Keskisuomalainen 7.1.1996
Ahtisaari:
Julkisen sanan neuvosto ei riitä
Lasse Kangas
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari sanoo, että Julkisen sanan neuvosto on liian kaukana kansalaisista eikä se riitä takaamaan kansalaisten oikeuksia suhteessa tiedotusvälineisiin.
Presidentin mukaan Julkisen sanan neuvosto tarvitsee tuekseen alueelliset tai tiedotusvälinekohtaiset yleisöasiamiehet tai lukijafoorumit.
- Minä näen tässä ideassa paljon hyvää. Se estäisi syntymästä sellaisia tilanteita, joissa kansalaiset tuntevat, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa, jos julkinen sana tekee virheitä, Ahtisaari sanoo.
Presidentin mukaan lukijafoorumilla tai yleisöasiamiehellä olisi neuvoa-antava rooli erityisesti lehdistöetiikkaan liittyvissä kysymyksissä.
- Järjestelmä olisi sanomalehden korostettu ilmaus halusta ja pyrkimyksestä korkeatasoisen lehdistöetiikan noudattamiseen. Arvelen, ettei se olisi markkinointimielessäkään mikään huono idea.
Presidentti Martti Ahtisaari korostaa, että Suomessa on harvinaisen korkeatasoinen ja monipuolinen maakuntalehdistö. Hänen mukaansa sitä kelpaa esitellä oikeastaan kenelle tahansa. Presidentti arvioi myös, että puoluepoliittisesti sitoutuneilla lehdillä on tulevaisuudessakin oma tehtävänsä. Hän vertaa poliittisesti sitoutuneita lehtiä harrastajalehtiin ja uskonnollisiin julkaisuihin.
Presidentti Martti Ahtisaari esittää Julkisen sanan neuvoston tueksi
alueellisia tai tiedotusvälinekohtaisia lehdistöetiikan valvojia
Julkisen sanan neuvosto on liian kaukana kansalaisista
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari kehottaa tiedotusvälineitä ideoimaan keinoja julkisen sanan ja kansalaisten välisen yhteyden parantamiseen. Ahtisaari sanoo, että Julkisen sanan neuvosto tarvitsee tuekseen alueellisia tai tiedotusvälinekohtaisia lukijafoorumeja tai yleisöasiamiehiä. Hänen mukaansa järjestelmä olisi tiedotusvälineen korostettu ilmaus pyrkimyksestä korkeatasoisen lehdistöetiikan noudattamiseen.
Presidentti Ahtisaari tunnustaa olevansa brittiläisen BBC:n ihailija, ja hänen mukaansa Yleisradiolla on Suomessa merkittävä kansallinen tehtävä. Hän huomauttaa, että runsas viihde on yksi selitys siihen, että MTV on Yleisradion tv-kanavia suositumpi.
Mutta Yleisradion tehtävä on huolehtia muustakin kuin viihteestä. Kriittisyys on perusasioita, ja toivon, että kritiikki olisi myös älykästä, presidentti korostaa ja huomauttaa samalla, että kritiikkiä voi sisältyä myös hupiohjelmiin. - .
Katsoin äskettäin Yleisradion tv-viihdettä, Iltalypsyä, ja se on mielestäni tällä hetkellä pirteä ja älykäs ohjelma viihdetarjonnan sektorilla. Nautin siitä tavasta, millä ohjelma on tehty, presidentti kiittelee.
Presidentti Ahtisaari kommentoi myös puolustusvoimain komentajan kenraali Gustav Hägglundin julkisuudessa esittämää kritiikkiä Marko Ahtisaaren aikomuksesta suorittaa kansalaisvelvollisuutensa siviilipalveluna.
- Yhteiskunnassa pitää olla sen verran suvaitsevaisuutta, että eduskunnan säätämä valintamahdollisuus hyväksytään, presidentti huomauttaa.
