ILTALEHTI Lauantai 7.5.1994
Eeva Ahtisaari puhuu avoimesti
uudesta asemastaan
tasavallan ensimmäisenä
naisena ja maan äitinä
Suomalaiset ovat kannustuksellaan antaneet minulle rohkeutta
Tulet vielä hämmästymään sanoi tasavallan presidentti Martti Ahtisaari puolisolleen pari kuukautta sitten ja aloitti tunnollisen laihdutuskuurin.
Jo nyt rouva Eeva Ahtisaari harmittelee, että hänen tuli lahjoitettua miehensä pieneksi käyneet puvut Pelastusarmeijalle. Kohta niitä olisi tarvittu.
Asettautuminen tasavallan ensimmäisen naisen ja maan äidin rooliin on sujunut Eeva Ahtisaarelta hyvin. Kiitos kannustavien kansalaisten.
Mutta ei hän pane pahakseen ensimmäisistä julkisiin esiintymisiin kohdistuneista arvosteluistakaan. Hän sanoo, että jokaisella on oikeus ilmaista oma kantansa.
Helsingin Malminkartanon Vellikello-päiväkodin lasten audienssi rouva Eeva Ahtisaaren luo Mäntyniemeen on juuri päättynyt.
Alas portaita tömistelee pikkutyttöjä ruusumekoissaan ja poikia kissimirrit kaulassa. Ilmeet kertovat, että äitienpäivätervehdys on onnistunut yli odotusten.
Näkee sen presidentin puolisostakin. Kun Eeva Ahtisaari palaa ulkoterassilta valokuvaajan luota takaisin sisälle, heläyttää hän iloisen naurun.
- Lapset ovat sitten ihania!
Olen tullut
rohkeammaksi
Vuosi sitten Eeva Ahtisaari sanoi Iltalehden haastattelussa, että pohjimmiltaan hän haluaisi olla anonyymi mutta lisäsi varovasti, että ehkä kaikkeen tottuu.
Kaksi kuukautta uudessa tehtävässä on nyt takana. Presidentin puoliso istahtaa työhuoneensa pöydän ääreen tyylikkäässä sinivalkoisessa asussa. Hän ei ole pyytänyt kysymyksiä etukäteen, vaan on valmis vastaamaan kiperiinkin kysymyksiin spontaanisti.
- Vaikka vaalikampanja-aika oli välillä kovaa ja raadollista, oli se erittäin hyvää valmistelua tähän tehtävään.
- Tapa, jolla meidät otettiin kaikkialla vastaan, on tehnyt minusta myös rohkeamman. Kuvittelin ensin, että ihmiset pitävät esimerkiksi kättelyä ääntenkalasteluna.
- Kuvateksti: On väärin, että me keski-ikäiset vain ruikutamme, kun toivo on olemassa. Se on nuorissa. He eivät lannistu, ja se näkyy heistä.
- Sitten huomasin, että ihmiset haluavat, että heidät kohdataan. Huomasin myös itse saavani siitä paljon.
Olen tuntenut
voimattomuutta
Sopeutumista uuteen tehtävään on helpottani myös se, ettei Eeva Ahtisaarella ollut mitään ihmeellistä ennakkokuva uudesta asemasta.
- Erityisen ilahtunut olen ollut ihmisten kannustuksesta. Kansalaispostia tule niin paljon, että en ehdi edes kaikesta kiittää.
Hän näyttää omakustannekirjoja, joita ihmiset ovat hänelle lähettäneet Hän hämmästelee, miten tuotteliaita suomalaiset ovat. Ihmisillä on keino saada omat ajatuksensa julkiseen muotoon.
- Muutamia kirjeitä lukiessani olen tuntenut myös voimattomuutta Kun ihmisillä on todella; vaikeaa, heidän viimeinen keinonsa näyttää olevan kirjoittaa suoraan presidentille tai hänen puolisolleen. Presidentin postihan käydään etukäteen huomattavasti tarkemmin läpi.
