KYLKIRAUTA N:O 185 4/1994



-Totta ihmeessä kasarmimiljöössä yli kaksikymmentävuotiaaksi asumisella on ollut vaikutuksensa. Poikasena kasvaessani olin kaiken aikaa tekemisissä varusmiesten ja henkilökunnan kanssa; mm. koulutieni kulki Kuopiossa harjoituskentän kautta. Perusmyönteisyyteni armeijaan on jo näiltä ajoilta, muistelee tasavallan presidentti kasarmilapsuuttaan ja kertoo aikomuksestaan upseerin uralle:
-Valitsin palvelukseen astuessani vielä hyvin huolella koulutushaaran. Kysyin, missä saisi parhaan yleiskoulutuksen, jos harkitsee upseerin uraa ja silloin minulle vastattiin: krh-komppaniassa. Minulle sattui vielä harvinaisen hyviä upseereita esimiehikseni, mm. Raimo Viita ja Pekka Rautakoura.

Toimitus toteaa, että tämä toive on nyt sitten tavallaan toteutunut ylipäällikön eli "valtakunnan ykkösupseerin" tehtävässä.

- Mutkan kautta osittain, presidentti naurahtaa.

Mikä on keskeisintä ylipäällikön tehtävässä?

-Minusta keskeisintä on se, että puolustusvoimien piirissä tunnetaan ylipäällikön kiinnostus heidän työtään kohtaan sekä tiedetään, että ylipäällikkö varmasti antaa oman tukensa puolustusvoimien kehitystyölle. Ylipäälliköllä on mahdollisuus vaikuttaa myös omalta osaltaan maanpuolustusmyönteisyyteen, mikä meillä on hyvin korkea. Mitään hallinnonhaaraa ei kansalaismielipiteissä kannateta niin voimaperäisesti kuin puolustusvoimia.
-Ylipäällikön tehtävänä on myös pitää itsensä ajan tasalla puolustusvoimien kehitystyöstä. Olen tämän vuoden aikana saanut tutustua kaikkiin puolustushaaroihin ja kyllä minulle on muodostunut hyvin myönteinen kuva vallitsevasta tilanteesta.

Martti Ahtisaari oli Namibiassa tavallaan siellä olleitten YK-joukkojen ylipäällikkönä ja teki vaikean päätöksen Etelä-Afrikan joukkojen käytöstä alkuvaiheessa.

-Kyse oli siitä, miten minä pystyisin eliminoimaan mahdollisen ylettömän joukkojen käytön. Etelä-Afrikkahan olisi vetänyt joukkonsa tukikohdistaan joka tapauksessa. Heidän käytöksensä meni kuitenkin liiallisuuksiin. Sissien ja Etelä- Afrikan hallituksen välit olivat siinä tilanteessa niin tulehtuneet, että kohtuus sodankäynnissä unohtui. Minusta siinä menetettiin liikaa ihmishenkiä. Kaikkein suurin vaara oli kuitenkin se, että siellä olisi syntynyt täysi sota, joka olisi levinnyt rajan toiselle puolelle Angolaan. Päätös joukkojen rajoitetusta lähdöstä tukikohdista piti tehdä. Olimme siitä komentajieni ja poliittisten neuvonantajieni kanssa yksimielisiä. Jos operaatio haluttiin pelastaa, ei siinä vaihtoehtoja ollut.
-Jos pelisäännöt ovat olemassa, pitää toimia niiden mukaan, Tosin tiesin jo silloin, että asiasta tulee minulle henkilökohtaisesti hankaluuksia aika pitkäksi aikaa. Ensimmäinen kuukausi oli aika röykytystä ja työtä vuorotta. Kun ihmiset nyt kysyvät minulta, onko täällä kotimaassa kovia paineita, minä vastaan, että te ette oikeastaan paineista tiedä yhtään mitään.

Presidenttiehdokas Ahtisaari totesi vaalikampanjansa aikana, että hän mahdollisen kriisin aikana pitäisi ylipäällikkyyden itsellään.

