OPETTAJA-lehti 5.12.1997
HANNU LAAKSOLA
KARI KUUKKA, KUVAT
Tasavallan presidentti huolissaan
lomautuksista
Koulutus on tärkeintä
TASAVALLAN PRESIDENTTI
MARTTI AHTISAARI PITÄÄ
OPETTAJIEN LOMAUTUKSIA
KUNNISSA VAKAVANA
ONGELMANA. HÄN KYSYY,
MIKSI JUURI OPETTAJAT
LOMAUTETAAN JA ONKO SE
OIKEA TOIMENPIDE, KOSKA
KOULUTUS ON PARASTA.
MITÄ VANHEMMAT,
OPETTAJAT JA YHTEISKUNTA
VOIVAT NUORILLE ANTAA.
KANSALAISTEN
YHDENVERTAISUUDEN
VUOKSI KUNTIA PITÄÄ
PRESIDENTIN MIELESTÄ
VALVOA.
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari sanoo nähneensä paljon puutteellisia olosuhteita maailmalla, erityisesti kehitysmaissa. Jossain joudutaan opettamaan suurin piirtein puun juurella vähillä kirjoilla ja materiaaleina. Suomessa taas reagoidaan hyvin nopeasti vähäisiinkin opetuksessa esiintyviin puutteisiin. Tämä on presidentin mielestä hyvä; prioriteetit on pidettävä mielessä.
- Mitään muuta yhtä tärkeää ei nuorisolle voida antaa kuin koulutus ja oppimiskyky. Se on parasta, mitä vanhemmat, opettajat ja yhteiskunta voivat antaa. Se on inhimillisen elämän luomista.
Koulutuksen yleinen uhkatekijä presidentin mielestä on, pystymmekö rahoittamaan sen täysipainoisesti. Hän muistuttaa puolisonsa, rouva Eeva Ahtisaaren kiinnittäneen vähän aikaa sitten lehtihaastattelussa huomiota siihen, että 7-12 -vuotiaat joutuvat olemaan paljon yksin kotona. Eeva Ahtisaari kysyikin, pitäisikö lasten olla koulussa pitempään iltapäivisin.
- Tämä on asia, joka vaatii lisää resursseja. En usko, että on oikeudenmukaista vaatia opettajia tekemään lisää. Heillä on tällä hetkellä ihan riittämiin töitä ja vastuuta.
Presidentti muistuttaa, että myös kunnissa opetellaan nyt elämään niukkuudessa. Hän viittaa viimeaikaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien kuntien tila on parantunut. Puheet kuntien välisten erojen kasvamisesta eivät hänen mielestään näin pidä paikkaansa.
Moni kunta on taloussyihin vedoten ilmoittanut lomauttavansa henkilöstönsä jopa kuukaudeksi. Miten vakavana ongelmana Te pidätte sitä, että oppilaiden saama opetus vähenee?
Se on vakava ongelma, koska täytyy miettiä onko se oikein. Miksi juuri opettajat? Jos kysytään vanhemmilta, ehkä he olisivat panemassa kaikki hallintovirkamiehet pakkolomalle sen sijaan, että ottaisivat terveydenhuollosta ja koulutuksesta.
Samalla presidentti Ahtisaari huomauttaa, että kunnissa pitäisi välttää tuottamattomia investointeja. Infrastruktuuriin on pantu paljon rahaa, joten sillä pitäisi pärjätä aika pitkälle.
PERUSOIKEUKSIA PITÄÄ VALVOA
.Presidentti muistuttaa, että nykyinen niukkuuden aika on meille kaikille uutta, koska olimme tuudittautuneet ajatukseen jatkuvasti kasvavista resursseista.
Havahduimme aamuun, jolloin valtionvelka oli saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että se oli saatava kuriin.
Presidentin mielestä nyt on lähdettävä rakentamaan uutta pohjaa, jolla peruspalvelut pystytään turvaamaan.