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari kertoo pohtivansa paljon kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen liittyviä asioita. Hänen mukaansa yksi peruslähtökohdista on kansalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisväylien lisääminen alueellisella ja paikallisella tasolla.
Presidentti huomauttaa, että tässä katsannossa maakuntalehdillä ja myös paikallislehdillä on erittäin keskeinen asema.
- Presidentin tehtävässä on mahdollisuus seurata varsin tarkasti maakuntalehdistöä. Suomessa on harvinaisen korkeatasoinen ja monipuolinen maakuntalehdistö. Sitä kelpaa esitellä oikeastaan kenelle tahansa.
- Kaikkea julkaisutoimintaa koskeva kustannusten nousu lisää paineita sanomalehtien omistuksen keskittymiseen. Sen vaikutuksia voi tässä vaiheessa vain arvailla, Ahtisaari huomauttaa.
Myös ulkomaisten sijoittajien kiinnostus suomalaisten sanomalehtien omistukseen on kasvanut. Presidentti Ahtisaari arvioi, että ulkomainen pääoma saattaa jopa parantaa lehtiyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja parhaassa tapauksessa se voi merkitä tulevaisuudessa jopa nykyistä parempia sanomalehtiä.
Aika näyttää täsmällisemmin miten asiat kehittyvät.
Ei ole ajateltavissa, että ulkomainen sijoittaja pyrkisi lehtiyhtiön omistajaksi ostaakseen kilpailijan ja ajaakseen tuotannon alas, jolloin työttömyys lisääntyy. Sanomalehden kohdalla ei voi olla tällaista motiivia. Ulkomaisia sijoituksia lehtiyhtiöihin onkin pidettävä tavallisilla kannattavana investointeina, jotka tuskin vaikuttavat lehden toimituspolitiikkaan.
Vielä ei ehkä ole riittävästi kemusta siitä, olisiko ulkomainen omistus vaikuttanut sanomalehden sisältöön. Oletan kuitenkin, ettei se juurikaan vaikuta, joten on vähemmän merkityksellistä, kuka lehden omistaa, Ahtisaari pohtii.
Puoluelehdillä oma tehtävänsä
Presidentti Ahtisaari arvioi, että Suomessa on tulevaisuudessakin tilaa myös puoluepoliittisesti sitoutuneille sanomalehdille
- Voi olla, etteivät puoluelehdet oikein pidä tästä vertauksesta, mutta poliittisesti sitoutuneita lehtiä voi mielestäni verrata harrastajalehtiin - eikä tämä ole tarkoitettu kielteiseksi arvioksi - kuten esimerkiksi Metsästys ja kalastus, Veneily jne. Yhteisiä piirteitä löytyy. Uskonnollisilla ryhmittymillä on aivan samoin omat julkaisunsa. Poliittisia aatesuuntia kannattavilla lehdillä on tässä ryhmässä oma tehtävänsä.
- On tärkeää, että riippumattomat sanomalehdet todella säilyttävät riippumattomuutensa, Ahtisaari muistuttaa.
Presidentin mukaan Suomen lehdistön historia nostaa monia kysymyksiä sanomalehtien vallasta ja - riippumattomuudesta.
Presidentin mukaan Suomen lehdistön historia nostaa monia kysymyksiä sanomalehtien vallasta ja riippumattomuudesta.
JSN ei ole
riittävä
Ahtisaari huomauttaa, että kansalaisyhteiskuntaan liittyy myös kysymys kansalaisten ja julkisen sanan suhteista.
- Haastan suomalaiset tiedotusvälineet pohtimaan ja kehittelemään tähän liittyviä ideoita. Olen nimittäin sitä mieltä, että Julkisen sanan neuvosto ei ole riittävä järjestelmä. Se on liian kaukana tavallisista kansalaisista.
