- Minulla on siihen selkeä mielipide: kansa ratkaisee jäsenyyden.
Kansan kannanotto on lopullinen, Ahtisaari sanoo.,
Jos äänestyksen tulos on ei EU:lle, presidentti on pahoillaan.
Hänen mukaansa Suomelle olisi erittäin kohtalokasta
jättäytyä pois Euroopan demokraattisten valtioiden
ryhmästä, kun siihen on mahdollisuus.
- EU:n valintamme ei suuntaudu ketään vastaan. Päinvastoin me
varmistamme oman tulevaisuutemme olemalla päättämässä
toivottavasti muiden Pohjoismaiden kanssa mikä on tuleva kehitys sekä
talouden integraatiossa että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Olemme
nimenomaan varmistamassa sen, että kehitys on toivomamme tyyppistä ja
ettemme enää koskaan jakautuisi Euroopassa erilleen, Ahtisaari
korostaa.Ahtisaaren mukaan yksin on kohtalokasta olla ja vapaaehtoisesti ei
pidä rajoittaa vaikutusmahdollisuuksiaan.
Hän ihmettelee sitä, onko ollenkaan kuunneltu, mitä hän on
sanonut, vai eikö hänen kantansa ole mennyt julki esimerkiksi
maaseudulla.
- Olen puhunut kovasti EU:n maatalouspaketin eduista. Tosiasia on, että
kaikkien uusien jäsenmaiden, kuten Tanskan, maatalous on hyötynyt
jäsenyydestä, hän toteaa.
Pohjois-Karjalan maakuntakäynnilleen presidentti Ahtisaari tulee
todennäköisesti tammikuussa. Täysin varmaa on se, että
vierailu tapahtuu ensi vuoden ensimmäisellä kolmanneksella.
- Illanistujaisista en perusta, mieluummin muuta ohjelmaa.
Eräässä paikassa isännät järjestivätkin
toivomuksestani illanistujaisten sijaan kahvitapaamisen työttömien
kanssa ja se oli erittäin onnistunut tilaisuus.
Siinäpä vihjettä presidentti Ahtisaarelta pohjoiskarjalaisille
isännille ohjelman laadintaan ehkä tammikuussa, joka tapauksessa
alkuvuonna, kun maan isä on tulossa kylään. Presidentti
kiittää sitä, että hän on todella saanut tavata
monipuolisen ja mielenkiintoisen koosteen alamaisistaan
maakuntakäynneillään. Tavallinen kansa on päässyt
puheisiin hänen kanssaan nimikirjoituksiakin hän jakoi Ivalon nuorten
innostuttua kirjastossa sen ohella, että alueen kehityksestä vastaava
johtoväki on perehdyttänyt presidenttiä ongelmiin ja muihin
kysymyksiin.
- Aion jatkaa maakuntakierroksia lupaukseni mukaan, vaikka joku
yrittää epätoivoisesti nähdä näissä
käynneissä jotain ihmeellistä motivaatiota. Maakuntamatkat ovat
olleet minulle voittopuolinen kokemus ja kuin vitamiinipillereitä. Olen
sanonut, että jos minun pitäisi istua vain täällä
Mäntyniemessä, tylsistyisin. Yritän tehdä matkani
huolellisesti. Ohjelmasta keskustellaan ennakkoon ja mielipiteet puolin ja
toisin koetetaan ottaa huomioon, Ahtisaari sanoo.
Hän kehottaa tiedotusvälineitä ja etenkin valtakunnallisia
lehtiä ja muita välineitä tekemään tunnetuksi
presidentin käyntikohteen tilannetta.
Ei niinkään tähdellistä ole se, mitä presidentti
sanoi. Tärkeämpää on se, että alueitten asiat tulevat
esiin laajemmin, hän toivoo.Lapin käynnistä Ahtisaari muistelee
lämmöllä Rovaniemellä järjestettyä
lounastilaisuutta, jossa pöytäseurueena oli yliopiston opiskelijoita
ja johtoa. Ivalossa happeningiksi muodostunut kirjastokäynti oli antoisa
ja presidentti kehottaa kirjastoja panemaan uudelleen seinilleen julisteen "Lue
enemmän, luulet vähemmän".
Lokakuussa Ahtisaari matkaa Etelä-Karjalaan, marraskuussa Hämeeseen,
sitten Ouluun. Helmikuussa ensimmäinen maakuntakierros päättyy
lähipiiriin Uudellemaalle. Rajantakaiseen Karjalaan ei toistaiseksi
käyntiä ole näköpiirissä. Kutsuja on tullut.
