Turun Sanomat, Aamulehti ja Savon Sanomat 1.3.1998
Riitta Järventie, Jorma Pokkinen Helsinki
Ahtisaari kovistelee eduskuntaa ostamaan kiistellyt helikopterit
Presidentti ei lupaa ulkoministerin esittämää käännettä miinapolitiikkaan
Presidentti Martti Ahtisaari patistaa kansanedustajia hyväksymään kiistellyt helikopterihankinnat, sillä ilman niitä valmiusjoukkojen perustaminen vaarantuu.
Presidentti Martti Ahtisaari sanoo olevansa hämmästynyt tavasta, jolla eduskunta on käsitellyt puolustusvoimien helikopterihankintoja. Hänestä kenellekään ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, että armeija tarvitsee uusia helikoptereita.
- Ainakin minulle tuli täysin selväksi helikopterihankinnan tarpeellisuus silloin, kun maavoimiin päätettiin perustaa valmiusjoukot, Ahtisaari sanoo.
Presidentti viittaa vuoden takaiseen puolustuspoliittiseen selontekoon, jonka suuntaviivat eduskunta itse hyväksyi. Hän muistuttaa, että valmiusyhtymät helikoptereineen olivat mukana selonteossa.
- Valmiusjoukkojen perustaminen vaarantuu, jos niiden liikkuvuutta turvaavia helikopterihankintoja ei tehdä.
Presidentti Ahtisaari selvittää myös, miksi Suomen hallitus ei toistaiseksi ole liittynyt maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Hänen mukaansa jättäytyminen sopimuksen ulkopuolelle on itse asiassa lisännyt Suomen mahdollisuuksia olla aktiivinen toimija, kun pyritään maailmalaajuiseen ja sitovaan jalkaväkimiinakieltoon.
- Samalla on voitu esitellä lähtökohtaamme - liittoutumattomuutta sekä itsenäistä ja uskottavaa puolustusta - ja sen vaikutusta suhtautumiseemme jalkaväkimiinojen kiletämiseen, Ahtisaari toteaa.
Ulkoministeri Tarja Halonen (sd) lupasi Ottawan kokouksen jälkeen Suomen miinapoliittiseen linjaan käännöstä. Halonen sanoi joulukuussa, että nyt puhutaan ajasta ja rahasta, ei enää peruskysymyksestä.
Ahtisaari toteaanyt, ettei vielä ole edellytyksiä poliittiseen päätöksentekoon. Hän katsoo, että asian kansantaloudellisia ja maanpuolustuksellisia vaikutuksia on edelleen selvitettävä.
- Vasta sitten meillä on edellytykset poliittiseen päätöksentekoon Suomen kokonaisedun näkökulmasta, Ahtisaari sanoo.
Tänään on kulunut päivälleen neljä vuotta Martti Ahtisaaren virkaanastumisesta. Virkakautensa nelivuotishaastattelussa tasavallan päämies ottaa kantaa myös EU:n ulko- ja puolustuspolittiseen yhteistyöhön.
Helikoptereita tarvitaan
Presidentti Ahtisaari patistaa eduskuntaa
Päivälleen neljä vuotta sitten tasavalta sai uuden isännän. Politiikan ammattilaisten oli myönnettävä tappionsa, kun suora kansanvaali nosti valtaan Martti Ahtisaaren, pitkäaikaisen diplomaatin ja virkamiehen.
Jo Ahtisaaren vaalitaistelu osoitti, että hänellä on uudenlainen ote kansaan. Virkaanastujaispuheessaan hän lupasikin kehittää presidentin asemaa niin, että suora kansanvaali palvelee "yhteiskunnan parasta" myös jatkossa.
- Suora kansanvaali on muuttanut poliittista elämäämme ja vahvistanut kansanvaltaa, Ahtisaari sanoo.
Hänestä tasavallan presidentin on oltava '"kokoava poliittinen voima".
Ahtisaari on vastannut huutoonsa.
Poliittine eliitti on saanut tottua siihen, että uuden ajan presidentti ei pitäydy vain leipälajissaan ulkopolitiikassa, vaan ottaa kansan parissa sukkuloidessaan auliisti kantaa myös arjen asioihin.
