Kansan Tahto / Eero Matero Seppo Hursti

Torstaina 1 . helmikuuta 1996

Presidentti Martti Ahtisaaren ensimmäisestä kaudesta on kuukauden päästä kaksi vuotta takana. Seuraaviin vaaleihin on vajaat neljä vuotta.

Onko Ahtisaari mukana vuoden 2000 vaaleissa, siitä hän ei suostu vielä keskustelemaan.

En uhraa hetkeäkään sille ajatukselle ennen kuin sitten, kun on pakko, Ahtisaari kertoo Kansan Tahdon 90-vuotisjuhlanumeroon antamassaan haastattelussa.

Hän sanoo, että hänet on valittu kuudeksi vuodeksi ja töitä tehdään siltä pohjalta.

Erityistä huolta Ahtisaarelle on aiheuttanut koko tähänastisen kauden ajan paha työttömyys. Syvästä lamasta toipuminen on odotettuakin vaikeampaa, mutta presidentti uskoo, että hallituksen työllisyysohjelman ja muiden päätösten vaikutukset alkavat vähitellen näkyä.

Surullista on tietysti se, että työpaikat eivät tule heti. Jokainen meistä toivoo, että myönteiset vaikutukset olisivat näkyvissä jo nyt, Ahtisaari huomauttaa.

Hänen mielestään Lipposen hallituksella ei ole vielä ollut kovin paljon aikaakaan työllisyyden parantamiseen. Tänä vuonna käänteen on kuitenkin ehdottomasti tapahduttava.

- Todella vaikeassa tilanteessa ollaan, ellei tämän vuoden loppupuolella ole työttömyysluvuissa tapahtunut ihan selviä muutoksia, Ahtisaari sanoo vakavasti.

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari on edelleen tiukasti sitoutunut työllisyyden parantamistavoitteeseen, josta hän kantoi huolta ennen valintaansa ja on kantanut näkyvästi koko presidenttikauden ajan.

- Jos tämän hallituskauden lopulla työttömyysluvut ovat samanlaiset kuin nyt, niin totta ihmeessä silloin minunkin pitää tehdä johtopäätöksiä, Ahtisaari sanoo.

Presidentti Ahtisaari ei anna periksi

"Työttömyyden vähentäminen on puheenaiheena joka päivä"

Kansan Tahdolle 90-vuotisjuhlan kunniaksi antamassaan haastattelussa Ahtisaari painotti, ettei meillä ole varaa odotella esimerkiksi kymmentä vuotta - vuoteen 2006 jolloin Kansan Tahto täyttää sata vuotta ja Ahtisaari mahdollisesti on päättämässä toista presidenttikauttaan.

- En usko että koskaan päästään siihen ihannetilaan, ettei työttömyyttä olisi lainkaan, vaikka siihen pitää tietysti pontevasti pyrkiä.'

- Mutta kyllä paljon ennen vuotta 2006 täytyy näkyä parannusta nykytilanteeseen verrattuna

- Todella vaikeassa tilanteessa ollaan, ellei tämän vuoden loppupuolella ole työttömyysluvuissa tapahtunut ihan selviä muutoksia, hän sanoi.

Työllisyysohjelma

alkaa vaikuttaa

Ahtisaari uskoo, että hallituksen työllisyysohjelma ja muut päätökset alkavat vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen. Kestää vain vähän aikaa ennen kuin se näkyy.

- Ohjelmaan on kirjattu hallituksen toimet, joiden pitäisi johtaa suurempiin investointeihin ja parempaan työllisyyteen. Esimerkiksi rakennuspuolella ohjelma saattaa tuottaa aikaa myöten 10 000 työpaikkaa ja välilliset työpaikat päälle.

- Surullista on, että ne työpaikat eivät tule heti paikalla. Jokainen meistä toivoisi, että vaikutukset olisivat näkyvissä jo nyt.

- Kaikilla vastuuntuntoisilla ihmisellä on hätä tämän työttömyyden takia. Ei päivää mene, etten keskustele joko oman väen tai ulkopuolisten kanssa siitä.