- Itse asiassa olen käynyt Venäjän Karjalassa
lähialueyhteistyövirassani, Pietarista Petroskoin kautta Murmanskiin.
Pietarissa käynti on ohjelmassa ehkä ensi vuonna, Ahtisaari kertoo.
Onko paineita tuottanut se kansan kovin yleinen odotus, että kun politiikassa ryvettymätön, suoralla vaalilla valittu presidentti ryhtyy työhönsä, syntyy ihmeitä ja lama loppuu koht'sillään?
-Kansalaiset tietävät kyllä työnjaon, jonka mukaan maan
hallitus vastaa talouspolitiikasta. Mutta siitä huolimatta he myös
odottavat, että presidentti tekee oman osuutensa. Ehkä presidentti
voi patistella osapuolia yhteistyöhön, Ahtisaari vastaa.
Ahtisaari on patistellut: hänen oma ideansa oli "komentaa" suuresti
arvostamansa Matti Pekkanen vetämään työryhmää
tehtävänä kehitellä kelpo lääkkeet
työllisyyden hyväksi. Pekkas-työryhmän ajatukset ovat juuri
tulleet julki. Presidentti antaa niistä arvionsa aikanaan. Ahtisaari ei
ole puuttunut millään tavalla työryhmän työhön.
Hän kertoi saaneensa väliaikatietoja siitä, kuinka
työskentely etenee, mutta nimenomaan ei tahtonut tietää
suuntaviivoistakaan.
- Pekkanen ja kumppanit ovat tehneet ahneesti työtä. Olettaisin
tulokseksi paperin, joka terästää tätä kansaa
miettimään, missä me olemme ja minkälaisia uhrauksia
meiltä vaaditaan, hän arvioi.
Presidentin haastattelussa nyt ei voi välttää Euroopan Unionin
jäsenyyttä. Hänen oma kyllä-kantansa on hyvin tiedossa -
mutta välttämättä ei, miksi kyllä.
-Joskus jää miettimään, kuunnellaanko meillä lainkaan,
mitä sanon, hän pahoitteli. Perusteluni jäsenyydelle:
tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen kansa voi täysin
vapaasti päättää uudessa poliittisessa tilanteessa.BR>
- Me haluamme, että meidät jatkossa lasketaan ehdottomasti
tähän ryhmään demokraattisia valtioita, joissa voimme
kehittää Eurooppaa ja edistää omaa hyvinvointiamme.
- Minusta olisi kohtalokasta, jos jättäytyisimme vapaasti pois, kun
meille annetaan liittymisen mahdollisuus. Tämän päivän
Euroopassa ei ole yhtään maata, joka ei olisi suorastaan hinkumassa
EU:njäseneksi. Tietenkin paitsi Sveitsi, jonka talouteen maatamme ei voi
verrata. Islannissakin kansalaismielipide haluaa aloittaa keskustelut
jäsenyydestä, ehkä siksi, koska kaikki muut Pohjoismaat juuri
harkitsevat jäsenyyttä.
- EU:n jäsenyys antaa myös tietynlaisen tiedotuslisän
siitä, että me esiinnymme tässä ryhmässä. Se
selkiinnyttää Suomen asemaa myös sellaisille ihmisille, joilla
saattaa olla epäselvyyttä asemastamme.
- EU:n valintamme ei suuntaudu ketään vastaan. Joskus elämme
vielä liian paljon menneessä. Ajattelemme, että jos teemme
näin, se on jotain vastaan. Sitä se ei ole. Myös tämä
on tärkeä muistaa.
Ahtisaari teki vast'ikään valtiovierailun Tanskaan. Isännät
siellä kiinnittivät huomiota mielenkiintoiseen seikkaan.
- Korfulla ja Brysselissä oli pyöreän pöydän
ympärillä 16 valtuuskuntaa. Niistä neljä oli Pohjoismaista
ja Itävalta lisäksi. Tanskalaiset ikään kuin
heräsivät, että meitähän on tässä neljä
eli 25 prosenttia, olkoonkin, että kolme huomioitsijoina, puheoikeudella.
Tämä osoittaa sen vaikutusmahdollisuuden, joka menee yli muodollisten
äänimäärien.
Pohjois-Karjalan ei Ahtisaaren mukaan ole syytä säikkyä
EU-jäsenyyttä, kuuluuhan lääni Brysselistä tuen
saajiin.
- EU-rahoituksen tulo vaatii myös meiltä omia panoksia ja
aktiivisuutta, hän muistutti.