Naganossa Ahtisaari lobbasi Suomen olympiahankkeen puolesta tavatessaan kansainvälisen olympiakomitean johtoa.
- Eihän se tietenkään ensisijainen tehtäväni ole. Tein työtä, koska tuin hanketta, suomalaismenestyksestä ylpeä presidentti toteaa.
Sen verran innokas urheilumies presidentti on, että halusi saada väliaikatiedot Suomi-Ruotsi-jääkiekko-ottelusta lentokoneeseen ollessaan kotimatkalla Japanista Helsinkiin.
Puolustusmäärärahat laskevat jatkossa
Virkakautensa nelivuotishaastattelussa Ahtisaari haluaa keskittyä tasavallan presidentin ja puolustusvoimien ylipäällikön toimivaltaan keskeisesti liittyviin kysymyksiin.
Hän myöntää olevansa jossain määrin hämmästynyt tavasta, jolla eduskunta on käsitellyt helikopterihankintoja.
Hänestä kenelläkään ei pitäisi tulla yllätyksenä, että helikoptereita tarvitaan.
- Ainakin minulle tuli täysin selväksi hankinnan tarpeellisuus silloin, kun maavoimiin päätettiin perustaa valmiusjoukot.
Presidentti viittaa vuoden takaiseen puolustuspoliittiseen selontekoon, jonka suuntaviivat eduskunta itse hyväksyi. Hän muistuttaa, että valmiusyhtymät helikopterihankintoineen olivat siellä mukana.
Hallitus esittää tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjettiesityksessään puolustusvoimille runsaan seitsemän miljardin markan tilausvaltuuksia. Valtaosa summasta, 5,6 miljardia, menee uusien taistelu- ja kuljetushelikoptereiden ostoon.
Kustannukset jakaantuvat usealle vuodelle, eivätkä hankinnat merkitse puolustusmäärärahojen paisumista.
Presidentti muistuttaa, että Suomen puolustusbudjetti on kaiken kaikkiaan maltillinen, ja suunta aleneva. Puolustusmenot ovat noin kymmenen miljardia markkaa vuodessa.
Hornetmaksujen vähetessä tulee raamiin tulee lisää tilaa, presidentti rauhoittelee.
Lisäbudjettikeskustelussa kansanedustajat arvostelivat jälkiviisaasti Hornethävittäjien hankintaa ja tuskailivat niiden lopullista hintaa.
Presidentti myöntää, että hankintasopimusten kanssa pitää olla tarkkana.
- Valuuttakurssin aiheuttamiin hintamuutoksiin pitää aina varautua. Toisaalta suojatoimetkin maksavat.
Hänestä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ehdotettu helikopterikauppa kattaisi vain kolmisenkymmentä prosenttia puolustusvoimien lähivuosien hankinnoista.
Valmiusjoukot vaarassa ilman helikoptereita
Vaikka presidentti myöntääkin olevansa hieman hämmästynyt eduskunnan kiivaasta kopterikeskustelusta, niin toki hän myös ymmärtää kansanedustajien "tuskan".
- Viime vuosina eduskunta on joutunut tekemään hyvinkin paljon kipeitä leikkauksia valtiontalouden kuriinsaamiseksi. Silloin tietysti herää kysymys, miksi helikoptereista ei luovuta ja käytetä rahoja johonkin muuhun. Kaikilla meillä olisi varmasti pitkä lista hyvistä hankkeista.
Presidentti korostaa moneen otteeseen, että puolustuskykyä kehitetään eduskunnan hyväksyminen pitkän tähtäimen suunnitelmien pohjalta.
- Uskottava ja itsenäinen puolustus on Suomelle perustavaa laatua oleva asia.
Eduskunnan hyväksymien suunnitelmien mukaan kolmelle maanpuolustusalueelle perustetaan nopeaan toimintaan pystyvät valmiusyhtymät. Materiaalin ja koulutuksen laatua nostetaan, ja samaan aikaan maavoimien kokonaisvahvuutta voidaan pienentää.
