0UNTO HÄMÄLÄINEN Helsingin Sanomat
Ahtisaari: Metsäyhtiöiden yhdistyminen eduksi Suomelle
"Suomi tarvitsee jatkuvasti ulkomaista pääomaa"
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari on tyytyväinen
tällä viikolla tehtyyn Enson ja ruotsalaisen Storan fuusioon.
"Minä pidän tätä kyllä hyvänä sen tiedon valossa,
mitä minulla on. Katson, että tämä on Enson sekä Suomen
kannalta hyvä ratkaisu", presidentti sanoo.
Ahtisaari luottaa Enson omistajien ja johdon, varsinkin
vuorineuvos Jukka Härmälän kykyyn arvioida tehdyn
ratkaisun hyvät ja huonot puolet.
"Uskon, että Härmälä, joka pystyy laskemaan
vaihtoehtojen taloudelliset merkitykset, oli täysin selvillä
siitä, kumpi näistä olisi edullisempi", Ahtisaari vastaa
niille, jotka ovat kummastelleet, miksei fuusiota tehty
kotimaisin voimin, Enson ja Metsäliiton kesken.
Presidentti muistuttaa Suomen tarvitsevan jatkuvasti ulkomaista
pääomaa. Hän hyväksyy väitteen, että ulkomaisen pääoman
tulo osaltaan vahvistaa Suomen läntisiä siteitä ja sitä
kautta myös turvallisuuttamme.
Se mikä Ahtisaarta huolestuttaa on korkean teknologian yritysten
myynti ulkomaille liian varhaisessa vaiheessa.
Kehittämisvaiheissa raakileina myydyistä yrityksistä ei saada
kunnon hintaa, ja suomalaisia yrityksiä ostetaan silloin
tällöin kilpailijoiden poistamiseksi markkinoilta. Näiden
kauppojen torjumiseksi pitäisi vahvistaa tuotekehittelyn ja
markkinoinnin tukea erityisesti nuorille yrityksille, Ahtisaari
toivoo.
"Ulkomaista omistusta tarvitaan. Huomionarvoista on, että
ulkomaiseen omistukseen siirtyneet yritykset toimivat
tehokkaammin. Tutkijain pitäisi selvittää, mistä tämä
johtuu. Johtuuko se paremmista markkinakanavista,
suuruustekijöistä vai onko yritysjohto tehokkaampaa?"
Huippukokousta toivotaan
Helsinkiin
Haastattelun teema on oikeastaan presidentin leipälaji eli
Suomen ulkopolitiikka.
Ahtisaari valmistelee paraikaa kahta tärkeää esiintymistä
Euroopan unionissa, hän osallistuu runsaan viikon päästä
unionin huippukokoukseen Cardiffissa Britanniassa ja heti sen
jälkeen pitää puheen EU-parlamentin istunnossa Strasbourgissa.
Suomella on useitakin aloitteita muhimassa. Yksi niistä on
ajatus EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän yhteisen huippukokouksen
pitämisestä, jota Ahtisaari ehdotti jo muutama vuosi sitten.
Onko aloite vielä voimassa?
"Kyllä mitä suurimmassa määrin. Kun Suomen
EU-puheenjohtajuus sattuu juuri vuosituhannen vaihdokseen, niin
sillä saattaa olla sosiaalinen tilaus - ja poliittinenkin
tilaus. Ja Suomi on valmis isännöimään kokouksen. Se voisi
olla yksi työväline muiden joukossa, ja vahvistaa EU:n
ulkopolitiikkaa ja ulkopoliittista roolia."
Ahtisaari on useissa puheissaan ja esiintymisissään hoputtanut
unionia tiivistämään ulkopoliittista yhteistyötä ja
korottamaan profiiliaan.
Mitä hyötyä Suomelle tästä olisi?
"Minusta kaikki logiikka ja järki puhuu sen puolesta, että
nimenomaan pienten maitten intressissä pitäisi olla tämän
toiminnan vahvistaminen. Monet ovat todenneet minullekin sen,
että EU maksaa monta kertaa laskun ja on suuri rahoittaja, mutta
muut saavat siitä poliittisen hyödyn. Minä sanon, että se on
ihan meistä itsestämme kiinni. Meillä itsellämme on kaikki
ratkaisun avaimet kädessämme."