- USA:ssa on ainakin suurimmissa sanomalehdissä yleisöasiamiesjärjestelmä. Mielestäni Suomessa tarvittaisiin jotakin vastaavaa. järjestelmän pitäisi olla alueellinen tai tiedotusvälinekohtainen. Ehkä olisi sanomalehden omakin etu muodostaa lukijafoorumi, johon nimettäisiin muutama yleistä arvostusta nauttiva henkilö lehden levikkialueelta.
- Lukijafoorumi tai yleisöasiamies ei korvaisi julkisen sanan neuvostoa, vaan sillä olisi neuvoa-antava rooli erityisesti lehdistöetiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Järjestelmä voisi olla osaltaan tukemassa sanomalehdistön korkean tason säilymistä.
- Minä näen tässä ideassa paljon hyvää. Se estäisi syntymästä sellaisia tilanteita, joissa kansalaiset tuntevat, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa, jos julkinen sana tekee virheitä. Se olisi sanomalehden korostettu ilmaus halusta ja pyrkimyksestä korkeatasoisen lehdistöetiikan noudattamiseen. Arvelen, ettei se olisi markkinointimielessäkään mikään huono idea, Ahtisaari painottaa.
Hänen mukaansa tiedotusvälineiden olisi syytä kertoa nykyistä enemmän myös julkisen sanan neuvoston toiminnasta ja päätöksistä.
- Olisi paikallaan, että ainakin keskeiset sanomalehdet julkaisivat julkisen sanan neuvoston vuosikertomukset. Lisäksi informatiivinen juttu julkisen sanan neuvostosta olisi vähintään kerran vuodessa paikallaan. Hyvänä käytäntönä pitäisin myös hyvää lehtimiestapaa koskevien ohjeiden julkaisemista silloin tällöin, Ahtisaari kertoo.
Joskus anteeksi-
pyyntö paikallaan
Ahtisaari sanoo, että lehdistöetiikka on Suomessa korkealla tasolla. Hän korostaa, että kysymys onkin ennen muuta tason säilyttämisestä.
- Suomalaisen yhteiskunnan ei yleensäkään tarvitse kehittyä samaan suuntaan kuin monissa muissa maissa, ja tämä koskee myös lehdistöetiikkaa. Kansallisista perinteistä ja arvoista kannattaa ehdottomasti pitää kiinni. Kapinoin sellaista ajattelua vastaan, että Suomessa kehityksen on aina mentävä samoin kuin muualla. Mikä ihmeen luonnonlaki se on, Ahtisaari kysyy.
Vaikka suomalainen lehdistöetiikka on korkealla tasolla, on presidentin mukaan siinä aina myös parantamisen varaa.
- Kyllä minä aina havahdun huomatessani, että toimittaja on lähtenyt soitellen sotaan ja leimaamaan ihmisiä. On tapauksia, joissa ainakin reilu anteeksipyyntö olisi paikallaan, kun huomataan, ettei väitteille ole ollut mitään pohjaa.
- Usein myös pohdin, että mistä ihmeestä näitä juttuja tulee. Eräs iltapäivälehti kirjoitti, että presidentti oli närkästynyt Madridissa, kun aamiainen oli myöhässä. Todellisuudessa en ollut närkästynyt eikä aamiainen ollut myöhässä. Presidentti oli hyvällä tuulella. Aamiainen oli tosin vähän laihanlainen niin kuin presidentin aamiaisen on nykyoloissa syytä ollakin.
- Tämä on tietenkin pieni ja viaton asia eikä presidentin kanslia lähde tällaisia tiedotteella oikaisemaan, Ahtisaari huomauttaa.
Presidentin mielestä lehdistöetiikkaan liittyviä pulmia sisältyy myös tiedotusvälineiden tapaan muuttaa kantojaan eri kysymyksiin.
- On luonnollista, että lehden edustamat näkemykset muuttuvat, mutta joskus olisi paikallaan avoimesti kertoa, miksi kanta on toinen kuin aikaisemmin.
