Maaseudun Tulevaisuus 23.3.2996 (Mikko Vesa Heikki Vuorela)

Presidentti Martti Ahtisaari toivoo laajaa yhteisymmärrystä:

Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun aika on ohi

"Suojelu-

korvaukset

hoidettava

kunnolla"

"Nyt on aika lopettaa maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu. Se aika olkoon ohi", presidentti Martti Ahtisaari kehottaa.
80 vuotta täyttävälle Maaseudun Tulevaisuudelle myöntämässään haastattelussa presidentti Ahtisaari muistuttaa elinkelpoisen maaseudun tärkeydestä:
"Minusta on mitä suurimmassa määrin toivottavaa, että elinkelpoinen maaseutu tässä maassa säilyy - sellainen maaseutu, joka pystyy takaamaan tälle maalle turvallisen elintarvikkeiden saannin.
Presidentti toivoo, että maaseudun merkityksestä saavutetaan laaja yksimielisyys. "Se pitäisi saada aikaan, sen verran tärkeä asia on."
Presidentin mielestä yksituumaisuutta helpottaisi, jos viljelijät hyväksyisivät EU-jäsenyyden tosiasiana, ja päästäisiin puolin ja toisin eroon ennen kansanäänestystä vallinneista asenteista.
Viljelijöille presidentti toivottaa sinnikkyyttä, jotta elinkelpoinen maaseutu pystytään säilyttämään tässäkin murroksessa.
Hän sanoo luottavansa itselliseen talonpoikaan ja siihen, että "tästäkin rytäkästä selvitään."
Viljelijöiltä presidentti toivoo lisäksi ennakkoluulottomuutta uuden etsimisessä. Hän sanoo miettineensä, että maa- ja metsätalousministeriön nimi pitäisi vaihtaa laajempaa kokonaisuutta kuvaavaksi maaseutuministeriöksi.
Uusia mahdollisuuksia Suomen maataloudelle presidentti uskoo löytyvän terveellisistä erikoistuotteista. Sellaisten viennin avaamiseksi saattaisi hänen mielestään olla myös valtion markkinointituen paikka, vaikka hän muuten suhtautuukin tukien Iisäämiseen varauksellisesti.-
Presidentti Ahtisaari otti haastattelussa kantaa myös luonnonsuojeluun. Hän toivoo, että korvaukset hoidetaan kunnolla, jottei syntyisi turhaa kielteisyyttä hyvää asiaa kohtaan.

Presidentti Martti Ahtisaari toivottaa Maaseudun Tulevaisuuden lukijoille sinnikkyyttä selvitä maaseudun nykyisestä murroksesta. Presidentti pitää tärkeänä elinvoimaisen maaseudun säilymistä.
80 vuotta täyttävälle Maaseudun Tulevaisuudelle myöntämässään haastattelussa presidentti Ahtisaari painottaa, että EU-äänestys on käyty. Hänen mielestään jälkijättöinen EU:n vastustaminen vain vaikeuttaa kansallisen yhteisymmärryksen saamista maaseudun taakse.
Luonnonsuojelun korvaukset presidentti toivoo hoidettavan kunnolla, jottei hyvää asiaa kohtaan synny turhaa kielteisyyttä.

Elävä maaseutu, turvallinen ruoka

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikko Vesa: Maaseudulla mielialat ovat aika epävarmat ja jännittyneet. Miten Te herra presidentti näette, minkälaista maaseutua me tulevaisuudessa tarvitsemme?

Ahtisaari: Saanko esittää vastakysymyksen: Jos ajatellaan vuosi tai kaksi taakse päin, onko tilanne muuttunut?

Vesa: Toimitukseen tulleissa kirjeissä kannetaan huolta mm. artiklan 141 neuvotteluista, investointitukien viivästymisestä ja rnaitokiintiöiden sopeutuksesta. Sopimusehtoja on lisäksi murentanut se, että hallitus puuttui kansallisen paketin kokoon.

Ahtisaari- Minusta mitä suurimmassa määrin toivottavaa on, että elinkelpoinen maaseutu tässä maassa säilyy - sellainen maaseutu, joka pystyy takaamaan tälle maalle turvallisen elintarvikkeiden saannin.