-Minä uskon ja toivon, ettei kuusivuotisen toimintakauteni aikana ylipäällikön johdettavia kriisejä tulekaan. Jos niitä kuitenkin syntyy, lähden siitä, että ylipäällikön täytyy kantaa vastuu silloinkin, kun ongelmia syntyy.
-Julkisuudessa on syntynyt väärä käsitys johtamistyylistäni. Olen pitänyt itseäni varsin demokraattisena johtajana. Mieluummin johdan ihmisten ja työyhteisön kautta.
-Mitä puolustusvoimien kehittämiseen tulee, luotan siihen, että puolustusvoimien johto on ammattitaitoisissa käsissä. Uskon, että viime aikoina tehdyt nimitykset ovat olleet hyviä ja että ne hyvissä ajoin tehtyinä ovat edesauttaneet muutosta myönteisesti.
-Tuskin presidentin tarvitsee puolustusvoimien kehittämiseen puuttua. Olen jo ennen nykyistä tehtävääni kiinnittänyt huomiota siihen, miten hyvä henkilöstön koulutusjärjestelmä puolustusvoimissa on. Olen mielihyvällä havainnut myös sen, miten henkilöstön arviointijärjestelmä on kehitetty hyvin pitkälle verrattuna muuhun valtionhallintoon.
-En ole myöskään puuttunut yhteenkään puolustusvoimien nimitykseen. Olen monta kertaa kysynyt esittelijältä, puolustusvoimain komentajalta, mikä jonkun henkilön tausta on, ja saanut välittömästi hyvän selonteon. Yhteistyö on ollut hyvää amiraali Klenbergin kanssa ja uskon sen jatkuvan samanlaisena kenraali Hägglundin kanssa.
-Minusta nämä Saksasta tehdyt hankinnat ovat erinomainen osoitus siitä, miten saadaan hyvää ja käyttökelpoista materiaalia edullisesti. Minua hämmästyttää keskustelu siitä, että tämä ei olisi ollut järkevä hankinta. Jos varustus olisi pitänyt ostaa maailmanmarkkinahintaan, ei valmius olisi vastaavassa määrin kohonnut.
Presidentin mielestä on katsottava, ettei nyt ajauduta sellaiseen tilanteeseen, jossa infrastruktuuriin tehdyt investoinnit alkavat rapistua. Toisaalta talouskasvun alkaminen ei suinkaan tarkoita sitä, että määrärahat automaattisesti kohoaisivat, vaan koko valtionhallinnossa pitäisi saada vielä 16 miljardia lisäsäästöjä vuoteen 2 000 mennessä. Asiasta vallitsee presidentin mukaan aikamoinen yksimielisyys.

Uusi puolustusvoimain komentaja kenraali Hägglund pitää tässä samassa lehdessä julkaistavassa haastattelussa WEU:n tarkkailijan statusta tässä vaiheessa Suomelle loogisena ja tarkoituksenmukaisena ratkaisuna.

-Puolustusvoimien päätehtävään on tullut jo ajat sitten uusi ulottuvuus, joka liittyy kansainväliseen yhteistyöhön ja rauhanturvaamiseen. Uskon, että sillä sektorilla tulee olemaan entistä enemmän tehtäviä, joihin meidän tulisi osallistua.
-Rauhankumppanuudessa lähdimme vahvistamaan laajemminkin rauhanturvakyvykkyyttä Euroopassa ja maailmassa. Minä jos kukaan olen nähnyt, mikä ero on koulutetulla ja ensi kertaa asialla olevalla rauhanturvajoukolla. Hyvin koulutettu joukko selviää kouluttamatonta paremmin hengissä.
-Jäsenyys Natossa tai WEU:ssa ei ole ajankohtainen, mutta olisi aivan luonnollista harkita NACC:n tarkkailijajäsenyyden jälkeen tarkkailijan asemaa WEU:ssa.

Presidentin mielestä joudumme ensi vuoden aikana aloittamaan valmistautumisen vuoden 1996 unionikonferenssiin ja siinä yhteydessä meidän täytyy aloittaa valmistelut laajasta turvallisuuspoliittisesta selvitystyöstä.

-Asiassa on kaksi ulottuvuutta. Ensin katsotaan yleisesti tilannetta ja sitten arvioidaan, miten se vaikuttaa konkreettisesti puolustusvoimien tehtäviin ja resursseihin.

6.12. tulee kuluneeksi 75-vuotta siitä, kun itsenäisyyspäivää vietettiin ensimmäisen kerran. Näkyykö se tänä vuonna jotenkin erityisesti Linnan juhlissa?

-No, tuntuu siltä kuin joka vuosi olisi jokin erityinen juhlavuosi. Olen kuitenkin halunnut tänä vuonna kutsua Linnaan kaikki elossaolevat Mannerheim-ristin ritarit puolisoineen. Se on minun kunnianosoitukseni heille ja heidän kauttaan kaikille niille, jotka tätä maata ovat puolustaneet ansiokkaasti.

Presidentin valtaoikeuksista käydyssäkeskustelussa Ahtisaari on halunnut pitää ylimpien virkamiesten, mm. upseerien, nimitysoikeuden itsellään. Presidentillä on myös selkeät viestit "omille upseereilleen".

- Upseerit voivat luottaa siihen, että minä hyvin sympaattisesti koetan tukea puolustusvoimien kaikinpuolista kehittämistyötä ja olen siinä aktiivisesti mukana omassa roolissani.
Toivotan upseerikunnalle kaikkea hyvää ja toivon, että perusturvallisuus myös upseerikunnan elämässä voidaan taloudellisista vaikeuksista huolimatta turvata.



Takaisin Haastattelut-sivulle