- Eräs pääkirjoitustoimittaja sanoi, että heidän tehtävänsä on neuvoa presidenttiä, hallitusta ja eduskuntaa. Hyväksyn tämän ilman muuta, mutta samalla toivon, että pääkirjoitustoimittajan työhön sisältyisi hiukan enemmän nöyryyttä. Jos kanta muuttuu jatkuvasti, on tämä neuvojan rooli vähän omituinen, Ahtisaari huomauttaa.
Kansallinen
Yleisradio tarpeen
Presidentti Ahtisaari pitää tärkeänä, että entistä enemmän markkinatalouden ehdoin toimivassa kansainvälistyvässä viestintäympäristössä huolehditaan yhteiskuni3an ylläpitämän radio- ja tv-toiminnan kehittämisestä.
- Yleisradion tehtävä on huolehtia ohjelmatuotannosta, josta kaupallisin perustein toimivat sähköiset viestimet eivät huolehdi.
- Yleisradion ohjelmiston on oltava sellaista, että sen Ylläpitäminen yhteiskunnan varoilla on perustelua. Yleisradion piirissä joudutaan varmaankin pohtimaan kysymystä siitä, onko nykyinen massiivinen organisaatio tarpeen ja kuinka suuri osa ohjelmistosta voitaisiin ostaa ulkopuolisilta tuottajilla.
- Yleisradio ei myöskään ole verrattavissa muihin valtionyhtiöihin, ja tästä syystä eduskunnan nimeämä hallintoneuvosto vaikuttaa perustellulta. Mutta sitä olen miettinyt, että miten vähän Yleisradiossa on pääjohtajalla valtaa. Häntä ei voi pitää tulosvastuullisena samassa mielessä kuin muita valtionyhtiöiden pääjohtajia, Ahtisaari huomauttaa.
"Olen BBC:n
ihailija"
- Myönnän avoimesti, että kuulun BBC:n ihailijoihin. Olen kuunnellut paljon heidän uutislähetyksiään ja dokumenttiohjelmiaan. BBC:n kommentit ja analyysit ovat hyvin korkeatasoisia, presidentti kertoo.
- Yleisradion ohjelmatarjonta on hyvin monipuolinen. Valitakseen parhaat ohjelmat on tehtävä paljon työtä, koska mahdollisuutta jatkuvaan lähetysten seuraamiseen ei ole juuri kenelläkään.
- Ajankohtaisohjelmat ovat enimmäkseen korkeatasoisia ja kriittisiä, mutta aina on parantamiseen varaa. Myös toimittajien on luonnollisesti koko ajan mietittävä, miten työn voisi tehdä vieläkin paremmin. Täysin tyytyväisiä ohjelmien tasoon ei voida koskaan olla, Ahtisaari huomauttaa.
Iltalypsy
älykästä viihdettä
Presidentti Ahtisaaren mukaan runsas viihdetarjonta on yksi selitys siihen, että MTV on huomattavasti Yleisradion tv-kanavia suositumpi.
- Yleisradion tehtävä on huolehtia muustakin kuin viihteestä. Kriittisyys on perusasioita ja toivon, että kritiikki olisi myös älykästä.
- Kritiikkiä voi sisältyä myös hupiohjelmiin. Satuin tässä katsomaan Yleisradion tv-viihdettä, Iltalypsyä, ja se on mielestäni tällä hetkellä pirteä ja älykäs ohjelma viihdetarjonnan sektorilla.
- Iltalypsyssä on minuakin riepoteltu aika tavalla. Mutta nautin siitä tavasta, millä ohjelma on tehty. En ole niin arkanahkainen, etten sietäisi leikinlaskua kustannuksellani, Ahtisaari jatkaa.
Keski-Suomen vahva
viesti päättäjille
Presidentti Ahtisaari on ehtinyt tutustua Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitykseen kuntien edustajien suhtautumisesta lääninhallintoon.