Ahtisaari sanoi ymmärtävänsä hyvin, ettei se työtöntä paljon auta, jos sanotaan että päätösten vaikutukset näkyvät viiveellä. Häntä kiinnostaa vain se, että sitä työtä löytyisi nyt.

Poikkeuksellisen

syvä lama tuntuu

Ahtisaaren mielestä Lipposen hallitukselle ei ole kovin paljon vielä aikaa annettukaan.

Laina oli poikkeuksellisen paha ja vaikeudet, joihin ihmiset ajautuvat, olivat usein hyvin syviä.

- Vaikeudet koskivat myös muita kuin varakkaita ihmisiä. Kahden asunnon loukku saattoi johtua siitä, että perheen kasvamisen takia todella tarvittiin uutta asuntoa. Tai vaikeudet voivat johtua siitä, että oli taattu ystävän tai perheenjäsenen lainoja.

- Meille tulee valtavasti tämäntyyppistä viestiä. Vaimolle ehkä vielä enemmän kuin minulle, kun hän puuttui kerran puheenvuorossaan takaajien vaikeuksiin.

Tämä problematiikka on Ahtisaaren mukaan merkinnyt sitä, että ihmiset eivät ole hankkimassa asuntoja.

Nyt tosin näyttää siltä, että asuntokauppa olisi vähän virkistymässä.

- Ehkä meillä on sellainen yleinen trendikin edessä, että ihmiset pitävät vuokra-asuntoa joustavampana, kun halutaan olla vapaampaa liikkumaan työn per

- Asuntoja tarvitaan joka tapauksessa lisää, esimerkiksi pääkaupunkiseudulle, jotta estetään se tilanne että vuokra-asunnoista tulee pulaa ja sen seurauksena hinnat nousevat ja tulee muita vaikeuksia.

Ei saa ajautua työttömyyteen

Kun presidentin uudenvuoden puhetta on moitittu katteettomasta virallisesta optimismista, Ahtisaari vastaa olevansa perusluonteeltaan optimisti, joka puhuu haasteista ja ongelmien ratkaisemisesta mieluummin kuin ratkaisemattomista ongelmista tai uhkakuvista.

- Mutta kyllä minä myös uskon vakaasti siihen, että työllisyysohjelman ansiosta on tulossa paketteja jotka parantavat tilannetta.

- Toisaalta haluan rohkaista ihmisiä. Kyllä me pystymme yhteistyöllä luomaan vielä parempia edellytyksiä kaikkien hyvinvoinnille.

Optimistina Ahtisaari kieltäytyy hyväksymästä näkemyksiä, että Eurooppa ajautuu tai on joutunut jo pysyvään korkean työttömyyden tilaan, josta ei ole poispääsyä.

- Kun tuollaista esitetään, alan aina kapinoida. Mutta jos ei mitään tehdä, tuohon varmasti ajaudutaan.

Suomessa kasvun ja työllisyyden täytyy Ahtisaaren mukaan perustua siihen, että meillä taso ja laatu nousee.

- Se on ainoa tapa, jolla me selviämme. Me kehitämme itseämme ja osaamistamme ja sitä kautta tuotteitamme.

Presidentti muistutti, että myös perusteollisuus nojaa nykyisin korkeatasoiseen osaamiseen. Esimerkiksi metsäteollisuutta ei usein osata pitää korkean teknologian alana, vaikka se sitä ilman muuta.

Kilpailukyvyttömiä vanhoja rakenteita

Korkeatasoisesta osaamisesta ja kilpailukyvystä on pidettävä huolta senkin takia, että meillä on karvaita omakohtaisia kokemuksia siitä, mitä sen laiminlyöminen merkitsee.

Tämänhetkinen joukkotyöttömyys on Ahtisaaren mielestä osaltaan seurausta juuri siitä.

- Nyt kun kilpailu on kasvattanut tuottavuutta, se on lisännyt työttömyyttä. Meillä siis on ollut rakenteita, jotka eivät kestäneet kilpailua.