- Tanskalaiset tekevät edelleen punaista metwurstia ja juustojaan
hyvällä menestyksellä. Meilläkin käy kuten muualla,
että alueelliset tuotteet saavat menekkiä. Ihmiset tekevät
pitempääkin matkaa saadakseen jotain alueellista tuotetta.Esimerkiksi
hän kertoo Mäntyniemen hunajan. Lahjapurkin sisältö
ihastutti presidentin kielen niin, että enolaiselta Arvo Männistöltä
tilattiin lisää ja syntyi hovihankintasuhde.
- Tilaukseemme liittyi vaatimus laskusta. Kyse on kaupasta. Ellei laskua olisi
tullut, toimitus olisi palautettu, Ahtisaari kertoi.
Kehitysyhteistyön kannattajat ovat huolissaan Suomen
vähentyneestä panoksesta.
- Tietysti meidän täytyy olla kantamassa taakkaamme, ja yhtä
lailla lähialueyhteistyössä, jossa itsekkäästi
kyllä toivomme itsellemme taloudellista hyötyä. Nämä
asiat ovat ikävä kyllä riippuvaisia taloustilanteestamme,
presidentti totesi.Hän kehottaa kansalaisia valittamisen sijaan
osallistumaan suoraan; ei pidä mennä valtion selän taa, ensin on
lähdettävä itsestään.
- Mikään ei estä kansalaisia antamaan sydämensä
kyllyydestä silloin, kun keräyksiä on meneillään.
Jokainen meistä voi osallistua näin. Kiitettävästi
varainkeräyskampanjat ovat tuottaneetkin. Mutta taitaa olla niin,
että ropo heltiää helpommin itsekin puutetta kokeneelta kuin
varakkaalta, hän sanoi.
Myös EU:n kitsautta kehitysyhteistyöhön on arvosteltu.
Ahtisaaren mukaan yhteisön jäsenenä Suomella on mahdollisuus
vaikuttaa sen harjoittamaan kehitysyhteistyöpolitiikkaan.
Entä kun EU:ssa kohtaavat kulttuurin ja moraalin katolinen etelä ja
luterilainen pohjoinen? Törmäävätkö ne toisiinsa?
Ahtisaaren mukaan eivät:
- Olen kokenut ekumeniaa ja yhteistyötä kirkkojen kesken paljon. Eri
kirkkokuntien myönteisiä elementtejä on voitu
yhdistää, esimerkkinä rotusortoon vaikuttaminen. Olen kokenut
sen ilon, että eri uskontokunnista voidaan löytää paljon
yhteistä, eräänlainen yleismaailmallinen pohja.
Ahtisaaren haastattelu alkoi kysymyksellä hänen
mielipiteestään suomalaisesta lehdistöstä - Karjalaisen
juhlavuoden tiimoilta.Hyvän arvosanan saimme kokonaisuutena sekä
hieman kritiikkiäkin.
- Suomalainen lehdistö on, ja vertaan sitä kansainvälisesti,
edustava. Minua ilahduttaa erityisesti se, että meillä on varsin
voimakas lehdistö, paljon lehtiä ilmestyy edelleen.
- Monet niistä käsittelevät aiheita monipuolisesti,
moni-ilmeisesti ja moniarvoisesti. Mieluimmin luen sellaista julkaisua, joka
antaa tilaa hyvin monipuoliselle mielipiteen muodostukselle. Paljon
yksioikoisempia ovat sellaiset lehdet, joista jo tietää avatessaan,
mikä niiden kanta on. Sisältö ei innosta samalla tavalla kuin
heitä, jotka kuuluvat kulloiseenkin kuppikuntaan.
- Mitä enemmän moniarvoisuus ja monipuolisuuskysymyksissä voi
petrata, sitä parempi. Tämä ei tarkoita sitä, ettei
lehdellä olisi linjaa keskeisissä kysymyksissä. Niissä
pitää linja ollakin, presidentti totesi.
Pitäisikö lehtien olla terävämpiä?
- Terävyys ei ole arvo sinänsä. Täytyy kirjoittaa
mielenkiintoisesti, joka on varmaan haaste itsekullekin. Jos se on
terävyyttä, mikä ettei. Monta kertaa kuitenkin huumorilla saa
paljon enemmän kuin tosikkomaisuudella, Ahtisaari totesi.
Kun Karjalaisen haastattelun päätteeksi Mäntyniemen
isäntä yllättäen ystävällisesti halusi
esitellä yksityistilat, hän suorastaan innostui "omasta
olohuoneesta".
-Se laadittiin presidentin makuuhuoneesta. Vuode vietiin pois.