Perusoikeuksien toteuttamisessa lääninhallituksilla on presidentti Ahtisaaren mielestä keskeinen rooli. Läänien koko tosin on kasvanut, minkä vaikutukset ovat vasta myöhemmin nähtävissä.
- Mielestäni on tärkeää valvoa perusoikeuksien toteutumista. Näin ei pääse syntymään sellaista tilannetta, että ryhmät, jotka eivät pysty ajamaan etujaan, syrjäytyvät päätöksenteosta.
- Syrjäytymisvaara on vakava huoli, koska yhdessä kunnassa kovempi politiikka voittaa alaa kun taas toisessa katsotaan, että nekin jotka eivät pysty ajamaan asioitaan otetaan huomioon.
PERHEASIOILLE EI
ERILLISMINISTERIÖTÄ
Pitäisikö perheasioille perustaa erillisministeriö, kuten jotkut ovat ehdottaneet?
- Olen suhtautunut erillisministeriöihin kielteisesti. Minusta tuntuu, että perheaspekti pitää ottaa huomioon jokaisessa ministeriössä. Perhenäkökulman tulisi läpäistä kaikki päätöksenteko samalla tavalla kuin ympäristökysymyksetkin otetaan huomioon.
Presidentti muistuttaa, että organisatoriset ratkaisut eivät ole vastaus ongelmaan, vaan kaikki on kiinni asenteista.
YLPEITÄ KOULUTUKSESTA
Presidentti pitää koulutusta yhtenä keskeisimmistä menestystekijöistämme.
- Voimme sanoa hyvällä omallatunnolla, että meillä on tarjota hyvää koulutusta, verrattiinpa sitä mihin muuhun maahan tahansa. Voimme olla ylpeitä siitä.
Ahtisaari muistuttaa kuitenkin, ettei ole olemassa yhtään toimintasektoria, jota ei jouduttaisi jatkuvasti kehittämään. Hänen mielestään on hyvä, että jatkuvan koulutuksen periaate on hyväksytty laajasti ja että siihen panostetaan koko yhteiskunnassa.
- Ei varmastikaan ole olemassa yhtään opettajaa, joka voisi sanoa, että tulee toimeen koko uransa ajan opettajakoulutuksessa saamillaan perustiedoilla.
Koulutus ja koulutettu työvoima ovat presidentti Ahtisaaren mielestä yksi elementti siinä, miten pystymme kilpailemaan muiden kansojen kanssa. Koulutus tarkoittaa kaikkia aloja ja tasoja hyvästä ammattimiehestä korkeimpaan teoreettiseen osaajaan. Tämän vuoksi onkin hyvä, että kaikissa opinahjoissa kiinnitetään huomiota laatuun. Laatuun liittyvät hänen mielestään myös jämptiys ja täsmällisyys, joista on puhuttu viime aikoina suomalaista alihankintateollisuutta käsiteltäessä.
KILPAILU OSAAVISTA
SUOMALAISISTA KIRISTYY
- Meidän pitää varautua siihen, että kilpailu osaavista suomalaisista kovenee.
Katastrofaalisempaa Ahtisaaren mielestä olisi se, että esimerkiksi terveydenhuoltoalan ihmiset olisivat Suomessa työttöminä sen sijaan että lähtisivät ulkomaille. Liikkuminen EU:n piirissä on helpottunut. Tämä näkyy esimerkiksi opiskelumahdollisuuksien tuntuvalla lisääntymisenä.
Esimerkkejä on myös siitä, että enää ei haluta ostaa vain yksittäisiä työntekijöitä vaan yritysten kokonaisia kehitysosastoja. Presidentti muistuttaa kuitenkin, että siirtyminen ulkomaille töihin on aina valtava hyppäys, muutto toiseen maahan ja toisenlaiseen yrityskulttuuriin. Siinä ei riitä pelkästään se, että osaa asianomaisen maan kielen.