- Kun valmiusjoukoista keskusteltiin, tiedettiin, että niiden perustaminen edellyttää nopeaa liikkumiskykyä. Valmiusjoukkojen perustaminen vaarantuu, jos niiden liikkuvuutta turvaavia helikopterihankintoja ei tehdä, presidentti
muistuttaa.
Yhteishankinta tuo työtä ja säästöjä
Presidentti esitti valtiopäivien avajaisissa yhteishankintaa Ruotsin kanssa.
Vaikka Ruotsin hallitus on päättänyt panna maan puolustusvoimat ankaralle säästökuurille, niin helikopterihankinnoista ei naapurissakaan luovuta.
Myös ruotsalaiset ovat innostuneita yhteishankinnasta. Nyt Ruotsin puolustusvoimissa tutkitaan, voisivatko he päätyä sellaiseen konetyyppiin, joka sopii myös Suomelle.
- Jos Ruotsi hankkii meille sopivaa konetyyppiä, voimme saada säästöjä olemalla mukana samanaikaisessa tilauksessa. Voimme tarjota Ruotsille esimerkiksi huoltopalveluita, mikä toisi meille myös työtä, presidentti kaavailee.
Helikopterit ovat kansallisen puolustuksen välineitä, mutta presidentin mielestä niitä voidaan käyttää myös kriisien hallinnassa. Rauhanturvaoperaatioissa joukkojen nopea liikkuminen on usein tarpeen. Jos helikoptereita tarvitaan näissä tehtävissä, niin luonnollisesti niitä voidaan silloin presidentin mielestä käyttää.
Kohti EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa
Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö, lippueamiraali Juhani Kaskeala on vakuuttunut, että integraation syveneminen johtaa Euroopan unionissa ennen pitkää yhteiseen puolustuspolitiikkaan.
Ennen kuin voidaan järkevästi keskustella puolustuspolitiikasta saati puolustuksesta, EU:ssa on Ahtisaaren mielestä paljon tehtävää.
- Ensin on saatava järjestykseen yhteinen ulkopolitiikka.
Ahtisaaren mielestä on Suomen edun mukaista pyrkiä vauhdittamaan unionin yhteisen ulkopolitiikan muotoutumista.
Hän korostaa, että EU on taloudellisesti tärkeä tekijä. Sen sijaan kukaan ei voi väittää, että sen painoarvo ulkopolitiikassa olisi yhtä suuri.
Ahtisaari toteaa voivansa vain kuvitella, mitä EU:n yhteisellä taloudellisella mahdilla voitaisiin tehdä ulkopolitiikan alueella.
- Olen pari vuotta katsellut EU:ta sisältä käsin ja voin sanoa, että parantamisen varaa olisi huomattavasti.
Kun Suomi oli liittynyt EU:n, Ahtisaaren silmiin sattui arvioita, joiden mukaan EU:n uudet pienet tulokkaat estävät unionissa yhteisen ulko ja turvallisuuspolitiikan harjoittamisen.
Ahtisaaren mukaan tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.
- Me olemme päinvastoin kovin kiinnostuneita ulkopoliittisesta yhteistyöstä edellyttäen, että EU:ssa luodaan yhteinen linja, jonka mukaan suhteita hoidetaan Venäjään ja muihin EU:n ulkopuolisiin maihin.
- Kyllä yleensä EU:n isoiset ovat taipuvaisia sooloilemaan, eivät pienet jäsenet. Meitä kiinnostaa järkevä politiikka, jolloin voimme hyödyntää EU:n taloudellista voimaa myös ulkopolitiikassa, Ahtisaari korostaa. Tällä hetkellä hän toivoo EU:n panostavan yhteisiin kriisinhallintatehtäviin.
- Siellä ne työt ovat, ja meillä on kaikki edellytykset toimia yhdessä. Bosnia on hyvä esimerkki tästä.
Kofi Annan sai sulan hattuunsa
Presidentti Ahtisaari kertoo olleensa koko viime viikonlopun "kuin tulisilla hiilillä" seuratessaan ystävänsä ja entisen työtoverinsa, YK:n pääsihteeri Kori Annanin neuvottelumatkaa Bagdadiin.