Tästä eteenpäin tärkeä kysymys kuuluu, pystytäänkö Suomessa kehittämään jatkuvasti uutta tuotantoa, joka luo uusia työpaikkoja ja turvaa suhteellisen hyvän palkkatason.

- Palkkaerojakin voi olla jossakin määrin, mutta palkan pitää olla sellainen, että sillä tulee toimeen. Ei kehityksen pidä johtaa siihen, että luodaan työtä, josta saatavalla palkalla ihminen ei pärjää.

- Työn pitää antaa mahdollisuus parempaankin ansiotasoon ja rohkaista ihmisiä jatkuvasti kehittämään omia taitojaan, Ahtisaari huomautti.

Työttömyyden vähentämiseksi Ahtisaari haluaisi myös käytettävän vanhoja ja kehitettävän uusia malleja, joilla työtä voidaan jakaa ja päästä lyhyempiin työaikoihin. - Olen matkoillani maakunnissa tavanihmisiä, jotka sanovat olevansa valmiit lähtemään vapaalle tai tekemään lyhyempää työaikaa pienemmällä korvauksella jos tietävät varmasti, että joku työtön saa sen ansiosta työpaikan.

- Minä kysynkin, miksi emme saa aikaiseksi sitä, että nämä järjestelyt voitaisiin toteuttaa joustavammin.

Ahtisaari muistutti kuitenkin, että kun hyviä ideoita pallotellaan, aina on kysyttävä, mihin on varaa.

Vuoden alusta voimaan tulleen vuorotteluvapaan korvaustasoa - 60 prosenttia ansiopäivärahasta - hän arvioi varsin alhaiseksi.

- Aika hyvin täytyy asioiden olla, että tuolla tulee toimeen. Mutta vähitellen varmaan löytyy taso, joka rohkaisee ihmisiä lähtemään vapaalle.

- Onnetonta on se, jos koulutusvapaan voi ottaa vain se, joka on pian siirtymässä eläkkeelle. Eihän se ole ollut tarkoitus.

Ahtisaari sanoi odottavansa myös kunnilta tekoja työllisyyden parantamiseksi.

- Kun kunnat sanovat verotulojen lisääntyneen, sen toivoisi näkyvän myös työllisyydessä eikä vain säästöinä tai velkojen lyhennyksinä. Eräissä kaupungeissa näin on käynytkin. Esimerkiksi Tampereella on aktiivisesti lähdetty miettimään työllisyyskysymyksiä.

Liian vähän solidaarisuutta

Hyväosaiset eivät ole Ahtisaaren mielestä tulleet riittävästi työttömyydestä kärsiviä vastaan, ja siihen hän on pettynyt.

- Asenteissa olisin kaivannut vieläkin suurempaa solidaarisuutta suomalaisten kesken, presidentti sanoi.

Hän itse ilmoitti jo ennen presidentiksi valintaa luovuttavansa presidentin palkkioon tulleen korotuksen - 9 000 markkaa eli vajaa 20 prosenttia kokonaiskorvauksesta työttömien yhdistyksille.

- Hiljaisesti mielessäni toivoin, että kaikki muutkin, .joilla tässä yhteiskunnassa menee hyvin, olisivat seuranneet esimerkkiä. Ajattelin että sillä olisi ollut jotain merkitystä.

Eihän sillä työttömyyttä ratkaista, mutta sillä ainakin 'osoitetaan, että tämä asia vaivaa meitä ja että me teemme sen eteen jotain. Ettei aina vain sanota, että tehköön hallitus ja eduskunta sitä tai tätä, vaan että me myös henkilökohtaisesti ottaisimme jotain vastuuta asioista. Kun ylipäätään puhutaan yksilön vastuusta itsestään, niin yhtälailla pitäisi puhua yksilön vastuusta muita kohtaan.

Ahtisaari nimitti omaa lahjoitustaan symboliseksi teoksi ja sanoi olevansa todella pettynyt, ettei hänen esimerkkinsä ole innostanut muita tekemään samoin.

