Polemiikki-lehti syyskuu 1998

Presidentti Martti Ahtisaari uskoo koulutuksen arvoon

Presidentti Martti Ahtisaari näkee kuntien tulevaisuuden vaikeana: jaettavana on lähinnä niukkuutta. Säästämisessä ei pidä kuitenkaan pyrkiä mekaaniseen tasapäisyyteen - opetustoimesta ei saa tinkiä.

Teksti: Lasse Ristikartano, Matti Sovijärvi

Presidentti perustelee kantaansa tulevaisuuden asettamin vaatimuksin. "Jos me leikkaamme tasaisesti kaikesta emmekä lainkaan mieti mihin kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua tällainen tasapäisyyden käyttäminen johtaa, silloin meillä ovat asiat entistä huonommin. Voi tietysti olla, että tässä näkyy taustalla entinen ammattini, mutta valintani on selvä: opetustoimi on ykkönen."

Ahtisaari korostaa, että poliittisten päättäjien tehtävänä on jakaa resurssit ja tehdä tarvittaessa kipeätkin päätökset.

"Nyt emme enää elä lisän jakamisen aikaa, vaan supistuvien tai paikallaan pysyvien resurssien aikaa", hän sanoo.

Presidentti katsoo, että koulutus on niitä keskeisiä väyliä, joilla Suomi voi olla se mahdollisuuksien yhteiskunta, joka tarjoaa jokaiselle asemapaikasta ja varallisuudesta riippumatta mahdollisuuden kehittää kaikkia kykyjään. Samalla koulutusmahdollisuuksien luominen on keskeinen yhteiskunnan kehittämisen väline.

"Olen useasti korostanut alueellisten korkeakoulujen ja nyt kasvavassa määrin ammattikorkeakoulujen merkitystä. Ilman tätä verkostoa Suomi näyttäisi nykyisin kovin toisenlaiselta. Pohjois-Suomesta olisi lähtenyt varmaankin puolta enemmän väkeä pois. Nyt esimerkiksi Oulu on kyetty säilyttämään aitona, kasvavana keskuksena jopa niin, että pohjoisessa

korkeakoulutuksensa saaneet jäävät pääasiassa seudulle."

Ahtisaari korostaakin, että Suomen tasaisessa kehittämisessä ainoa pelastus ovat riittävän suuret ja voimakkaat kasvukeskukset niin, että ne kykenevät houkuttamaan koulutetun nuorison jäämään.

"Sinänsä en vierasta liikkumista. Olen itsekin liikkunut paljon, ensin evakkona, sitten vanhempien työ puolustusvoimissa on vienyt paikkakunnalta toiselle. Suomessa on valtava määrä muitakin ammatteja, joissa ihmiset muuttavat useastikin. Esimerkiksi opettajista monet kiertävät puolessa kymmenessä paikassa ennen kuin saavat sen ihannepaikkansa. Näin ovat monet hyvät ystäväni tehneet. Lisäksi kansainvälistyminen luo vielä lisää muuttoliikettä. Minä en oikein jaa sitä käsitystä, jonka mukaan olisi hyvä, että jokainen istuisi kuin tatti paikoillaan", Ahtisaari sanoo.

Taajamia, teknologiaa

"Suomea on kuitenkin rakennettava kokonaisuutena. Suomi tarvitsee sekä kansainvälisesti kilpailukykyisen pääkaupungin että kehittyvät maakunnat, sekä kasvukeskuksia että elävän maaseudun. Osa vastuusta kuuluu valtiovallalle, mutta suurin vastuu on maakunnissa, niiden päättäjillä ja elinkeinoelämällä", presidentti muistuttaa.

Ahtisaari sanoo, että tulevaisuudessa palveluverkoston ylläpitäminen saattaa edellyttää muuttoa syrjäisimmiltä alueilta taajamiin. Hän korostaa myös uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia palvella vanhenevia asukkaita muuttotappioalueilla, joilla palveluiden ylläpitäminen olisi muuten vaikeata.

"Suomessa on vakavasti ryhdytty tutkimaan korkean teknologian soveltamista pehmeisiin kohteisiin esimerkiksi sosiaalisektorilla. Meillä voi olla hälyttimiä, jotka mahdollistavat vanhusten asumisen kotonaan mahdollisimman pitkään, vanhenevalle väestölle suunnattuja tietokonepalveluja, joiden avulla voi huolehtia vaikkapa lääkkeiden tai elintarvikkeiden tilauksista tarvitsematta itse liikkua."