Pääpuolen päädyn paikalle rakennettiin yksinkertainen
kirjahyllystö ja sen eteen sijoitettiin mukava sohva-nojatuoliryhmä.
Somisteeksi tuotiin omaa tavaraa, josta kaikki ei vielä ole aivan
paikallaan. Seinän vierustalla on mm. afrikkalainen kehystetty
käsityö odottamassa sijaansa.Johdatteleva kysymys, missä
tuolissa presidentti istuu omaa iltaansa, tuotti tuloksen.
- Tässä näin, en kuitenkaan kravatti ja pikkutakki
päällä,presidentti näytti ja otti käteensä
lukuvuorossa olevan kirjan, tuoreen Risto Rytin
elämäkerran.Pukeutumistilassa seinän takana näimme
hänen "ilta-asunsa": punaruutuisen flanellipaidan.
- Tuon pitkän pöydän ääressä, tablettien
kohdalla, söimme Eevan kanssa lounasta. Jos minulla on
täällä lounasvieraita, Eeva syö silloin tässä,
presidentti esitteli aurinkoisen katetun terassin pyöreää
pöytää.
Kylpyhuoneen puoliksi lattiaan upotettuun ammeeseen presidentti kertoi
ehtivänsä hyvin harvoin. Mutta sauna, jonka pesutilat ovat kivipintaa
ja jonka vieressä on pikkuallas hierovine vesisuihkuineen,
lämpiää usein.Kylpyhuoneen viereisessä huoneessa on
osteopaatin välineitä; tunnetusti presidentti käyttää
tällaisen asiantuntijan apua kuntonsa ja terveytensä hyväksi.
Kodin aputilat ovat käytännölliset. Pienempänä
versiona ottaisi omaansakin tuuletuseteisen, jollaisessa presidentin puvut
suoristuvat luonnonvoimin.
Asunnossa on Marko-pojalle oma huone sekä vierashuone, johon presidentti
kertoi seuraavaksi majoittuvan korkea-arvoisen norjalaisen vieraan.
Yöpyjä ja isäntä aikoivat yhdessä aamutuimaan
Tampereelle.
- Presidentti arvioi myös Mäntyniemen virkatiloja. Hän kiitti
vastaanotto- ja oleskelukokonaisuutta, joka voidaan jakaa kolmeksi eri
kabinetiksi. Keskimmäinen on se, joka näkyy useimmin tv:ssä
taustanaan näkymä ikkunoista merelle.
- En vieläkään ymmärrä, mihin käyttöön
tämä tila on tarkoitettu. Aioin laittaa tänne toisen
työpisteen, mutta ei se luontunut, presidentti kertoi
kiivettyään ylös kuuluisat portaat työhuoneensa
päälle parvekkeelle.Turhia olivat jupina ja ilkkuminen ennakkoon
näistä portaista: Ahtisaari mahtuu hyvin niitä kulkemaan, ei tee
ollenkaan tiukkaa.Heille, jotka eivät vielä ole uutta
presidenttiä tavanneet tai nähneet "livenä", kerrottakoon,
että Martti Ahtisaari on vetreämpi, hoikempi, pitempi sekä
nuoremman näköinen kuin miltä hän television ruudussa
näyttää.
Mäntyniemen kierros päättyi merenpuoleiselle terassille.
Ohjelmassa ovat haastattelun viimeiset kuvat. Presidentin
lehdistöpäällikkö Jussi Lähdettä
pyydetään näpsäyttämään sellainen, jossa
presidentti poseeraa toimittajan ja kuvaajan kanssa.
Presidentti Ahtisaari myönsi Karjalaiselle haastattelun lehden 120. juhlavuoden kunniaksi. Varattu tunnin aika piteni puoleksitoista tunniksi, sillä Mäntyniemen isäntä esitteli myös virka-asuntonsa. Presidentti perehtyi myös 15. syyskuuta Kuuman linjamme "Kansa kysyy, presidentti vastaa" kysymyksiin. Yllättävät kiireet mm. Itämeren traaginen onnettomuus - estivät kuitenkin sen, ettei hän ehtinyt vastata kaikkiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin, joita tuli kolmisenkymmentä.
Veimme terveisiä Mäntyniemen isännälle liudalta
pohjoiskarjalaisia ketään erikseen mainitsematta pyyntöjä
välitykseen tuli jokaiselta, joka kuuli tulevasta haastattelusta.
-Sylin täydeltä terveisiä sinne takaisin, presidentti toivotti.
LIISA KUIVALAINEN