- En ole suuremmin nähnyt hyväosaisten osallistuvan talkoisiin. Kun meillä on yhteisvastuukeräys niin, mistä tulevat suurimmat lahjoitukset? Pellosta, eivätkä siellä varmaan tämän maan äveriäämmät ihmiset istu.

- Sanon tämän vastahakoisesti, mutta sanon kuitenkin. Tämä on minua vaivannut niin valtavasti kohta kaksi vuotta.

Aasian kasvuluvut haaste Euroopalle

Kun kasvusta ja työllisyydestä puhutaan, Ahtisaaren mielestä meidän ei pidä tyytyä vain omaan lähipiiriimme.

- Minä katson, että minun tehtävä on hyvin terhakkaasti koettaa tarkkailla, mitä tämä maailma tarjoaa meille, miten me voimme olla mukana sillä tavalla, että edistämme rauhaa ja oman maamme taloudellista kehitystä.

- Jos me kehitämme itseämme, se merkitsee, että muutkin kehittyvät. Emmehän me voi kuvitella, että se kaikki jäisi vain meidän hyväksemme.

Ahtisaari kertoi, että esimerkiksi Aasia kiehtoo häntä tällä hetkellä. Syynä ovat talouden kasvuluvut, jotka lupaavat että Aasian 18 maan, Japani ja Kiina mukaan lukien, kansantulo on vuonna 2025 yhtä suuri kuin Pohjois-Amerikan ja Euroopan yhteensä.

- Tätä taustaa vasten kansalaisetkin toivottavasti ymmärtävät, miksi presidentti lähti viime vuoden tammikuussa Indonesiaan, Thaimaahan, Malesiaan ja Singaporeen. Toivottavasti ymmärtävät senkin, miksi presidentti lähtee huhtikuussa Kiinaan ja sitä ennen, maaliskuussa todennäköisesti, Persianlahden valtioihin ja aikaa myöten myös Intiaan.

- Aasian kasvulukujen valossa meillä on edessä valtaisa haaste siinä, miten me pystymme esimerkiksi EU:n puitteissa kilpailukykymme säilyttämään. Varsinkin kun monet jo väittävät Eurooppaa linnakkeeksi, joka ei ole kilpailukykyinen.

Kestävä kehitys

pidettävä mielessä

Tärkeää Ahtisaaren mielestä on, että niin Aasiassa kuin muuallakin pidetään kestävä

kehitys mielessä, kun luonnonvaroja hyödynnetään ja kasvua luodaan.

- Toivottavasti kiinalaiset jaksavat edelleen hoitaa kuntoaan pyöräilemällä ja muutkin sitä harrastaisivat, presidentti naurahti.

Suomalaisista yrityksistä hän ei olisi kovasti huolissaan, koska meillä tietoisuus ympäristön on aivan toista luokkaa kuin monissa muissa maissa.

Kun nimenomaan Aasiassa taloudelliseen kehitykseen liittyy asevarustelun voimakas kasvu, presidentin mielestä voi kysyä, onko se todella tarpeen vai voitaisiinko resursseja käyttää toisella tavalla.

Ulos kylmän sodan

ajatusrakenteista

Lähtökohdat Euroopassa ovat Ahtisaaren mielestä tälle hetkellä paremmat kuin aikaisemmin.

- Mitä saamme aikaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana, se riippuu oikeastaan meistä jokaisesta poliittisesta johtajasta ja kansakunnasta, siitä kuinka viisaita me olemme.

Hyvän lähtökohdan muodostaa presidentin mukaan se, että Euroopassa on olemassa yhteinen arvopohja, olkoonkin että se on pitkälti vielä paperilla. Se antaa kuitenkin toivoa, että rauhanomaisen kehityksen kautta pystytään luomaan kestävää kehitystä, joka takaa myös paremman työllisyyden.

