Hämeen Sanomat 10.5.1998
Maan äiti haluaa
perheministeriön myös Suomeen
Eeva Ahtisaaren viesti kunnille
ja opettajille:
Ei lomautuksia -
tai ainakin vain kesällä
Rouva Eeva Ahtisaari ottaa
äitienpäivähaastattelussaan selkeän kannan kevään
kohuaiheeseen, opettajien lomautuksiin.
- Oppiminen on päivä päivältä tapahtuva sitkeä prosessi.
Siihen eivät sovi lomautukset.
- Ennen kaikkea sanon kunnille, että lomautuksia ei saisi tehdä
ollenkaan. Niistä on todella haittaa lapsille. Säästöt
pitäisi etsiä "siitä urheiluhallista" tai jostakin
muusta.
Mutta Mäntyniemestä lähtee terveisiä myös opettajille; jos
kunnat sitkeästi lomauttavat, opettajien olisi muutettava
linjaansa, tultava lapsia vastaan ja hyväksyttävä
lomauttaminen oppilaiden kesäloman aikana.
- Minusta lomautukset pitäisi toteuttaa kesällä, jos niitä
tehdään. En minä niin solidaarinen ole opettajien
ammattijärjestölle, entinen historian opettaja sanoo.
Perheministeriö
Eeva Ahtisaari on viime
kuukausina puhunut vahvasti pienten koululaisten puolesta. Nyt
maan äiti ehdottaa perheministeriön perustamista. Uuden
ministeriön johtoon hän kaipaa "topakkaa" naista tai
miestä.
Kannanotoissaan rouva Ahtisaari nojaa suomalaiseen korkeatasoisena pitämäänsä tutkimukseen. Hän kummastelee, että puolueet jättävät hyviäkin tutkimuksia hyllylle, eivät käytä niitä politiikkansa pohjana.
Eeva Ahtisaari tunnustaa löytäneensä roolinsa tasavallan presidentin puolisona:
- Elän vahvasti tätä päivää.
Kuvateksti:
- Kannattaa elää tätä päivää, koska emme tiedä, mikä
on tulevaisuus, Eeva Ahtisaari neuvoo.
***************
"Minussa heräisi vanha
opettaja"
HELSINKI
Pentti Manninen
Ukrainassa uuteen
perheministeriöön ja "varsin aikaansaavaan"
ministeriin tutustunut rouva Eeva Ahtisaari ehdottaa
perheministeriön perustamista Suomeenkin.
Esitystään maan äiti perustelee tutkimuksilla, jotka osoittavat myös suomalaislasten ja perheiden voivan pahoin.
Viime kuukausina pienten koululaisten puolesta väkevästi puhunut rouva Ahtisaari selittää näkyvää esiintymistään naurahtamalla, että "ehkä minussa heräsi vanha opettaja".
Olen aina tiennyt olevani
sellainen pieni kansanvalistaja, entinen historian opettaja
sanoo.
"Oli yllätys"
Kun Eeva Ahtisaari palasi
muutama vuosi sitten kotimaahan miehensä Martti Ahtisaaren
pitkien ulkomaankomennusten jälkeen, hän ajatteli, että
Suomessa kaikki on hyvin; on hyvä päivähoito,
imeväiskuolleisuus on alhainen, lapset itsenäistyvät varhain.
- Minulle oli yllätys, että perheiden keskuudessa onkin niin paljon pahoinvointia. Niiden asioita ei olekaan huomioitu niin hyvin kuin luulin.
Rouva Ahtisaari nojaa avoimesti Jyväskylässä työskentelevän akatemiaprofessori Lea Pulkkisen perhettäja lasta koskeviin tutkimuksiin ja näkemyksiin.
Tasavallan ensimmäinen nainen korostaa, että perhe on yhteiskunnan yksi perusyksikkö:
- Mielestäni se tarvitsee oman ministeriön. Tulisi arvioida uudelleen ministeriöiden ryhmittelyä. Jo sana perheministeri loisi tälle asialle painoarvoa... .
- En panisi tätä asiaa vain
naisten harteille. Onhan meillä hyviä miehiäkin. Ja
eduskunnassahan on ollut varsinainen vauvabuumi, joten nuorten
lapsiperheiden arkeen liittyvää asiantuntemusta on.
"Luotan
tutkimuksiin"
- Luotan ja uskon Lea
Pulkkisen tutkimuksiin. Poliitikkojenkaan ei pitäisi jättää
hyviä tutkimuksia hyllyyn.
- Enhän minä ole mikään poliittinen vaikuttaja. Voin kuitenkin virittää keskustelua ja yrittää saada päättäjät mukaan nostamalla näitä asioita esille.
Rouva Ahtisaaren mukaan tutkimuksista lähti liikkeelle myös pienten koululaisten iltapäiväohjelman kehittely, kumppanuuden. koulun rakentaminen:
- Jos lapsi joutuu olemaan paljon yksin, emotionaalinen suhde vanhempiin jää vähäiseksi. Kun vanhemmat myöhemmin haluaisivat vaikuttaa lapsen elämään, he eivät enää siihen pystykään, jos tätä . varhaisessa vaiheessa syntyvää suhdetta ei olekaan.
Presidentin puolison mukaan
rakkauden ja välittämisen puute - ei lama - on lasten
pahoinvoinnin pääsyy.
"Rakkautta"
Kumppanuuden koulun
tavoitteena on luoda kouluille mm. kansalaisjärjestöjen avulla
kerhotoimintaa, jolla pienten koululaisten yksinoloaikaa
iltapäivisin voidaan lyhentää. Perheille jäisi iltaisin
enemmän yhteistä aikaa, kun lasta ei tarvitsisi enää viedä
vastaaviin harrastuksiin.
