai saattaisi olla? Onko mielessänne kansainvälisiä vertailukohtia?
- Tämähän on ilman muuta tunnustettu tosiasia. Keski - Pohjanmaa voi olla ylpeä musiikkiperinteestään ja se on arvattavasti tekijä, joka lisää asukkaiden jo ennestään vahvaa yhteistunnetta. Yhteistunnetta, joka säteilee ehkä sitten myös yrittäjyyteen.
Mikä on alueellisen hallinnon merkitys tulevaisuudessa? Läänien? Työvoima- ja elinkeinokeskusten? Maakuntien liittojen? Kuinka suhtaudutte ajatukseen maakuntien itsehallinnosta?
- Parlamentaarinen demokratia ja kunnallinen itsehallinto ovat suomalaisen yhteiskunnan organisoinnin perusratkaisut. Alueellinen yhteistoiminta niiden puitteissa on välttämätöntä, mutta hakee edelleen muotoaan: kuntien yhteistoiminta eri muodoissaan ja valtion aluehallinto on muutostilassa. Keskusteluissani aluehallinnon edustajien - niin maaherrojen kuin maakuntajohtajienkin kanssa - ja maakuntamatkoillani olen saanut hyvän käsityksen alueellisen hallinnon merkityksestä alueen kehitysedellytysten vahvistajana.
- Maakuntien itsehallintoa ei tietääkseni suunnitella, mikäli sillä tarkoitetaan vaaleilla valittua toimielintä verotusoikeuksineen. Se merkitsisi vääjäämättä kunnallisen itsehallinnon kaventumista ja lisäkustannuksia uuden, kuntien yläpuolella olevan organisaatiotason syntymisen kautta.
- Kokemus osoittaa, että maakuntien välistä yhteistyötä ja maakuntien rajat ylittäviä kehittämishankkeita tarvitaan.
- Uusilla elinkeino- ja työvoimakeskuksilla on laaja päätösvalta ja koordinaatiovastuu valtion aluerahoituksesta. Maakuntaliitosta ja elinkeinokeskuksesta yhdessä voi muodostua maakunnan omatoimisen kehittämisen nyrkki.
Keskipohjanmaa-lehti on kaksi päivää vanhempi kuin itsenäinen Suomi. Millaisessa maassa ja maakunnassa ennakoisitte niiden viettävän 100-vuotisjuhliaan 2017?
- Toivon että, vuonna 2017 kaikki suomalaiset elävät vakaissa, rauhallisissa ja turvallisissa oloissa. Matkalla kohtaamme varmasti monia haasteita kuten suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja kansainvälisen talouskehityksen arvaamattomat vaihtelut. Huolehtimalla siitä, että omat asiamme ovat kunnossa, voimme yhteistyössä Euroopan unionin puitteissa parhaiten kohdata nämä haasteet ja varmistaa vakaan ja suotuisan kehityksen toteutumisen.
- Esitän juhlivalle lehdelle, sen tekijöille ja lukijoille parhaan tervehdykseni ja menestyksen toivotukseni.