- Minusta iso haaste on se, miten murtautua ulos kvlmän sodan ajattelurakenteista. Eikä täss@a voi osoittaa sormella yhteen suuntaan. Jokaisen pitää ensin katsoa itse peiliin ja toivoa, että kaikki muutkin katsovat ja miettivät.

- Erilaisista tutkimusanalyyseista ja kannanotoista ikävä kyllä näkyy, että paljon eletään vanhassa, vaikka ollaankin ihan toisessa ajassa kiinni.

Ahtisaaren mielestä me suomalaiset olemme onnekkaita, kun olemme itse mukana kaikissa keskeisissä eurooppalaisilla päätöksentekoelimissä.

- Emme voi ainakaan sanoa, että meillä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Me edustamme ylipäätänsä kansakuntana hyvin järkevää ja rationaalista, rakentavaa ja rauhanomaista linjaa, joka saanut myös tunnustusta osakseen.

Muutokset ovat nopeita vastakin

Ahtisaari myönsi, että tietysti voisi maalailla pirut seinälle, mutta mitä se auttaisi?

Hän pitää parempana saada itsensä ja toivottavasti muutkin siihen mielenlaatuun, että ongelmia yritetään ratkoa ja samalla katsoa, että ei sallita kenenkään repsahtavan vanhaan ajatteluun.

- Se on tavaton haaste kansainvälisesti ja myös kahdenvälisissä kontakteissa, Ahtisaari lisäsi.

- Muutokset ovat lähihistoriassa olleet ja tulevat olemaan vastakin valtavan nopeita ja menneisyyden painolasti on monilla muilla paljon rankempi kuin meillä. Liettuassa tapasin juuri henkilön, joka oli vasta kuusi vuotta sitten palannut kotimaahan oltuaan 37 vuotta keskitysleireissä.

- Kun tällaisia historian painolasteja on puolin ja toisin, täytyy ymmärtää, että on paljon vaikeampi prosessi löytää normaali kanssakäyminen naapureitten kanssa.

EU:n laajeneminen

vie paljon aikaa

Kotimaan kehittämisessä Ahtisaari vakuutti kuuluvansa vankkumattomasti alueellisen tasa-arvon kannattajiin.

Tasa-arvoa ja samanlaista kohtelua vaadittaessa ei hänen mielestään kuitenkaan voida hyväksyä sitä, että jossakin kunnassa eletään kuin elopellossa ja käytetään tukimahdollisuuksia väärin.

- Sillä ei alueellisen tasa-arvon politiikkaa ylläpidetä eikä saada sille tukijoita. Ne, jotka katsovat joutuvansa maksajan asemaan, eivät pitkään sitä hyväksy ja tuki alkaa hiipua, presidentti varoitti ja suositteli kunnille järkevää tarkan talouden linjaa.

Pohjois- ja itäsuomalaisten huolta siitä, että Suomen aluepolitiikka hiipuu EU:n laajentuessa itään, presidentti piti vähintäänkin ennenaikaisella. Laajeneminen vie aikaa ja sen yhteydessä on monia järjestelmiä pantava uusiksi.

- Nykyisistä jäsenmaista jokainen katsoo hyvin tarkkaan, millä edellytyksillä laajennus tapahtuu ja millä aikavälillä, Ahtisaari uskoo.

- Meidän näkemyksemme on se, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys jäsenyyttä hakeneissa maissa lisää turvallisuutta Euroopan syrjäalueilla. Jos haluamme turvallisempaa maailmaa, sillä on tietty hintansa joka on maksettava.

Suomi vältti

pitkän odotuksen

Laajentumisen kustannuksista tehdyt laskelmat ovat lähteneet siitä, että EU:n nykyinen järjestelmä viedään sellaisenaan uusiin jäsenmaihin.

- Siihen en usko. Luulen, että kaikkia asioita katsotaan hyvin tarkkaan ja etsitään järkevää ratkaisua. Prosessi tulee olemaan pitkä joka tapauksessa, Ahtisaari arvioi.

Ahtisaaren mielestä on kuitenkin selvää, että prosessi jatkuu ja sen pitääkin jatkua.