Presidentti Ahtisaari korostaa myös suomalaisen sosiaali- ja kuntoutuspalvelujen markkinoimista muualle Eurooppaan, jopa Japaniin. "Meillä on mm. veteraaneja varten rakennettu kuntoutusverkosto, jota veteraanien määrän hiljalleen vähetessä voi markkinoida myös muualle. Suomessa on paljon sellaista osaamista, mitä muualla ei ole", hän painottaa.

Ahtisaari on koko virkakautensa ajan tutustunut maan eri osiin ja tavannut runsaasti ns. tavallisia ihmisiä. Hän korostaa ilmapiirin Suomessa olevan selvästi myönteinen.

"Ilmapiiri Suomessa on muuttunut huomattavasti verrattuna tämän vuosikymmenen alkuun. Muutos ei näy pelkästään makrotason luvuissa, sen voi aistia kaikilla tasoilla. Maassamme on paljon yritteliäisyyttä, jonka tuloksista olemme nähneet vasta pienen osan. Muutoksen huomaa ehkä parhaiten, kun tapaa ulkomaisia toimittajia, jotka ovat käyneet täällä syvimmän laman aikaan. He puhuvat Suomen ihmeestä ja kysyvät, miten tällainen muutos on saatu aikaan."

Verkostot muuttavat
yhteiskuntaa

Martti Ahtisaari ei lukeudu niihin, jotka näkisivät poliittisen päätöksenteon olevan Suomessa erityisessä kriisissä. Hän ei lämpene ehdotuksille kunnallisista tai muista kansanäänestyksistä, hän pitää niitä näennäisdemokraattisina.

"Olennaista on se, saadaanko väki vaaliuurnille, se on ensisijaista. Vaikka puolueiden jäsenkato onkin tosiasia, jota ei pidä vähätellä, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat itse asiassa lisääntyneet. Mutta jos osallistuminen vaaleihin alkaa olennaisesti vähentyä, se on selvä vaaran merkki", presidentti sanoo.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi presidentinvaalikampanjan aikoihin hän tutustui lukuisaan joukkoon järjestöllistä alakasvullisuutta, jota on muuten vaikea havaita.

"On olemassa aivan merkillisiä verkostoja, ja juuri tämä verkostoituminen on vienyt kiinnostusta perinteisestä puoluetyöstä. Kiinnostusten alueet ovat entistä henkilökohtaisempia, mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö näissä verkostoissa keskusteltaisi myös yhteiskunnallisista kysymyksistä", Ahtisaari huomauttaa.

Hän korostaa, että puoluetyössä on edelleen mukana suuri määrä ihmisiä, ja vielä suurempi joukko osallistuu ammattiyhdistysliikkeen ja maatalouden järjestöjen toimintaan. Ahtisaari huomauttaakin, että järjestäytymisaste on Suomessa aivan poikkeuksellisen korkea, jopa 90 prosenttia. Se kertoo hänen mukaansa yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta, jota on siis paljon muuallakin kuin vain poliittisissa puolueissa. Se kertoo Ahtisaaren mukaan myös siitä, että kansalaiset tuntevat huolta tulevaisuudesta, eikä tätä toimintaa voi jyrkästi erottaa varsinaisesta yhteiskunnallisesta toiminnasta. Puoluejäsenyys ei ole ollenkaan ainoa hyväksyttävä toimintamuoto, presidentti korostaa.

"Uskonkin, että kansalaiset kokevat tilanteen niin, että he ovat edustajansa valinneet ajamaan niitä asioita, jotka ovat heille tärkeitä. Kansalaiset odottavat myös, että valitut edustajat kykenevät tekemään myös vaikeat päätökset heidän puolestaan ja perustelemaan tekemänsä ratkaisut. Minusta varsinkin joskus takavuosina tuntui siltä, että kansalaiset olisivat olleet valmiit tekemään tiukempia päätöksiä kuin poliittinen järjestelmä. Tällä hetkellä näiden välillä näyttää olevan terve balanssi."