Vastaavanlaista voimattomuutta ja huolta Eeva, Ahtisaari on tuntenut myös maakuntamatkoilla; vieraillessaan vammaislaitoksissa ja vanhainkodeissa. Hän on huomannut miten tiukoilla työntekijä ovat, kun sijaisia ei ole näinä aikoina varaa ottaa -Miten kauan he jaksavat? Ihmisiähän hekin ovat.
Kulttuuri on
lähellä sydäntä
Rouva Tellervo Koivisto on ollut hyvä opastaja uusiin tehtäviin.
Vallanvaihdon yhteydessä hän neuvoi rouva Ahtisaarta paneutumaan erityisesti siihen alueeseen, joka on hänelle läheisin.
Kulttuurisihteerin virkaa Espoossa aikoina hoitaneelle Eeva Ahtisaarelle se on luonnollisesti kulttuuri.
- Sitä rouva Koivisto suositteli. Hänellä itsellään kulttuurisaran hoitaminen oli jäänyt vähemmälle.
Presidentin puoliso edustaa paljon. Ohjelmastani huolehtiva toinen adjutantti, komentajakapteeni Antero Karumaa kertoi juuri, että esimerkiksi Tellervo Koivisto liikkui tilaisuuksissa enemmän kuin julkisuudessa on kerrottu.
Tällä viikolla Eeva Ahtisaaren ohjelmassa muun muassa Ars Fennican jakotilaisuus ja Tapiolan Sinfoniettan konsertti, jossa kuultiin huippupalkittua pianisti Ralf Gothonia.
Kuvanveistäjä Laila Pullisen näyttelyssä Eeva Ahtisaari vieraili äskettäin, samoin oopperassa. Ja kohta on tulossa muun muassa Kotiseutuliiton järjestämä kansalliskulttuurin juhlavuoden pääjuhla Lohjalla.
Toki olen paneutunut myös sosiaalipuoleen. Ensi viikolla tapaan Lastensuojelun Keskusliiton sekä Väestöliiton edustajia.
- Tarvitsen kuitenkin aikaa jäsentääkseni, missä kaikessa voisin olla mukana. En ole kaikkitietävä, Siksi haluan pyytää eri alojen ihmisiä luokseni informoimaan.
Arvosteluakin
on jo kuulunut
Viime viikolla Eeva Ahtisaari emännöi kevätillalliset Suomessa oleville diplomaateille.
- Suomi on ainoa Pohjoismaa, jolla on tällainen traditio. Yleensä asemamaa ei järjestä kuin kansallispäivän vastaanoton.
- Tilaisuus oli varsin onnistunut. Harvemmin presidentillä on aikaa osallistua suurlähettiläiden illallisille. Nyt minullakin oli mainio tilaisuus keskustella naapurimaiden suurlähettiläiden puolisoiden kanssa. Puhuimme muun muassa tulevista valtiovierailuista.
Toukokuun puolivälissä Ahtisaaret vierailevat Venäjällä, ja sen jälkeen Virossa. Kesäkuun puolivälissä lähdetään Islannin tasavallan 50-vuotisjuhliin. Syksyllä on tarkoitus vierailla Tanskassa ja Norjassa.
Ruotsissa vierailtiin jo. Ja siitä kuultiin.
Sataprosenttisesti suomalaisiin vaatteisiin pukeutuva Eeva Ahtisaari sai moitteita asuistaan: hatuissa olisi pitänyt olla leveämpiä lierejä, jakkupuvun hame olisi saanut olla kapeampi ja helma lyhyempi. Kiitosta sai vain sininen iltapuku.
Mäntyniemeen on nyt tullut jopa postia tyyliin, että älkää enää milloinkaan lähtekö valtiovierailulle, pilaatte Suomen pukumaineen.
En minä mikään
primadonna ole
Eeva Ahtisaari on mielissään siitä, että ihmiset ottavat kantaa. Siihen on kaikilla täysi oikeus.
- Minua asiallinen arvostelu ei häiritse yhtään, ei tipan tippaa. Ne vaatteet, jotka minulle oli suunniteltu matkaa varten, olivat mukavia päällä ja ne toimivat. Tarja Niskasen hatut olivat mielestäni ihan nättejä. Ehkä vaatteet ja hatut eivät kuitenkaan tulleet kuvissa hyvin esille.