Annanin diplomatia onnistui ja kriisi laukesi. Myös Yhdysvallat hyväksyi Saddam Husseinin kanssa tehdyn sopimuksen, jonka mukaan YK:n asetarkastajat pääsevät vapaasti tarkastamaan Irakin asevarastoja.
Tiukassa paikassa onnistunut pääsihteeri sai Ahtisaaren mielestä sulan hattuunsa. Lisäksi YK:n arvovalta kasvoi, mikä presidentin mielestä on järjestölle "erittäin tervetullut lisä".
Kriisin laukeaminen ei Ahtisaaren mukaan suinkaan merkitse Irakin vastaisten talouspakotteiden purkamista.
YK:n turvallisuusneuvoston on ensin saatava varmuus siitä, että Irak on todella tuhonnut kaikki tuhottavaksi määrätyt kemialliset ja biologiset aseensa.
Ahtisaari korostaa, että ratkaisun avaimet ovat edelleen Irakilla.
- Pysyvää ratkaisua ei synny, jos Irakin poliittinen johto kieltäytyy yhteistyöstä YK:n valvontaviranomaisten kanssa. Silloin voimatoimien käyttö Irakia vastaan tulee uudelleen ajankohtaiseksi.
Aasia tarjoaa suuria mahdollisuuksia
"Aasian talouskriisillä voi olla myös tervehdyttävä vaikutus"
Talouskriisin kanssa paniskeleva Aasia tarjoaa "osaaville ja toimintaympäristönsä tunteville" suomalaisyrityksille suuria mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.
Jalat on kuitenkin presidentin mielestä syytä pitää maassa, koska kriisin seurauksia ei vielä voida lopullisesti arvioida.
Tasavallan presidentti teki laajan vienninedistämismatkan Aasiaan vuonna 1995. Matkalla oli mukana arvovaltainen joukko suomalaisia yritysjohtajia.
Presidentti Martti Ahtisaari vastasi Aasian talouskriisiä ja Ottawan maamiinasopimusta koskeviin kysymyksiin kirjallisesti.
Julkaisemme kysymykset ja vastaukset lyhentämättöminä.
Millaisiin taloudellisiin Aasian talouskriisin heijastusvaikutuksiin Suomen olisi syytä varautua ?
- Aasian taloudet kasvoivat nopeasti. Jonkinlaisia takaiskuja oli ennen pitkää tulossa. Monet toisistaan riippumattomat tekijät vaikuttivat kriisin laukeamiseen, ja se tuli esiin valuuttojen epävakautena.
- Välittömät vaikutukset ovat suurimmat yrityksissä, joiden vienti suuntautuu kriisimaihin. Näissäkin tapauksissa seuraukset vaihtelevat tuotteesta riippuen, eikä kokonaisuutta voi vielä luotettavasti arvioida. Valuuttojen heikkenemisestä johtuva kilpailun kiristyminen vaikuttanee kuitenkin enemmän kriisin ulkopuolisiin Aasian maihin kuin Suomeen. On silti myönnettävä, että monessa Aasian maassa on edessä hitaamman taloudellisen kasvun aika, mikä heijastuu myös Eurooppaan, vaikka ehkä ei niin voimakkaasti Suomeen.
- Pitkällä aikavälillä kriisillä saattaa olla myös tervehdyttäviä vaikutuksia. Ongelmien kanssa kamppailevien maiden on pakko ryhdistää taloudenpitoaan ja kehitettävä pankkisektoriaan. Ne ehkä joutuvat myös purkamaan tuontirajoituksia, mikä saattaa avata uusia mahdollisuuksia suomalaisyritysten viennille. Myös vaara Yhdysvaltojen talouden ylikuumenemisesta on vähentynyt, millä voi olla myönteisiä heijastusvaikutuksia Suomeen toista kautta.
- Paljon riippuu siitä, kuinka laajaksi kriisi lopulta kehittyy. Vielä ei voida sanoa, leviääkö KaakkoisAasian finanssikriisi myös Kiinaan. Japanilla on omat ongelmansa. Nähtäväksi jää niiden ratkeaminen.
- Aasian kriisi toivottavasti opettaa kiinnittämään entistä päättäväisemmin huomiota globaalitalouden hallinnan kysymyksiin.