Kansanäänestykset
populismia

Kansanäänestyksiin Ahtisaari suhtautuu sen sijaan hyvin varauksellisesti. "En pidä sellaista ajatusmallia oikeana, että tämä lisäisi kansalaisten

vaikutusmahdollisuuksia. Käsiteltävät asiat ovat niin monimutkaisia, että on jo hyvä, jos valitut edustajat hallitsevat niiden yksityiskohdat. Kansanäänestykset johtaisivat helposti vain kasvavaan populismiin. Itse asiassa voidaan hyvin ajatella, että kansanäänestykset pikemminkin heikentävät kuin lisäävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia", Ahtisaari arvioi.

"Minä uskon siihen, että se henkilö, jonka minä olen valinnut eduskuntaan myös tekee tarvittavat päätökset, vaikeatkin. Jos kansanedustaja - tai kunnanvaltuutettu - kuvittelee tulleensa tekemään vain helppoja päätöksiä, niin sellainen ihminen ei ainakaan minun ääntäni toista kertaa saa."

Kunnat yhteistyöhön

Edeltäjistään poiketen presidentti Ahtisaari on maakuntamatkoillaan laajalti perehtynyt Suomen ja suomalaisten arkiseen todellisuuteen. Hän on tutustunut lisäksi kuntiin, pieniin ja suuriin, joilla on kullakin oman tyyppisiään ongelmia. Ahtisaari muistuttaakin, että Suomessa eri alueilla on hyvin erilaisia ongelmia, joiden ratkaiseminen ei ole lainkaan yksinkertaista.

"Monet ihmiset kokevat suurta epävarmuutta tulevaisuudestaan. Ymmärrän esimerkiksi maanviljelijöiden huolen oman elinkeinonsa tulevaisuudesta. Toisaalta myös ihailen sitä tarmokkuutta ja määrätietoisuutta, jolla he ovat ryhtyneetasioitaan kehittämään. Myös jatkuva työttömyys varjostaa turhan monen perheen elämää. Erityisesti vanhempien ikäluokkien kohdalla työelämään palaaminen on monesti liian vaikeaa. Tähän ongelmaan on puututtava tarmokkaasti, sillä onhan aivan nurinkurista, että monenlaista kokemusta hankkineet 45-vuotiaat alkavat jo syrjäytyä työmarkkinoilta."

"Myös alueiden välillä on eroja. On alueita, joissa koulutus, tutkimus, yritykset ja kunnat ovat yhdistäneet voimansa ja saaneet kehityksen vahvasti käyntiin. Olen havainnut, että tällaisten alueiden esimerkki on rohkaissut myös jäljempänä seuraavia alueita parantamaan yhteistyötään."

"Joillakin pienillä paikkakunnilla olen miettinyt, mitä minä tekisin, jos olisin kunnanjohtajan housuissa. Ja aika usein on niin, että minäkään en tekisi yhtään enempää kuin kunnanjohtaja jo tekee", presidentti sanoo.

Hän pohtii myös mahdollisuutta luoda sellaisia kunnan taloutta koskevia hälytysjärjestelmiä, jotka riittävän aikaisin antaisivat merkkejä siitä, että kunnan talous on menossa kovin väärään suuntaan.

"Mannaa ei enää tule taivaasta. Meidän täytyy yhdessä löytää keinoja, joilla kehityskelpoisia kuntia viedään eteenpäin ja samalla huolehtia

niistä, jotka eivät muuten selviä tässä yhteiskunnassa."

"Minusta on hyvä, että siirrytään keskustelemaan muustakin kuin siitä, miten ihmisistä puristetaan yhä enemmän, miten ihmisestä tehdään yhä tehokkaampi. Pidänkin professori Matti Pohjolan tutkimuksia investointien tehokkuudesta hyödyllisinä ja että tästä käytäisiin entistä aktiivisempaa keskustelua. Investointien tehottomuushan koskee sekä yksityistä että julkista sektoria", Ahtisaari muistuttaa.

"Nyt meidän tulisi ennen muuta katsoa, että emme nyt enää tekisi uusia tyhmiä investointeja julkisilla rahoilla, vaan pidetään ensiksi huolta siitä mitä meillä on. Ja kun investointeja tehdään, niitä pitäisi tehdä sellaiseen, mitä todella tarvitaan. Kun kunnat ovat esimerkiksi rakentaneet yhdessä koulurakennuksia, se on ollut yleensä hyvin järkevää."