MMM:stä
maaseutuministeriö?

Ahtisaari: Haasteena on löytää yhdistelmiä, joiden avulla väki voi pysyä ja tehdä työtään maaseudulla. Ei välttämättä niin, että ihmiset hylkäävät maatalouden sinänsä, vaan että löytyy sivuansioita. Se on hyvin pitkälle myöskin koulutuskysymys.

Minusta maaseutua pitää katsoa paljon laajempana kuin pelkkänä maa- ja metsätaloutena. En varmaan ole yksin miettiessäni, olisiko maa- ja metsätalousministeriön nimi muutettava maaseutuministeriöksi.

Vesa: Me olemme esittäneet samaa. Mutta millaista elinkeinotoimintaa voitaisiin luontevasti luoda maatalouden supistuksissa menetetyn tilalle?

Ahtisaari: Eri ohjelmissa, joita on esitetty ja valmisteilla on varmaan melkein kaikki mahdollinen ja mahdoton jo mainittu: jatkojalostus, lomailuun liittyvä toiminta...
Ainakin eräät tuottajat tuntuvat aika taitavasti markkinoivan tuotteitaan. Sain äskettäin savustetun lampaanviulun. Soitin sen valmistajille, ja sen jälkeen annoin keittiöön määräyksen tilauksesta kerran kuussa.
Toivoisin, että ihmiset meilläkin Keski-Euroopan tapaan tekisivät pitkiäkin matkoja etsiäkseen erityistuotteita, joiden maine on kiirinyt laajalle.
Tietysti toivoisi myös, että tietoyhteiskunta antaa mahdollisuuksia sijoittua maaseudulle.

Presidentti pitää yhteyttä Hemilään

Vesa: Olette pohtinut maaseutuohjelman merkittävyyttä monessa yhteydessä. Vielä hallitus ei ole saanut siinä oikeastaan mitään aikaan.

Ahtisaari: .Luulen sen olevan kyllä tulossa tämän kevään aikana.

Vesa: Uskotteko, että ohjelma luo edellytyksiä?

Ahtisaari: Ehdotus on yksi asia, se minkä muodon se hallituksessa saa toinen. Ymmärrän, että mistään mahdottomista rahasummista ei ole puhe, kun ohjelmaa on konkretisoitu.
Yritän pitää ministeri Hemilään yhteyttä. Vastikään meillä oli palaveri, jossa katsottiin kuinka viime vuosi oli mennyt.

"EU-vastustus ei enää auta"

Ahtisaari: Kun Heikki Haaviston johtama valtuuskunta toi minulle vetoomuksen elävän maaseudun puolesta, kysyin heiltä, miten he itse kuvittelevat saatavan yleinen rintama tämän asian taakse. Pyysin miettimään, miten estetään kansan jakautuminen.
Sanoisin, että ensinnäkin täytyy hyväksyä tosiasia, että Suomen kansan enemmistö äänesti kansanäänestyksessä EU-jäsenyyden puolesta. Äänestys on tehty, olemme liittyneet. Ei paljon auta tämän asian ajamista, jos ajaudumme takaisin äänestyksen aikaisiin asemiin.
Jos meidän pitää ajaa yhteisesti tärkeiksi koettuja asioita, meillä pitää olla mahdollisimman voimakas tuki yhteiskunnassa takana. On vaikea samanaikaisesti vaatia lakkauttamista ja tukea.
Halusin panna ihmiset miettimään, millä keinoin löydetään enemmistö näiden ajatusten taakse . Se pitäisi saada aikaan, sen verran tärkeä asia on.

Vesa: Mitä keinot olisivat?

Ahtisaari: Koetetaan ottaa rakentavan kriittinen kanta. Ei se auta, että vastustetaan jotakin, jonka tuesta olemme riippuvaisia. Vaihtoehdot olisivat olleet vielä onnettomammat.
Emme pysty saamaan EU:ta vastaan enemmistöä, ja jos joskus saamme, emme pysty vaikuttamaan edes sillä tavalla kuin nyt. Tämä on yleistä logiikkaa, kun mietitään, miten saadaan yhteisrintama tämän hyvän asian taakse.

"Asiat pitää suhteuttaa"

Vesa: Kalevi Sorsa esitti maatalouden Korpilampea. Miltä ajatus Teistä maistuu? .