- Ymmärrän vierailujen pr-luonteen. Käytin Ruotsin matkapuvuston suunnitteluun todella paljon aikaa ja vaivaa, mutta enhän minä voi kaikkia miellyttää. En minä mikään primadonna ole.
Eeva Ahtisaari viittaa Yhdysvaltain entisen presidentin George Bushin puolisoon Barbara Bushiin. Ei hän ollut mikään mannekiini, mutta hän osasi kuitenkin levittää ympärilleen hyväntahtoista ilmapiiriä.
Tärkeintä on, että itsellä on hyvä mieli. Minä ainakin Ruotsin vierailun tunnelman erittäin lämpimänä. Kuningaspari viestitti meille selvästi, että olimme todella tervetulleita. Ei siinä hameenhelmoja jääty mittailemaan.
Eeva Ahtisaari on käyttänyt apuna pukeutumisneuvojia, ja protokollapäällikön kanssa hän käy läpi muun muassa hattuasiat.
- Valtiovierailujen ohjelma tulee koko ajan tiiviimmäksi, jolloin asuja ei vaihdeta usein. Vaatteilta vaaditaan siis paljon.
Vanha viisaus
pätee edelleen
Eeva Ahtisaaressa on viehättävää spontaanisuutta. Hänen tutkijan luonteensa tulee kuitenkin esiin siinä, että hän pitää arvossaan vanhaa viisautta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Presidentin puoliso tietää, että hänen esiintymisiään ja sanomisiaan seurataan tarkasti. Siksi hän haluaa valmistautua vierailuja varten mahdollisimman hyvin.
Esimerkiksi ennen Ruotsin matkaa hän ryhtyi ahkeraksi opiskelijaksi, ja nautti siitä- suunnattomasti.
Hän alkoi kohentaa ruostunutta ruotsinkielen taitoaan ja perehtyi Ruotsin historiaan. Myös ruotsalainen etikettiopas Rätt sätt ja erityisesti sen luku Kuninkaan päivällisillä osoittautui hyväksi iltalukemiseksi.
- Yritän valmentautua hyvin myös maakuntavierailuihin. Linnan, Mäntyniemen ja Kultarannan henkilökunnalle täytyy antaa tässä kiitosta.
- He ovat olleet suurena apuna. He puhaltavat yhteen hiileen ja yrittävät tehdä elämämme mahdollisimman mukavaksi.
Vanhat puvut kävisivät taas
Henkilökunta on myös ottanut kunnia-asiakseen sen, että presidenttipari syö mahdollisimman terveellisesti. Eeva Ahtisaaren julistama fat free -aika on siis totisinta totta.
- Tiedän, miten päättäväinen mies Martti on. Hän sanoi minulle, että "you will be surprised" - tulet hämmästymään. Henkilökunta suunnittelee ateriamme tarkkaan. Syömme paljon kalaa ja vihanneksia.
- Maakuntavierailuilla olemme tosin päässeet hieman lihomaan, mutta ei se haittaa. Kuka maakunnallisia herkkupöytiä nyt voisi vastustaa!
More fit -kunto-ohjelmaa noudatetaan Mäntyniemessä myös. Presidentiltä vierähtää soutulaitteen airoissa joka aamu 40 minuuttia.
Ohjelma on jo tehonnut. Eeva Ahtisaari harmittelee, että hänen tuli lahjoitettua puolison pieneksi käyneet puvut Pelastusarmeijalle, mutta ei hän jaksanut odottaa.
- Taannoin Martti oli maailmanpankin kokouksessa Etelä-Koreassa ja teetti matkalla pari pukua. Ne eivät mahtuneet koskaan hänen ylleen, mutta nyt niitäkin olisi jo tarvittu.
Kahtiajakoa ei saisi tapahtua
Puolison puvut ovat kuitenkin pieni huoli sen rinnalla, mitä Eeva Ahtisaari on huomannut kiertäessään viime kuukausina eri puolilla Suomea.