- Erityisesti Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan lääninhallitukset menestyivät tutkimuksessa erityisen hyvin. Sen sijaan Mikkelin, Vaasan sekä Turun ja Porin läänien kohdalla tilanne näyttää paljon kehnommalta. Haluan tästä keskustella maakuntamatkojen yhteydessä asianomaisten maaherrojen kanssa.
- Läänien lukumäärä ei voi olla mikään pyhä asia, johon ei voida puuttua. Nyt täytyy katsoa, mitkä ovat lääninhallitusten tehtävät, ja siltä pohjalta arvioida, mikä on tarkoituksenmukainen läänijako. Mutta Kunnallisalan kehittämissäätiön kysely osoittaa, että ainakin Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa on vahva tahto omien läänien säilyttämisen puolesta. Viesti poliittisille päättäjille on aivan selkeä. Muissa lääneissä tilanne on vähän toinen ja niiden osalta tilannetta täytyy katsoa paljon tarkemmin, Ahtisaari huomauttaa.
Presidentti kertoo, ettei hän huomannut viimeisen Keski-Suomen matkansa aikana mitään ristiriitaa maakunnallisen hallinnon ja lääninhallinnon välillä.
- Keski-Suomessa lauloivat samaa säveltä niin maaherra, maakunnallisen liiton puheenjohtaja, Jyväskylän kaupungin edustajat ja ilmeisesti myös kansanedustajat. Ristiriitoihin on kyllä viitattu, mutta ehkä ongelmat sinänsä pakottavat järkevät ihmiset yhteistyöhön, Ahtisaari pohtii.
Lääninhallitusten ja maakunnallisten liittojen väliseen jännitteeseen presidentti kertoo törmänneensä tavatessaan maaherroja ja maakuntajohtajia.
- Ei ole ollut yllättävää, että kun maaherrat ovat olleet vieraanani, he ovat esiintyneet varsin yksituumaisina keskeisissä asioissa. Maakuntajohtajien kohdalla tilanne on ollut vastaavasti samanlainen, Ahtisaari kertoo.
Kansalaisvelvollisuus
ja lain kunnioitus
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Gustav Hägglund kommentoi äskettäin julkisuudessa kansalaisvelvollisuuden suorittamista asevelvollisuuden sijaan siviilipalveluna. Ilta-Sanomien haastattelussa Hägglund kertoi pelkäävänsä, että tasavallan presidentin pojan Marko Ahtisaaren aikomus suorittaa kansalaisvelvollisuutensa sivarina voi lisätä sivareiden määrää. "Se on mahdollista. Kellokkaathan paljon suuntaavat nuorison kiinnostusta", Hägglund totesi.
Puolustusvoimain ylipäällikkö, presidentti Martti Ahtisaari kehottaa puolestaan kaikkia kunnioittaan eduskunnan lailla säätämää mahdollisuutta valita kansalaisvelvollisuuden suorittamistapa.
- Eduskunta on lailla säätänyt puitteet, joissa nuoriso voi suotaa kansalaisvelvollisuutensa. Jokaisella nuorella on lailla säädetty oikeus valita asepalvelun ja siviilipalvelun välillä.
- Minua häiritsee se, että eduskunnan lailla säätämä mahdollisuus salaisvelvollisuuden täyttämisestä siviilipalveluna leimataan miltei laittomaksi. Eduskunnan säätämää mahdollisuutta valita täytyy jokaisen kunnioittaa. Minun tehtäväni on kunnioittaa sitä omassa perhepiirissä ja laajemminkin.
- Yhteiskunnassa pitää sentään olla sen verran suvaitsevaisuutta, että eduskunnan säätämä valintahdollisuus hyväksytään.
- Luulen niin, ettei puolustusvoimain komentajan tarkoitus ollut lausunnollaan lisätä siviilipalvelun valitsevien määrää. Mutta minulle on jäänyt se vaikutelma, että niin tässä kuitenkin voi käydä. Se ei ehkä ollut hänen tarkoituksensa, Ahtisaari huomauttaa.