Ahtisaari: Ensinnäkin, sanoisin mieluummin maaseudun Korpilampi.
Minusta on tärkeää, että suhtaudumme tähän kuten muihinkin ongelmiin. En ollenkaan aliarvioi maaseudun murroksen vaikeutta ja sitä, kuinka se on kuluttanut siinä eläviä ihmisiä. Mutta täytyy suhteuttaa asiat: meillä on kohta kaupunkien lähiöissä taloja, joiden kaikki asukkaat ovat työttömiä. Onneksi emme ole sittenkään joutuneet samanlaiseen tilanteeseen maaseudulla, vaikka vaikeuksia on sielläkin.
Toivoisin, ettei kukaan suggeroi mielentilaa, jossa toivottomuus kasvaa. Päinvastoin jokaisen pitäisi käyttää kykyjään, jotta saadaan esiin suomalainen taistelutahto ja peräänantamattomuus. Sitä ovat maanviljelijät osoittaneet monta kertaa.

"Surutyön aika on ohi"

Vesa: Niin varmasti. Mutta surutyötä tekevät vielä ihmiset, jotka vakaumuksesta olivat EU-jäsenyyttä vastaan.

Ahtisaari: Ymmärrän sen, mutta ratkaisu on tehty. "Eteenpäin elävän mieli", sanoi eräs edeltäjäni. Ajatelkaamme niin.

Vesa: Miten surutyötä tekevät ihmiset vedetään mukaan?

Ahtisaari: Täytyy ymmärtää myös itse se, että täydellinen kielteisyys ei auta asiaa.
Kriittinen pitää toki olla kaikkeen, jokaisen omaan työhönsäkin. Meidän pitää suhtautua EU:hun rakentavan kriittisesti.

Vesa: Kansanäänestyksen jälkeen MTK:kin sanoi, että se kunnioittaa kansan tahtoa. Mutta toden totta osalle maaseudun ihmisiä...

Ahtisaari: ... jäi remmi päälle.

Vesa: Niin.

Ahtisaari: Jokaisen täytyy vain käydä tämä prosessi ajatuksellisesti läpi, miettiä miten voin edesauttaa tätä prosessia. Nytkin on tärkeää artikla 141:ssä että saamme, mitä on luvattu. Otin sen esille käydessäni Brysselissä, ja minulle sanottiin, että kyllä se hoidetaan.

"Periferia on mielentila"

Ahtisaari: Kun olin Kajaanissa käymässä, Erkki Toivanen oli lähettänyt sekä minulle että kajaanilaisille viestin. Hän oli Suomen hakiessa EU-jäsenyyttä kysynyt Irlannin presidentiltä Mary Robinsonilta, mikä on Irlannin, EU:n läntisen periferian asukkaiden viesti itäisen periferian, Suomen asukkaille.
Robinson sanoi: Periferia ei ole maantiedettä. Se on mielentila. Siitä ei kenenkään tarvitse kärsiä tiedon valtateiden Euroopassa, eikä siihen tulisi kenelläkään olla enää varaa.
Se oli viisaasti sanottu. Aina minulta kysytään, että kun olemme pieni maa, mihin me pystymme. Kyllä me pystymme.

"Etsikkoaika pitää käyttää hyväksi"

Vesa: Toivoitte, ettei EU-äänestys jaa kansaa. Olette jossain yhteydessä todennut, että asiat ovat menneet paremmin kuin pelkäsitte?

Ahtisaari: Kun tapaan viljelijöitä, niin toiset sanovat, että heillä ei koskaan ole ollut näin hyvää vuotta. Se johtuu varmaan keinotekoisesti varastokorvauksista. Olen myös täysin tietoinen, että viime vuoden tulos riippuu siitä, missä osassa maata ollaan ja millainen tila on. Monet viljelijät ovat lopettaneet.
Jos otetaan huomioon tilojen väheneminen, luulen että viime vuonna viljelijöiden tulot vähenivät pari prosenttia. Mutta kuten monet ovat sanoneet, 95 on hyvä, 96 on hyvä, 97 alkavat ongelmat.
Toivon, että kun se tiedetään, käytetään etsikkoaika hyväksi. Kun viimeisetkin tuen muodot selviävät, jokainen tietää, millä ehdoilla pelataan.