- Toivon, ettei tulevan EU-ratkaisun myötä tässä maassa tapahtuisi kahtiajakoa. Ratkaisut pitäisi tehdä niin, ettei kenenkään tuntea syyllisyyttä.
- Minun taustani on maaseudulla. Tiedän, miten siellä tehdään työtä ja toivon, että tehdään edelleenkin. Meidän pitäisi luottaa suomalaiseen työhön ja tuotteeseen.
- Olen vakuuttunut esimerkiksi suomalaisen ruoan puhtaudesta. Toivon, että ne jotka voivat tehdä valintoja, tekisivät niitä suomalaisten tuotteiden eduksi. Toivottavasti hintakehityskin menee niin, että se on myös mahdollista.
Naisen malleissa
on nyt väljyyttä
Myös naiskysymykset kiinnostavat Eeva Ahtisaarta. Hän on puhunut siitä, miten eriarvoisessa asemassa monet naiset ovat ei niinkään suhteessa miehiin, vaan toisiin naisiin.
- Tämä aika on vaativaa. On valitettavaa, ettei hyvin koulutetuilla naisilla jää aikaa eikä voimia ottaa huomioon ja nähdä sitä tilaa, miten vähemmän koulutetut naiset elävät.
- Minulle on selvinnyt, että kysymys oikeudenmukaisuudesta on huomattavasti laajempi kuin pelkkä tasa-arvokysymys. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu yhteiskunnallinen sosiaalinen tasa-arvo.
Maailmaa paljon nähneenä ja akateemisen loppututkinnon itsekin suorittaneena Eeva Ahtisaari sanoo, että suomalaiset naiset voivat olla ylpeitä osaamisestaan.
- Minua ilahduttaa, että me naiset olemme pääsemässä tietynlaisesta rajoittuneisuudesta. Vielä takavuosina nainen ei voinut kuvitellakaan muuta kuin opettajan tai sairaanhoitajan ammattia.
- Nyt naisen malleissa on väljyyttä ja vaihtoehtoisuutta. Naiset osaavat toimia joustavasti elämän eri vaiheissa.
Yritän olla
ihmisen mittainen
Eeva Ahtisaari tunnustaa ensin pelänneensä maan äiti -titteliä. Se tuntui liian mahtipontiselta.
- Nyt olen oppinut ottamaan sen kunnianosoituksena. En tule koskaan täyttämään ihmeihmisen kriteereitä, mutta ihmisen mittainen yritän olla. Siinä on kilvoitella.
Eväitä tähän Eeva Ahtiaari on saanut erityisesti omalta äidiltään. Hyvärisen viisihenkinen perhe oli ehtinyt asua rakennusmestari-isän projektiluonteisen takia eri puolilla Suomea, kun isä otti vastuun avolaisesta kotitilasta ja ryhtyi maanviljelijäksi.
Äiti ei ollut valmistautunut maatalon emännäksi. e oli hänelle kova koulu, varsinkin sota-aikana, jolloin miehet olivat rintamalla.
- Hän oli sinnikäs nainen. Hän oli myös uhrautuva äiti: aina valmis tinkimään omista menoistaan, jotta me tyttäret saimme käydä oppikoulua.
Eeva Ahtisaari on kantapään kautta oppinut ymmärtämään äitiään. Myös hän itse joutui aikoinaan tekemään rankan päätöksen: luopumaan omasta urastaan ja seuraamaan miestään tämän työn perässä.
Turha ruikuttaa,
toivo on nuorissa
Itseään Eeva Ahtisaari luonnehtii keskustelevaksi äidiksi. Hän sanoo kiinnostuneensa pojastaan Markosta oikeastaan vasta silloin, kun tämä alkoi puhua.
- En ole hyvä vauvojen äiti, mutta on äärettömän mielenkiintoista seurata, kun lapsi alkaa puhua ja hänen kanssaan voi kommunikoida.
- Lapsi kasvattaa vanhempiaan. Minäkin olen monta kertaa joutunut miettimään omia asenteitani ja perustelemaan niitä Markolle. Meidän vanhempien pitäisi olla avoimempia lasten ja nuorten kritiikille sekä uusille ajatuksille.