- Vanhassa maatalousyhteiskunnassa oli se hyvä puoli, että lapsilla oli aina vanhempi saatavilla.
- Nyt pitäisi päästä siihen, että illalla aikuisilla olisi voimia ja aikaa ottaa lapsi syliin, jutella hänen kanssaan, osoittaa rakkautta. Sitä lapsi eniten tarvitsee, Eeva Ahtisaari perustelee.
Yksi tapa on rouva Ahtisaaren
mielestä jommankumman vanhemman työajan lyhentäminen.
"Ihan väärä
mitta"
- Eeva Ahtisaari sanoo
havahtuneensa kamppailemaan pienten koululaisten puolesta mm.
vähentääkseen lasten varhaista alkoholinkäyttöä ja
humalahakuisuutta:
- Suomessa olevat diplomaatit, jotka arvostavat suomalaista sosiaaliturvaa ja luonnonläheistä elämäntapaamme, ovat kuitenkin hämillään ja suorastaan kauhuissaan siitä, että Helsingin kaduilla on nuoria lapsia humalassa.
- Tutkijat ovat selittäneet
tätä minulle niinkin, että suomalainen lapsi näkee humalan -
uskalluksen juoda - aikuisuuden mittana. Jos niin on, meillä on
ihan väärä aikuisuuden mitta.
Kolmen ällän linjalla
Eeva Ahtisaaren
sydämenasiat voi tiivistää kolmeen "ällään":
lähimmäisenrakkaus, lapset, luonto.
Uuden vuosituhannen kynnyksellä presidentin puoliso ei ujostele puhua lähimmäisenrakkauden tarpeesta.
Vanha opettaja uskoo, että lähimmäisenrakkaus ja "kultainen sääntö" (mitä haluaisitte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille) ovat vahvaa evästä myös 2000-luvulle:
- Ne eivät ole ollenkaan
vanhanaikaisia. Kirkko on tehnyt hyvää työtä ja ihmiset ovat
löytämässä ne uudelleen. Täytyy muistaa, että
tietoyhteiskunnassakin ihminen on kaikkein tärkein.
"EIän vahvasti tätä
päivää"
- Ei ole! Se ei todellakaan
ole merkki siitä. Minä vain elän nyt vahvasti tätä
päivää.
Eeva Ahtisaaren vastaus on ponteva. Olen juuri esittänyt teorian: Presidentin puoliso näyttää viihtyvän roolissaan niin hyvin, että se on varmaankin ennusmerkki; Martti Ahtisaari on valmistautumassa toiseen presidenttikauteen.
- Mieheni on aina elänyt tätä päivää. Minä en ole osannut niin vahvasti tehdä samoin. Nyt olen sen oppinut.
- Tästä hetkestä täytyy nauttia. Ja tässähän on vielä lähes kaksi vuotta....
- Olen ollut vähiin semmoinen, joka suree myöhemmin, miksi sanoin niin tai näin. Nyt olen oppinut, ettei kannata päivitellä.
- Vaikka rakastan tätä Mäntyniemeä, minulle on valtavasti iloa siitä, mitä nyt tapahtuu lähipiirissäni - ja tavallaan Suomessakin.
- Saan kirjeitä. Joskus olen
vähän masentunutkin, kun näen, että tässä maassa on myös
paljon hätää, surua, syrjäytymistäkin. Turvaverkon täytyisi
toimia, ketään ei saa jättää yksin.
Puhetahti kiihtynyt
Eeva Ahtisaari aloitti
presidentin puolisona julkiset esiintymisensä empien. Aluksi
puheita oli vuodessa kourallinen, viime vuonna jo yhdeksän,
tänä vuonna tähän mennessä kuusi.
Rouva Ahtisaari on nyt selvästi löytänyt roolinsa maan äitinä.
- Kyllä varmasti niin on. Luulin ensin, etten pysty ollenkaan pitämään puheita. Nyt se ei ole enää ollenkaan vastenmielistä, pikemminkin jännittävä haaste.
- En ole varsinainen mielipidevaikuttaja, enemmänkin kertoja. Olen itäsuomalainen, ehkä pehmeä. Länsisuomalaisten on paljon helpompi ottaa voimakkaita kantoja, hellä on - ihailen sitä - enemmän mielipiteitä. Minulla ne tulevat hyvin hitaasti.
- Ehkä tämä sopii minulle. Jos
minulta kysytään ihan suoraan, mitä mieltä olette siitä ja
siitä, menen lukkoon. Minun täytyy ensin ajatella itseni
kautta.
Tietokone työhuoneeseen
Kun Ahtisaaret muuttivat
Mäntyniemeen, rouva oli ihmeissään; presidentin puolison
työhuone oli rakennettu ikään kuin hän istuisi siellä kädet
ristissä.
Talon uusi emäntä ei kuitenkaan hankkinut kangaspuita Kaisa Kallion tyyliin, vaan toi tullessaan tietokoneen!
Nyt jopa titteli "Maan äiti maistuu?
- Ensin se oli vieras, mutta enää se ei minua haittaa.
Hän ei kuitenkaan vertaile itseään esim. Sylvi Kekkoseen, Tellervo Koivistoon tai muihin.
- Arvostan kaikkia edeltäjiäni. He tekivät omalta pohjaltaan jotakin. Niin minäkin.
Erityisen "upeana" Eeva Ahtisaari pitää Sylvi Kekkosen kirjallista salonkia. Hän ei itse ole vielä varma, millaisen "salongin" perustaisi.
Mäntyniemen emäntä on lähtenyt liikkeelle "Eevan istunnoilla". Niissä tieteen tekijät ja käytännön toimijat tapaavat toisensa.
- Molemmille tekee hyvää kuulla, mitä toisilla on sanottavaa.
PENTTI MANNINEN