"Kriisitila vierailukohteeksi

Vesa: Epävarmuutta luo, että siirtymäaikaa kuluu päätöksiä odotellessa.

Ahtisaari: Ehkä minut viedään sellaisten ihmisten luo tuolla maaseudullakin, jotka sanovat että kyllä tästä selvitään.

Vesa: Niin lukijamme ovat purnanneet. He kysyivät, miksi presidentti vietiin Kainuun parhaalle tilalle.

Ahtisaari: En usko että se ihan paras oli. Sellainen ei ole tarkoitus. Täytyy antaa ohjeeksi, että etsitään tulevilla matkoilla joku kriisitila.
EU:n maatalouspolitiikan perimmäinen tarkoitus on turvata unionin sisällä maaseudun elinvoima, luoda ennustettavuutta ja selvät lähtökohdat.

Ruuan riittävyys rauhan ehto

Vesa: Keskustelitte kuukausi sitten Lester Brownin kanssa maailman ruokaongelmista. (Maaseudun Tulevaisuus järjesti tapaamismahdollisuuden.) Mikä kuva Teille jäi Suomen mahdollisuuksista?

Ahtisaari: Meidän täytyy pystyä turvaamaan elintarvikkeiden saanti kaikissa oloissa. Ruokaturvallisuus on syytä ylläpitää.
Keskustelumme Brownin kanssa ei johtanut siihen, että meidän pitäisi huolehtia lopunkin maapallon ruuasta.
Minua kiinnosti, että Brown ennusti ruuan hinnan nousua, toisin kuin FAO. Minua kiinnostaa, kumpi on oikeassa. Olin taipuvainen kuuntelemaan Brownia aika tarkkaan, koska nykyinen hintakehitys on ollut nouseva. Haluan kuitenkin nähdä myös FAOn raportin.
Tapasin Brownin hyvin mielelläni, koska olen yleensä aina hankkinut kirjastooni Worldwatchin vuosiraportin.
Brown lähetti minulle vielä Kiinan ruokatilannetta koskevan kirjansa. Aion lukea sen.
Minua kiinnostaa tämä asia. Kun Kiinan presidentti oli Suomessa, hän sanoi, että kun puhutaan turvallisuudesta Aasiassa, sen ykkösasia on, että ruokaa taataan 1,2 miljardille ihmiselle (Kiinan väkiluku). Muuten joukot lähtevät liikkeelle. Minulla ei ollut mitään vastaväitteitä.

Kilpailukyky rajaa tuotannon laajuuden

Vesa: Miten näette omavaraisuuden EU-jäsenyydessä?

Ahtisaari: Luulen, että varsinkin kun tällaista keskustelua nyt käydään maailmalla, EU varmaan aika pitkälle koittaa säilyttää jonkinasteisen omavaraisuuden. En nyt tarkoita mitään sataprosenttista omavaraisuutta.
Suomessa viljelyn laajuus riippuu ihan ratkaisevasti siitä, miten näillä hinnoilla pystymme tuotantoa myymään. Onko vastaus luomussa ja puhtaiden elintarvikkeiden tuotannossa, antaako se meille uuden avauksen saasteiden lisääntyessä?

Vesa: Voidaanko perinteinen omavaraisuus ylittää?

Ahtisaari: Silloin pitää olla näyttöä. Meillä on tiettyjä tuotteita, jotka ehkä löytävät markkinat. Peruna on ehkä yksi hyvä esimerkki.

"Suomi täytyy säilyttää asuttuna"'

Vesa: Maataloutta perustellaan usein asutuksen säilyttämisellä. Minkä arvon sille annatte?

Ahtisaari: Totta ihmeessä meidän täytyy säilyttää asuttuna tämä maa. Maaseudun itsensä lisäksi siihen on myös maanpuolustuksellisia syitä.
Tämän tapainen keskustelu käytiin itse asiassa 60-luvulla. Eräs maaseudulla asuva henkilö totesi minulle, että muutos oli paljon rajumpi silloin. Siitäkin selvittiin, vaikka muutos oli karmean kova.

Vesa: Silloin oli työpaikkoja.