Laihialaisuus arvoonsa

"Sen sijaan kunnantaloihin investoinnit ovat olleet jo ongelmallisempia. Aina minä ilahdun, kun näen, että kunnantalo on sijoitettu vanhaan kouluun. Pieni vaatimattomuus ja laihialaisuus olisivat nyt aivan paikallaan. Samalla on todettava, että kunnat ovat viime vuosina laajalti kyenneet tehostamaan talouttaan ja hoitamaan esimerkiksi velkojaan", presidentti sanoo.

Ahtisaari korostaa, että kuntayhteistyön mahdollisuuksia ei ole vielä läheskään riittävästi hyödynnetty. Hän muistuttaa, että muualla on tavallista, että ihmiset saattavat matkustaa tuntikaupalla työpaikalleen. Siksi maailma ei siihen kaadu, että matkat hieman pitenevät.

"Olisi syytä myös harkita sitä, että palkittaisiin niitä kuntia, jotka toimivat innovatiivisesti. Toinen vaihtoehtohan on, että tuet tulisivat, vaikka mitään ei itse tehtäisikään. Kannustusjärjestelmistä on kuitenkin saatu muualla hyviä kokemuksia ja siksi kannustusjärjestelmät voisivat olla tehokkaita myös alueellisessa kehittämisessä. Toisissa kunnissa on yllättävät paljon kaikenlaista meneillään, toisissa hyvin vähän. Joskus on myös niin, että kehitykselle on asetettu aivan turhia rajoituksia. Olenkin joissakin tapauksissa pyytänyt tarkempia selvityksiä näistä rajoituksista viranomaisilta", presidentti sanoo.

Hän korostaa, että esimerkiksi valtionosuusjärjestelmä ei missään tapauksessa saisi johtaa virheelliseen yhteisten varojen käyttöön.

"Kunnallisten palvelujen yksityistäminen on sen sijaan varsin mahdollista, edellyttäen että niitä valvotaan. On olemassa aina riski, että voitontavoittelu saa yliotteen, sorrutaan ikään kuin väärään tehokkuuteen. Toisaalta palvelun vastaanottajan kannalta ei organisaatiomuodolla voi olla kovin suurta merkitystä. Jos palvelujen tuottajat saavat jokapäiväisen leipänsä huolehtimalla joistakin palveluista, lienee heidänkin kannaltaan toisarvoista, ovatko he kunnan vai yksityisen yrityksen palveluksessa."

"Jonkinlainen luontainen varauksellisuus minussa kuitenkin on. Palvelujen yksityistämisestä tarvitaan lisää tutkimustietoa ja jos sellaisia hankkeita toteutetaan, tarvitaan tarkkaa valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi."

International
Civil Servant

"Olen huolissani kansalaisten asemasta suhteessa valtiovaltaan ja viranomaisiin, mutta myös mediaan. Toivoisin, että media tarkastelisi kriittisesti omaa toimintaansa ja pyrkisi olemaan kansalaisten puolella. Näin ei aina valitettavasti ole", Ahtisaari sanoo. "Media tahtoo olla mielipiteenmuokkaaja, se on ottanut hyvin paljon myös poliittisen toimijan

roolia itselleen. Silloin sitä pitää myös sellaisena kohdella."

Presidentti Ahtisaari korostaa lisäksi virkamiehen tehtävän palveluluonnetta.

"Minusta on tärkeätä olla yksilön puolella. Asennettani virkamiehen rooliin kuvaa parhaiten englannin kielinen ilmaisu civil servant, sananmukaisesti kansan palvelija. Kun aikoinani olin kansainvälinen virkamies, merkitsin aina ammatikseni international civil servant", Ahtisaari kertoo.

"Minä näen suorastaan punaista, kun jostakin keskuksesta annetaan kansalaisille ohjeita lopettaa nariseminen yhteistyön vaarantumisen uhalla. Virkamiesten täytyy tietää paikkansa, he ovat olemassa kansalaisia varten", Ahtisaari sanoo.

Hän korostaa, että tätä täytyy jatkuvasti valvoa, jotta roolit eivät pääsisi sekoittumaan. Se riski on aina liian lähellä.