Tervetuloa Emuun
Ruotsi, Tanska ja Britannia
Suomi on voimakkaasti ajanut myös EU:n laajentumista Itä- ja
Keski-Euroopan entisiin sosialistimaihin. Laajennuksesta
seuraavat kustannukset ovat herättäneet nykyisissä EU-maissa
epäluuloa laajentumishanketta kohtaan. Toisaalta monet
vaikuttajat ovat luvanneet jäsentulokkaille nopeaakin pääsyä
unioniin.
Ahtisaaren mielestä laajentumisen vauhti riippuu sekä unionin
sisäisestä kyvystä tehdä päätöksiä mm. maataloustuesta ja
rakennerahastoista että toisaalta jäsentulokkaiden kyvystä
mukauttaa toimintaansa unionin vaatimuksiin.
"Vuosiluvuista puhuminen on arveluttavaa. Jos sanoisin,
että ensi vuosituhannen aikana, niin se masentaisi lopullisesti
kaikki. Toivon, että ensi vuosikymmenen aikana. Se on
realismia."
Oppositiojohtaja Esko Aho (kesk) toivoi heti sen jälkeen
kun 11 valtiota olivat perustaneet vappuna Euroopan talous- ja
rahaliitto Emun, että myös Ruotsi, Tanska ja Britannia
tulisivat mukaan. Ahtisaari toivoo samaa, tosin hän muistuttaa
toivoneensa niiden mukaantuloa jo ennen Emun perustamista.
"Toivon tietysti, että nämä valtiot tulevat, ja
uskoisinkin, ettei siinä niin pitkää viivettä tule. Mutta se
on heidän suvereeni päätöksensä."
Suomi on edistänyt EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ja talous- ja
rahaliiton syntyä. Eikö tämä ole unionin
liittovaltiokehityksen jouduttamista?
"Tätä keskusteluahan käydään. Me, jotka osallistumme
virkamme puolesta tähän päätöksentekoprosessiin, emme kyllä
ole havainneet tällaisia piirteitä. Olen monta kertaa
käyttänyt Saksaa esimerkkinä. Näin jossain sellaisen arvion,
että EU:n budjetin pitäisi olla vähintään viisi-seitsemän
prosenttia EU:n jäsenmaiden bruttokansantuotteesta (nykyinen
rahoitusosuus saa olla 1,27 prosenttia bkt:sta), jos mentäisiin
liittovaltioon. Kuka sen maksaa? Se on täysin epärealistista.
Jos ajatellaan esimerkiksi Saksaa, jossa osavaltioilla on paljon
päätäntävaltaa, voiko joku kuvitella, että he luopuisivat
tästä oikeudestaan. En näe sitä realistisena."
Tunnustusta Yhdysvalloista
ja Venäjältä
Venäjän ulkoministeri Jevgeni Primakov kävi viime
viikonvaihteessa Suomessa. Vierailun aikana keskusteltiin mm.
Baltian kysymyksestä.
Ahtisaari korostaa sovittelevaa asennetta Venäjän ja Baltian
maiden välisiin kiistoihin. Hän on saanut kutsun Latviaan
kesän aikana, ja aikoo siellä käydä, jos se vain mahtuu
aikatauluun.
Primakovin vierailun aikana käytiin läpi myös tutut
perusasiat, kuten Suomen linja ja suhtautuminen sotilasliitto
Natoon. Sama kysymys toistuu lähes jokaisella vierailulla, ja
vastauskin on pysynyt entisellään. Suomi ei pyri Naton
jäseneksi.
"Nato-jäsenyys ei ole meille mikään miehuuskoe. En
kuullut vastaväitteitä, kun olen sanonut, että Suomen
turvallisuutta ja toimintamahdollisuuksia ajatellen ja koko
Euroopan turvallisuutta ajatellen tämä on hyvin rakentava
linja. Kukaan ei ole väittänyt vastaan tähän mennessä.