Ahtisaari: Kyllä, ja Ruotsiin muutto. Mutta se vaihe loi myös pienyrittäjyyttä.

Vesa: Silloin tällöin tulee vastaan väite, että maaseutu on haluton muutokseen ja muutos on hidas. Tilastojen mukaan maatalous on kuitenkin muuttunut valtavan nopeasti.

Ahtisaari: Ehkä yksi asia on, kehittämisessä puhutaan edelleen helposti vain maasta ja metsästä, ja kaikki muu on vieraampaa. Luulen, että se kaikki muu on nyt se, josta lisätuotto täytyy saada. Sen takia pitäisi puhua maaseudusta eikä vain maa- ja metsätaloudesta.

"Taloustilanne koettelee jokaista"

Vesa: Muutos olisi tietysti helpompi, jos olisi parempi taloudellinen tilanne.

Ahtisaari: Totta ihmeessä. Mutta taloudellinen tilanne on yksi tosiasia, johon pitää sopeutua.

Vesa: Viljelijät tuntevat, että eidät on pantu maksumiehiksi useammin kuin muut. Jo kansallisen politiikan aikana maatalousbudjettia leikattiin.

Ahtisaari: Minulla ei ole sellaisia tilastoja, että voisin ottaa tähän kantaa.
Mutta sanoisin, että asiat pitää suhteuttaa kokonaistilanteeseen. Maassa on lähemmäs puoli miljoonaa työtöntä, ja käsistä päässyt valtion velka täytyy saattaa kuriin.
Onko tässä kukaan itse asiassa päässyt helpolla? Kaikkien on pakko jollain tavalla osallistua näihin talkoisiin. Tuollaisen väitteen voisi esittää jokainen.

Vesa: Paitsi me, jotka olemme aktiivirivissä.

Ahtisaari: Pitäisikö sitten viljelijäkin laskea siihen ryhmään?

"Asenne EU:hun keskeinen kysymys"

Vesa: Riittääkö kansakunnalla resursseja ja poliittista tahtoa hoitaa asioita kansallisen tuen kautta, kun maatalouden tulorahoitus ei riitä?

Ahtisaari: Ensinnäkin toivon, että sopeutumiseen paneudutaan. Itse asiassahan maatalous on saman edessä kuin yritykset: miten tuottavuutta parannetaan, miten suhteutetaan investoinnit, mitä mahdollisuuksia on vähentää kustannuksia yhteistyöllä? Tässä ei ole mitään vippaskonsteja.
Sanoisin: asenne EU:hun on keskeinen kysymys.
Olen pääni puhki miettinyt tätä asiaa. Minua vaivaa hirveästi, että jos kielteisyys jatkuu näin jyrkkänä, en näe että millään saadaan kansan enemmistöä tunnustamaan näitä asioita riittävän tärkeäksi.

Vaimon veli ja serkut viljelijöitä

Ahtisaari: Täytyy lähteä toisaalta siitä, että me useimmat olemme ensimmäisen polven kaupunkilaisia. Aina voi löytää maatilan, jonne voisi mennä käymään ja keskustelemaan.
Vaimoni veli ja kaksi serkkuani ovat viljelijöitä. Tapaamme aika usein, ainahan me karjalaiset jonkun syyn juhliin löydämme. Ja kyllä he muutenkin ottavat yhteyttä.

Presidentti kysyi Brysselissä 141:stä

Vesa: Oletteko antanut eväitä hallitukselle 141-neuvotteluihin?

Ahtisaari: En muuta kuin että halusin itse varmistaa asian, kun kävin Brysselissä. Sanoin että niin niin (naputtaa sormella pöytää), kai tämä nyt menee kuten on puhuttu. Lähinnä ollut komissaari Hans van den Broek vakuutti, että se mikä on sovittu, pätee.
Se oli se mitä minun pitää tehdä. Loppu on neuvottelijoiden tehtävä.

Vesa: Kun olin MTK:n johtokunnan mukana Brysselissä, meille vakuutettiin, että pykälä on kirjoitettu siinä tarkoituksessa, että sitä myöskin toteutetaan. Tässä asiassa se viljelijöiden epävarmuus...

Ahtisaari: Kyllä tämä pitäisi saada äkkiä alta pois.