- Olisi kovin onnetonta, jos näille maille sanottaisiin, että teillä ei ole toivoakaan tulla yhteisöön. Se on tärkeää, että nyt on sovittu pelisäännöistä että kaikkia yritetään arvioida samojen periaatteiden mukaan. Ei lähdetä siitä, että me tykätään nyt tuosta ja halutaan se mukaan. Tämäntyyppistä keskustelua vähennetään. Se olisikin minusta aika kestämätöntä.

Suomen osalta Ahtisaari totesi, että meillä oli viimeinen hetki päästä mukaan EU:hun vaikuttamaan omaan kohtaloomme ja samalla muittenkin kohtaloihin.

- Muuten olisi tullut pitkä odotus. Ei sinne olisi seuraavana vuonna menty uudelleen, jos jäsenyys olisi syksyllä 1994 jostain syystä kariutunut.

- Kun katsoo maita, jotka ovat nyt siellä pöydän toiselle puolella, niin ymmärtää että laajeneminen tulee viemään aikanansa.

Yhteistyökykyisiä ihmisiä tarvitaan

Ahtisaari mainitsi vaalikampanjansa aikana pari vuotta sitten, että hän arvostaa ihmistä sen mukaan miten hyvin tämä osaa tehdä työnsä, ei titteleiden tai tutkintojen mukaan.

Kun puhe nyt kääntyy virkanimityspolitiikkaan, äänenpainot ovat säilyneet tältä osin ennallaan. Pelkät tittelit eivät kaikkea ratkaise.

- Toivon, että aina löytyisi yhteistyöhaluisia ihmisiä, Ahtisaari korostaa.

- Tietysti ihmisen pitää osata ammattinsa, mutta sen lisäksi täytyy pystyä tekemään yhteistyötä. Sitä tarvitaan entistä enemmän.

Ahtisaari kertoi, että kun jokin virkanimitys on tulossa hänen päätettäväkseen, hän pyytää kanslian väkeä selvittämään tarkasti tilannetta ja yrittää itsekin seurata etukäteen, tapahtuuko oikeus vai ollaanko esimerkiksi sivuuttamassa pätevin.

- Jos halutaan etsiä uskottavuutta demokraattiselle järjestelmälle, näissä asioissa on oltava oikeudenmukainen. Suomalaisilla on herkkä oikeudentaju. Jokaisella on jo perusluonteessa taju siitä, milloin ratkaisu on väärä. Me loukkaannumme, kun näemme että selvä rike on tapahtunut.

Poliittinen kanta ei saa Ahtisaaren mielestä olla ensisijainen tekijä missään nimityksissä.

- Mutta ei sekään, että ihmisellä on poliittinen kanta, saa olla este nimitykselle, presidentti lisäsi.

Hän näkee tilanteen parantuneen selvästi. Yleisesti ottaen asialliset ansiot virkoja täytettäessä tunnustetaan, ja se rohkaisee ihmisiä kehittämään itseään.

"Kolme nimitystä olen korjannut"

Edellisen hallituksen aikana Ahtisaari poikkesi kolmessa nimitysasiassa hallituksen esityksistä.

Tapaukset olivat Kaarina Suonion nimitys Hämeen läänin maaherraksi, Sirkka Hautojärven nimitys ympäristöministeriön kansliapäälliköksi ja Erkki Liikasen nimittäminen EU-komissaariehdokkaaksi.

- Tähän asti olen vain nämä kolme nimitystä korjannut, Ahtisaari sanoi.

- Sitten on ollut nimityksiä, jotka eivät ole minulle tulleet, mutta jos olisi tullut, olisin nimittänyt toisen ihmisen. Silloin kun on esimerkiksi poliittisin perustein sivuutettu pätevin.

Suonion, Hautojärven ja Liikasen nimityksistä Ahtisaari huomautti, että kukaan ei ole asettanut kysymyksenalaiseksi sitä etteikö hän olisi nimittänyt parasta käytettävissä olevaa ihmistä.