Täällä on ollut riittävän itsellisiä kävijöitä. He
olisivat sen sanoneet, jos olisivat olleet eri mieltä."
Onko Yhdysvaltain taholta patistettu Suomea Natoon?
"Ei. Päinvastoin. Yhdysvallat on antanut täyden
tunnustuksen Suomen valitsemalle linjalle ja korostanut sitä,
että se on Suomen oma asia tehdä omat turvallisuuspoliittiset
ratkaisunsa ja he kunnioittavat niitä."
Onko Venäjän puolelta moitittu Suomen aktiivisuutta Naton
rauhankumppanuusohjelmassa?
"Ei kai liene yllätys, että Venäjä arvostaa Suomen
nykyistä linjaa. Se on tullut esille joka välissä."
Presidentti Martti Ahtisaari uskoo, että Euroopan unionin
yhteisen ulkopolitiikan tiivistäminen on edullista pienille
jäsenmaille.
"Kiina ansaitsee kiitoksen maltillisuudestaan"
Presidentti on huolissaan tehdyistä ydinkokeista Presidentti
Martti Ahtisaari antaa tunnustusta sen maltillisesta
asennoitumisesta Intian Pakistanin suorittamiin ydinkokeisiin.
"Kiina on käyttäytynyt erittäin maltillisesti, josta he
ovat ansainneet selvästi kiitoksen. Kiina ei ole provosoitunut.
Minusta se oli erittäin tärkeää ja arvokasta, ja maa
ansaitsee siitä myös kansainvälistä arvostusta.
Käytöksellään tässä tapauksessa Kiina on osoittanut
olevansa vastuullinen suurvalta", Ahtisaari sanoo.
Presidentti on huolissaan tehdyistä ydinkokeista. Toivon, että
tämä tauti ei leviä. Olisi hyvin äkkiä saatava neuvottelut
aikaan molempien maitten kanssa. Minun on hyvin vaikea hyväksyä
kokeille esitettyä perustetta, että niitä tarvittiin, jotta
voidaan elää rauhassa keskenään."
Indonesiassa on valta äskettäin vaihtunut. Presidentti Suharto
joutui eroamaan, ja maa on ollut suurissa vaikeuksissa.
Suharton kunniamerkki perusteltu
Painaako omaatuntoanne taannoinen vierailu Suharton johtamaan
Indonesiaan ja kunniamerkkien myöntäminen maan vaikuttajille?
"Ei paina. Minulla on hyvä omatunto, päätös oli
harvinaisen hyvin perusteltu. Kunniamerkkiä ei myönnetty
Indonesian hallitukselle, vaan metsäministerille. Hän on kaiken
rohkaisun arvoinen henkilö, ja harjoittanut kansainvälisten
tutkimuslaitostenkin arvion mukaan hyvää
metsäpolitiikkaa."
"Olen käynyt elämäni aikana monessa maassa, joissa
järjestelmä on antanut paljon enemmänkin toivomisen varaa. Se
kuuluu ammattiin. Sitä paitsi kokemuksesta tiedän, ettei
eristäminen auta kansainvälisessä yhteistyössä."
"Nämä tapahtumat kuohuttavat tunteita. Silloin on hyvin
hankalaa muistaa tosiasioita. Niistä yksi on se, että vanhan
presidentin aikana taloudellinen kasvu on ollut Indonesiassa
ennätyksellisen suuri. Sen seurauksena maahan on syntynyt
keskiluokkaa. Varallisuus on ikävä kyllä kasautunut
vallassaolijoille tavalla, joka ei ole auttanut demokraattista
kehitystä, päinvastoin."
"Tietysti toivon olojen Indonesiassa rauhoittuvan ja
demokratiakehityksen lähtevän liikkeelle. Suomi antaa myös
täyden tukensa YK:lle Itä-Timorin kysymyksen ratkaisun
etsimisessä."
UNTO HÄMÄLÄINEN / Helsingin Sanomat