Puusopimuksen jatkoaika hyvä asia

Vesa: Bryssel antoi poikkeusluvan puun hintasopimuksille. Mikä on Teidän näkemyksenne siitä? Suomihan seisoo yhä joltakin osalta puujaloilla.

Ahtisaari: Toivottavasti ei ihan puujaloilla, vaan olisi vähän joustavampi.
Hyvä että saatiin tällainen Iisäaika, koska aivan ilmeisesti meidän pitää sopeutua tältäkin osin. Vaikka järjestelmä on meillä toiminut, se ei sellaisena sovi EU:n pirtaan.
Tänään en näe perusteita EU:n yhteiselle metsäpolitiikalle. Meidän täytyy pitää lähtökohtanamme kansallista intressiä, jotta saamme metsätaloudesta talouteemme sen tuen mikä on saatavissa.

Vesa: Meidän oman metsätalousväkemme keskuudessa on käsitys, että Brysselin kilpailuviranomaisen kanssa on joustavampi asioida kuin oman kansallisen kilpailuviranomaisen.

Ahtisaari: Ehkä se on parempi näin päin. Ei tule ainakaan mitään yllätyksiä Brysselin suunnalta.

Vesa: Kilpailuviranomaisesta kuulee silloin tällöin sanottavan, että se haluaa olla nöyrä alamainen Brysselille.

Ahtisaari: Viranomaiset tekevät sen, mitä heidän odotetaan tekevän. He ovat käyttäytyneet ihan samalla tavalla kauan ennen EU-jäsenyyttä.
Ei syyttelyllä mihinkään päästä, täytyy käydä järkevää keskustelua. On helppo leimata, jos joku ei tee niin kuin joku intressiryhmä haluaa, mutta eihän se asiaa muuta.-

"Suojelukorvaukset hoidettava kunnolla"

Vesa: Leimaaminenhan näkyy myös keskustelussa metsien talouskäytöstä ja suojelusta.

Ahtisaari: Sielläkin täytyy löytää järkevä ratkaisu. Ei meidän pidä ampua itseämme jalkaan.

Suojelukysymyksissä on tärkeää, että korvaukset hoidetaan kunnolla ja korvaavat työpaikat ovat tarjolla, ettei synny kielteisyyttä hyvää asiaa kohtaan. Kohtuus kaikessa on hyvä ohje myös tähän.

Vesa: Ylilyöntejä on tapahtunut, esimerkiksi kettutytöt. .

Ahtisaari: Laki on laki kaikille. Ei laittomuutta voi sietää miltään taholta. Olen ottanut siihen selkeän kannan. Jos on tarve muutoksiin, on eduskunnan oltava valpas.

Vesa: Voitteko tarkentaa korvausten hoitamista kunnolla?

Ahtisaari: Minulla oli keskustelu Joensuussa, jossa oli ympäristöihmisiä, läänin virkailijoita, metsänomistajia. metsätyöntekijöitä ja teollisuuden edustajia. Yksi sanoi, että tuo on se suojelualue, toinen, että ei vaan tämä. Sanoin, että seuraavan kerran kun tulen, niin maaherran johdolla koittakaa nyt sopia, mikä on se asia josta puhutaan.

"Terve piirre suosia suomalaista"

Vesa: Mitä mieltä olette suomalaisesta ruuasta?

Ahtisaari: Olen ensimmäisenä EU-vuotena hyvin tyytyväisenä pannut merkille, kuinka monet suomalaiset kyselevät, onko tämä kotimaista. Se on rohkaiseva piirre, johon liittyy uskomus, että suomalainen ruoka on ulkomaista puhtaampaa.
Valtiohan ei tässä voi lähteä erityisesti kampanjoimaan, mutta mikään ei estä jokaista suomalaista sisimmässään miettimästä tätä kysymystä.

Vesa: Voisiko suomalaisesta, arktisesta puhtaudesta tehdä markkinavaltin?

Ahtisaari: Toivon niin. Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan vähän enemmän, jos ovat vakuuttuneita, että tuotteet ovat puhtaita.

Viennin avaukseen valtion rahoitusta?

Vesa: Viejät ilmiselvästi varovat lähteä tällä markkinoille ja pelkäävät epäonnistumisia. Olisiko valtiolla tässä riskirahoituksen paikka?