- Se onkin ainoa oikea kysymys. Jos minut siitä joku pääsisi kiinni ottamaan, etten ole parasta nimittänyt, silloin minä hyväksyn kritiikin.

- Ei ole kukaan sitä väittänyt, joten täytyy tehdä se johtopäätös, että edellinen hallitus yritti politikoida näissä nimityksissä. Nykyisen hallituksen aikana ei ole ollut yhtään vastaavanlaista tapausta.

- Mutta oli hallitus mikä tahansa, tästä periaatteesta en voi luopua.

Ahtisaari totesi, että nämä voivat tuntua pieniltä asioilla, mutta kun rakennetaan poliittisen järjestelmän ja demokratian uskottavuutta, nämä ovat loppujen lopuksi keskeisiä kysymyksiä.

- Koska näistä rakentuu se, miten kansalaiset tähän demokratiaan uskovat.

Laaja lehdistö on terve ilmiö

Kansalaisyhteiskunnan vahvistamista Ahtisaari kertoi tavoitelleensa myös Keskisuomalaisen haastattelussa, josta nousi melkoinen viestintäpoliittinen keskustelu.

- Uskon että lehtien ja kansalaisten yhteistyötä lisäämällä voidaan välttää tilanteen ajautumista siihen, että oikeudessa ollaan vähän joka asiassa. Toivon meidän säästyvän siltä, että oikeudenkäynti on se tapa jolla yhteiskunta ratkaisee erimielisyyksiä.

- Kaiken maailman neuvostot ovat minulle henkisesti vastenmielisiä, eikä minulla ollut mielessä mitään sensuuriajatusta vaan nimenomaan yhteistyö. Kun yleensä etsin yhteistyöhakuisia järjestelmiä, niin miksi ihmeessä en sitä tässä ehdottaisi?

Ahtisaari toivoi keskustelun jatkuvan ja antoi tunnustusta myös poliittiselle lehdistölle.

- Olisi onnetonta, jos jäsenillä ei olisi mitään, missä he voivat käydä keskustelua. Tuskin he saavat sitä mahdollisuutta muussa lehdistössä.

- Luojan kiitos meillä on tämän verran lehtiä kuin meillä on. Onhan se terve piirre yhteiskunnassa.

Vuoden 2000 vaaleista

ei vielä keskustella

Ensimmäistä presidenttikautta on kestänyt vajaat kaksi vuotta. Aikomuksistaan seuraavien, vuoden 2000 vaalien suhteen Ahtisaari ei vielä keskustele.

- En uhraa hetkeäkään sille ajatukselle ennen kuin sitten, kun on pakko, hän sanoi.

- Minun puolestani presidenttipeliä saa käydä vaikka kuinka. Jos ei muunlaista keskusteltavaa tässä yhteiskunnassa löydy, niin siitä vain.

Ahtisaari kertoi tehneensä omalle väelleen selväksi heti presidentin ensimmäisenä työpäivänä maaliskuussa 1994, ettei tekoja ja liikkumista suunnitella sen mukaan, miten ne sopivat uudelleen valintaan kuuden vuoden kuluttua.

- Sanoin ensimmäisessä kokouksessa, että minut valittiin kuudeksi vuodeksi ja töitä tehdään siltä pohjalta. Ilmoitin myös, että jos joku tulee esittämään jotain sillä perusteella että se on hyväksi uudelleen valitsemisen kannalta, hän on entinen työntekijä tässä talossa.

- Tämä lähtökohta on ollut vapauttava minulle ja luulen että kaikille apulaisille myös. En minä tarvitse imagomaakareita, jotka miettivät että jokainen siirto sopii johonkin. En minä sillä lailla voi tätä virkaani hoitaa, enkä haluakaan.

Ahtisaari totesi, että vuoden 2000 vaaleihin ja mahdolliseen toiseen kauteen "täytyy ottaa kantaa sitten aikanaan".

- Voisi olla itsenikin kannalta hyvä ottaa se kanta nyt, mutta viranhoidon kannalta se ei olisi hyvä, hän huomautti.