- Suomi on hyvin miellyttävä paikka asua. Se on tuttu kasvuympäristö ja edelleen turvallinen viimeaikaisista tapahtumista huolimatta. Se tarjoaa lapsille hyvät koulutusmahdollisuudet ja on kulttuurillisesti valtavan rikas. Suomi on vireä yhteiskunta; kynnys sen jättämiseen on korkea. Hyvä näin!
- Minä luulen, että meidän jotka täällä Suomessa olemme, täytyy tehdä tästä maasta vielä parempi. Verotus on yksi ongelma-alue, joka estää tietyntyyppisen asiantuntemuksen saamisen tänne.
OPETTAJAT EIVÄT OLE
JÄMÄHTÄNEITÄ
Ahtisaarella on hyvä käsitys suomalaisten opettajien tasosta. Hänen mielestään opettajat ymmärtävät muita paremmin elämänikäisen koulutuksen tärkeyden.
- En ole saanut koskaan sellaista kuvaa, että opettajakunta olisi jämähtänyt paikoilleen, Ahtisaari sanoo ja arvelee tämän perusvireen johtuvan nuorten parissa toimimisesta.
- Hyvä opettaja hallitsee opetettavan aineensa hyvin ja pystyy myös saamaan oppilaat innostumaan - ymmärtämään sen, miten tärkeää on älyllinen uteliaisuus. Herätettyään oppilaissa älyllisen uteliaisuuden opettaja on tehnyt kaikkein tärkeimmän tehtävänsä.
Presidentti toivoo koulun kasvattavan itsenäisiä oppilaita, jotka ovat saaneet kyvyn oppia lisää ja ymmärtäneet, että näin täytyy tehdä. Tällaisista nuorista kasvaa aikuisia, jotka ymmärtävät, ettei elämässä riitä vain omien asioittensa peräänkatsominen vaan jotka tuntevat oikeudenmukaisuuden ja tavoittelevat sitä.
RASISMIIN REAGOITAVA
HETI
Suomessa vietetään rasismin vastaista teemavuotta. Rasismin vastainen työ onkin presidentin mielestä tuottanut jossain määrin tuloksia. Hän muistuttaa, että meidän on omaksuttava luonnollinen suhtautuminen ihmisiin, joilla on erilainen kulttuuritausta, ulkonäkö ja kieli.
Mielestäni on tärkeää, että jos suvaitsemattomuuteen liittyviä ilmiöitä esiintyy, me otamme niihin selkeän kannan. jokaisen on heti reagoitava eikä oltava hiljaa. Ihmisissä täytyy olla sellainen herkkyys, että tajuaa, mikä on väärin. Siitähän on loppujen lopuksi kysymys.
- Sitä jää aina miettimään, mistä nuoret ovat saaneet asenteensa. Eivät ne ole tuulesta temmattuja. Voittopuolisesti nuoriso on hyvin avointa erilaisuudelle. Meidän pitäisikin tarjota heille myönteisiä kokemuksia, ystävyyssuhteita ulkomaalaisiin.
Kansainvälisyys tulee koulussa esille eri oppiaineissa eikä koulun tarvitse presidentin mielestä ottaa rasismin käsittelyssä toisenlaista roolia. - Suvaitsevaisuutta ei pidä eristää, kuten ei perhekysymystäkään, hän muistuttaa.
********************************************
Namibian koulutusolot
kärryjen vetämistä ylämäkeen
Presidentti Martti Ahtisaari toimi YK:n Namibia-valtuutettuna vuosina 1977-1981, jolloin YK:n tärkeimpiä tehtäviä maassa oli juuri koulutus. Kehityssuunnittelu pantiin alulle. Sambiaan saatiin Namibia-instituutti, jossa koulutettiin satoja hallintovirkamiehiä ja suomalaiset lähetyssaarnaajat pitivät yllä korkeatasoista oppikoulua.
Presidentti vertaa Namibian tilannetta koulutuksessa kärryjen vetämiseen ylämäkeen. Välillä tuntuu, että voimat pettävät ja kärryt tulevat alaspäin. Siinä voimme presidentin mielestä olla avuksi.