Ahtisaari: Ehkä saattaisi ollakin. Se on vähän niin kuin markkinointituki pienyrityksille. Missä määrin, en osaa sanoa.

Vesa: Uskotteko, että pohjoismaisella yhteistyöllä olisi tässä mahdollisuuksia?

Ahtisaari: Sitä on vähän vaikea kuvitella, kun muistetaan kananmunasotaa. Ehkä. Se on maatalousjärjestöjen keskenään katsottava. Jos ne siihen pystyvät, hyvä niin.

Vesa: Mieliruokanne?

Ahtisaari: Olen hyvin kaikkiruokainen. Perheessä syödään paljon kalaa ja vihanneksia. Vihanneksia tulee Kultarannasta (presidentin kesä-asunto Naantalissa) talvellakin. Ahven on minusta maukas.
Todella hyvää oli myös savustettu lammas. Tarjosin sitä vieraillekin.
Kotioloissa yritän syödä vähän kevyemmin.

"Yhteiskunnan avulla on rajat"

Vesa: Suomalainen lammas on ehkä EU:ssa kaikkein uhanalaisin, paitsi itärajalla susien takia, niin myös muuten. Kyse on määrältään pienestä tuotteesta. Pitäisikö yhteiskunnan tulla siinä vastaan?

Ahtisaari: Aina kun puhutaan yhteiskunnan mukaantulosta, joudutaan pohtimaan, missä on raja?
Jos yhteiskunta tulisi mukaan, täällä voisi tehdä vaikka mitä. Yhteiskunnalla pitäisi sitten olla yhteistä varallisuutta, ja samanaikaisesti pitäisi saada veroja alas ja yhteiskunnan velkoja maksetuksi. Siinä ne rajoitukset ovat.

"Toivon sinnikkyyttä"

Vesa: Minkälaisia terveisiä lähetätte maaseudulle ja Maaseudun Tulevaisuuden lukijoille?

Ahtisaari: Toivon heille sinnikkyyttä. Teette tärkeää työtä. Toivoisin että epäily saataisiin voitettua ja yhdessä päästäisiin vaikean muutoskauden yli.
Toivon myös ennakkoluulottomuutta uuden etsimisessä. Sen edessä on jokainen tässä yhteiskunnassa. Maaseudun asukkaat eivät ole perimmältään erilaisessa asemassa kuin kaupunkilaiset. Uudentyyppiset työsuhteet ovat tulossa kaikkialle.
Toivon että päästäisiin eteenpäin siinä hengessä josta edellä puhuin, jotta voisimme vaikuttaa myönteisesti maailmalla näiden asioiden hyväksi.

"Kyllä tästäkin rytäkästä selvitään"

Ahtisaari: Luin Kanava-lehden kirjoituksen. (Ralf Norrman kirjoitti, kuinka maataloudesta on tehty syntipukki, jonka kannettavaksi sälytetään yhteiskunnan pahoinvointi.) Ihmettelin, kokeeko joku todella niin.

Vesa: Minulla on käsitys, että maalla laajasti niin koetaan.

Ahtisaari: Nyt on aika lopettaa maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu. Se aika olkoon ohi.
Meillä on ollut aina hyvin itsellinen ja itsenäisesti ajatteleva talonpoika, ja mikäs sen kunnioitettavampaa. Vaikka työ on ollut hankalaa, siinä on ollut paljon, mikä liittyy itsenäiseen asemaan.
- Siinä on paljon sellaisia ulottuvuuksia, että on mukava kuulla tuttavilta tai sukulaisilta, kun joku perheen nuorista on päättänyt jatkaa viljelijänä, vaikka muitakin vaihtoehtoja ehkä olisi ollut.
Minusta tuntuu, että minulla on aika hyvä kuva siitä, mitä jatkuvuus merkitsee maaseudulle, ja kuinka paljon siihen liittyy myös tunnearvoja, kun tila on ollut satoja vuosia suvun hallussa.
Luotan siihen, että tästäkin rytäkästä selvitään.

• MT presidenttiä tapaamassa

HAASTATTELU

Mikko Vesa

Heikki Vuorela

KUVAT

Kari Salonen