Afrikan vuosinaan Eeva Ahtisaari oppi mielenkiintoisen "harrastuksen". Hän tarkkailee mielellään ihmisten kasvoja, sillä ne kertovat paljon. Hän muistelee kaiholla varsinkin tansanialaisten hymyileviä ja nauravia kasvoja.
Me keski-ikäiset suomalaiset näytämme aika usein totista naamaa. Nuorten kasvoissa näen paljon iloa - näistä ankeista ajoista huolimatta.
- On väärin, että me keski-ikäiset vain ruikutamme, kun toivo on olemassa. Se on nuorissa. He eivät lannistu, ja se näkyy heistä.
Äitienpäväkortit tulevat fakseina
Marko Ahtisaari tekee paraikaa väitöskirjaa Yhdysvalloissa ja seurustelee ranskalaisen tyttöystävänsä kanssa.
- Tietysti olisi mukavaa, jos Marko asuisi Suomessa, mutta kaikki riippuu siitä, mistä hän saa tulevaisuudessa työtä. Ja tosiasia on, että äidin on myös opittava luopumaan.
- Onneksi meillä. on Markon kanssa hyvä keskusteluyhteys ja puhelimet toimivat. Vappuna soitimme hänelle mökiltä Karjalohjalta. Kerroin, miten olimme haravoineet ja mitä luonnossa tapahtuu. Pidän hänet ajan tasalla.
Jo useana vuonna Eeva Ahtisaari on saanut piirretyn äitienpäiväkortin, joka on tullut perille faksina. Niin käy varmasti tänäkin vuonna.
- Silloin kun Marko oli kotona, hän leipoi kakun ja laittoi äitienpäiväaamuna aamiaisen. Lahjoja ei annettu, valmis aamiainen oli lahja.
- Nyt kun olemme Martin kanssa kahdestaan, hän kokkaa äitienpäivänä aamiaisen. Minä vuorostani katan pöydän kauniiksi isänpäivänä.
Minä olen
hengessä mukana
Tänä vuonna Eeva Ahti saaren äitienpäiväohjelmaan kuuluu ensimmäistä kertaa myös virallinen osuus. Hän on mukana Säätytalossa äitienpäiväjuhlassa, jonka järjestävät Mannerheimin Lastensuoieluliitto sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
Ja illalla hän saattelee puolisonsa matkalle Etelä-Afrikkaan. Luvassa on suuri kansanjuhla, presidentti Nelson Mandelan virkaanastujaiset, johon on kutsuttu paljon ulkomaisiakin vieraita.
- Minun ei tehnyt mieleni mukaan, sillä matka on lyhyt ja siksi rankka. Mutta olen mukana hengessä.
- Uskon, että nimenomaan Namibian itsenäistyminen rohkaisi eteläafrikkalaisia valkoisia uskomaan siihen, että rotujen välinen vuorovaikutus voi olla myönteistä eikä vain väkivaltaista, sanoo Eeva Ahtisaari ja katsoo työhuoneensa valoa tulvivasta ikkunasta merelle.
Entinen elämä
enemmän läsnä
Mäntyniemen graniittilinnan seinistä ja sokkeloista on puhuttu paljon.
Emäntä itse pitää talon julkisen puolen tiloja kauniina. Yksityinen puoli on hänestä kuitenkin vaikeasti kalustettava.
Muutoksia on jo tehty. Presidenttiparin makuuhuoneesta on tehty uusi olohuone, jossa on tilaa rakkaille karjoille.
Erityisesti suomenruotsalaiset kirjailijat ovat emännän suosikkeja: kirjahyllystä löytyy muun muassa Tito Collianderia, Merete Mazzarellaa, Märtha Tikkasta, Bo Carpelania.
Yksityisen puolen julkiseen olohuoneeseen kaipaisin vielä tasoja, joille voisin asettaa niitä kauniita esineitä, joita hankimme muun muassa Afrikan vuosinamme.
- Elämäni rakentuu paitsi ihmissuhteista myös läheisistä, muistoja tuovista esineistä. Haluaisin, että entinen elämäni olisi täällä enemmän läsnä.
HILKKA TIENHAARA