- Suuri ongelma on, mistä kehitysmaissa löytyvät rahat koulutuksen järjestämiseksi. Kun kävimme Tansaniassa 15 vuoden jälkeen, maan väkimäärä oli kaksinkertaistunut 15:stä 30 miljoonaan. Mikä surullisinta, lasten koulussa viettämä aika oli supistunut. Puolet opettajista on epäpäteviä. Osa opettajista puhuu edelleen afrikaansia paremmin kuin englantia, joka on julistettu viralliseksi kieleksi. Se on oppilaiden ja opettajien opeteltava.
- Minua huolestuttaa Tansaniassa havaittu ilmiö, että yhä harvempi pääsee koulutukseen ja koulutusaika lyhenee. Kehitys riippuu kuitenkin siitä, miten koulutettua väkeä saadaan. Mitä parempi koulutus on sitä paremmat ovat edellytykset oman elämän hallintaan ja toimeentulon hankkimiseen, jotka ovat keskeisiä ihmisenä olemisen edellytyksiä.
MIELLYTTÄVÄ SYNTYMÄPÄIVÄLAHJA
Tilakysymys on presidentin mukaan ongelma kaikkialla Afrikassa. Tansaniassakin joudutaan opiskelemaan useassa vuorossa koulussa. Myös luokkien koot ovat ongelma.
OAJ:n lahja kesällä presidentille oli Wanahedan koulun nimeäminen Namibiassa Martti Ahtisaari -kouluksi sekä koulun tukeminen monella tavalla myöhemmin.
- On hyvä, että OAJ voi lähteä tukemaan tällaista toimintaa. Se oli yksi kaikkein miellyttävimpiä lahjoja 60-vuotispäivänäni. Oikeastaan kaikki tärkeimmät lahjani liittyivät jotenkin opettamiseen, mikä minusta on tavattoman sympaattista. Tuki Namibian koululle oli tärkeää aivan samalla tavalla kuin teollisuus keräsi suuren rahasumman Oulun yliopistolle professuurin aikaansaamiseksi. jos jotain hyötyä vanhenemisesta on, niin tämä - saatiin aikaan näitä hyviä asioita.
OPETTAJAN URA JATKUU
Tansanian entisen presidentin Nyereren kunnianimi oli "opettaja". Presidentti Ahtisaari sanoo, että oma opettajankoulutus on tullut monta kertaa mieleen, kun on joutunut neuvottelemaan vaikeita asioita.
- Kyllä näissä ja aikaisemmissa tehtävissä siitä on ollut valtavasti hyötyä. Olen tavattoman kiitollinen opettajankoulutuksestani. Presidentinkin tehtävään kuuluu saada viestinsä perille. juuri se on meidän opettajien toimessa aivan keskeistä. jos oppilaat tai kuulijat eivät oikein ymmärrä, mitä puhutaan, se ei ole kuulijan vika vaan puhujan.
- Olen hyvin tyytyväinen koulutukseeni. Minä katson että opettajan ura jatkuu vaan. Ei se ole mihinkään hävinnyt.
- Olen kiitollinen omille opettajilleni, joilta olen oppinut hyvin paljon. Kun päätimme ylioppilasluokkana kokoontua, sovimme nopeasti, ketkä opettajat halusimme kutsua mukaan. Kuinka ollakaan toinen oli äidinkielenopettaja Pauli Anttila ja toinen oli Salervo, joka oli nuori historian opettaja. Ehkä he olivat kaikkien mielestä niin esimerkillisen hyviä opettajia.
Presidentti muistelee ylioppilasluokkaansa ja sanoo, että siitä valitsi opettajan uran suhteettoman suuri osa.
- Siinä nähdään, mikä on hyvän opettajan merkitys. Molemmilla oli vaikutusta minun omaan osaamiseeni näissä aineissa. Luokasta varsin moni valitsi juuri opettajan ammatin.