Ovatko Kaakkois-Aasian maat tasavallan presidentin arvion mukaan turvallisia ja houkuttelevia sijoituskohteita suomalaisyrityksille?
- Pelkkä tekninen ja kaupallinen osaaminen eivät riitä, kun joudutaan toimimaan epävarmuuden oloissa. Suomalaisten yritysten on tunnettava myös ne yhteiskunnat, joihin ne aikovat tehdä sijoituksia. Olen vakuuttunut siitä, että osaaville ja toimintaympäristönsä tunteville löytyy alueelta suuria mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Aasia on, tästä kriisistäkin huolimatta, osa globaalia taloutta ja kasvava markkina eurooppalaisille yrityksille. Jalat on kuitenkin syytä tiukasta maassa.
Missä määrin Suomen kansainvälinen maine on kärsinyt siitä, ettei Suomi liittynyt Ottawan maamiinasopimukseen?
- Jättäytyminen Ottawan sopimuksen ulkopuolelle on itse asiassa lisännyt Suomen mahdollisuuksia olla aktiivinen toimija, kun pyritään maailmanlaajuiseen ja sitovaan jalkaväkimiinakieltoon. Samalla on voitu esitellä lähtökohtaamme liittoutumattomuutta sekä itsenäistä ja uskottavaa puolustusta ja sen vaikutusta suhtautumiseemme jalkaväkimiinojen kieltämiseen. Muutamissa korkeankin tason kyselyissä on nimittäin paljastunut tietämättömyyttä ja väärinkäsityksiä. Meiltä on esimerkiksi kysytty itärajan puolustukseksi rakennetuista miinoitteista. Niitähän, kuten tiedämme, ei ole olemassa, vaan kaikki miinat ovat varastoissa.
- Kieltämättä lähinnä ulkopoliittisella tasolla meihin on kohdistettu kritiikkiä moraalisesta näkökulmasta. Arvostelijoiden mukaan Suomi olisi voinut olla esimerkki allekirjoittamista harkitseville maille. Suomi on kuitenkin katsonut, etteivät jalkaväkimiinojen ongelmat ratkea niiden syntymiseen osattomien maiden, kuten Suomen, yksipuolisilla toimilla, vaan kansainvälisen yhteistyön kautta.
- Euroopan unionin piirissä kantamme on kritiikin ohella saanut myös ymmärrystä ja päätöksemme pysyä Ottawaprosessin tarkkailijana on Suomea tyydyttävästi otettu huomioon EU:n yhteisissä pyrkimyksissä. Tuemme Geneven aseidenriisuntakonferenssissa työtä, jonka tavoitteena on käynnistää Ottawan prosessia täydentävät neuvottelut jalkaväkimiinojen maailmanlaajuisesta täyskiellosta.
Miinojen korvaaminen maksaisi viitisen miljardia. Onko Suomella presidentin mielestä varaa ja tarvetta uudistukseen?
- Ulkoministerin asettama jalkaväkimiinatyöryhmä suositti viime vuoden lopulla, että Suomi varautuisi miinojen täyskieltoon. Selvitystyötä yksityiskohtien, rahoituksen ja aikataulujen osalta on kuitenkin jatkettava. Vuosi sitten valtioneuvoston antamassa puolustuspoliittisessa selonteossa eivät korvaamisesta aiheutuvat menot esimerkiksi olleet vielä mukana.
- Selvityksiä on jatkettava, jotta ratkaisun kansantaloudelliset ja maanpuolustukselliset vaikutukset hahmottuvat paremmin. Vasta sitten meillä on edellytykset poliittisen päätöksentekoon Suomen kokonaisedun näkökulmasta. Alustavat kustannusarviot toki kertovat, minkä mittaluokan taloudellisesta ratkaisusta on kyse.
- Myös nykyisten voimavarojen rajoissa voimme tietenkin lievittää miinojen aiheuttamia ongelmia. Voimme esimerkiksi osallistua miinaraivaukseen sekä avustaa miinojen uhrien hyväksi tehtävää työtä.
RIITTA JÄRVENTIE