Presidentti Martti Ahtisaari sovittelevana EU-kysymyksesssä:

Erilaiset mielipiteet eivät häiritse tippaakaan

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari sanoo Savon Sanomille virkakautensa aikana ensimmäisenä suomalaisena sanomalehtenä antamassaan haastattelussa, ettei häntä häiritse EU-kansanäänestyksen ajankohdasta käyty, hallituksen sisällä poikkeaviakin kannanottoja sisältänyt keskustelu tippaakaan.

- Me olemme pääministeri Esko Ahon kanssa ihan eri mieltä EU-kansanäänestyksen ajankohdasta. Ei siinä mitään. Meillä on tästä erilaisia näkemyksiä, niinkuin muistakin asioista.

- Ei tämä merkitse mitään sellaista, että pääministerin ja minun suhteeni olisivat jollain lailla tulehtuneet. Mikä se sellainen yhteiskunta on, jossa ei voida käydä edes avointa keskustelua. Minua ei häiritse tipan tippaa erilaiset mielipitee, sanoo presidentti.

Väyrysen esityksestä: - Yksittäisen rivikansanedustajan mielipide

Kansanedustaja Paavo Väyrysen (kesk.) esitykseen, että Suomen pitäisi lykätä EU-jäsenyyttään parilla vuodella presidentti suhtautuu ihmetellen.

- Tämä on vain yksi puheenvuoro hänen puolueensa piirissä käydyssä keskustelussa. En ole havainnut, että hänen omassa puolueessaankaan tämä ajatu olisi saanut mitenkään suurempaa kannatusta. Se on yksittäisen rivikansanedustajan mielipde, johon hänellä tietysti on oikeus.

- Tällainen keskustelu olisi pitänyt käydä siinä vaiheessa kun Väyrynenkin oli mukana päättämässä, että hallitus hakee jäsenyyttä.

- Ei se ole mistään kotoisin, että hallitus toimii yhteneväisesti, ja me jätämme jäsenpyynnön ja neuvottelemme, minä sanon hyvän lopputuloksen, ja sitten olemmekin toista mieltä.

Presidentti Ahtisaari on esittänyt jo aiemmin julkisuudessa, että EU-kansanäänestys pitäisi järjestää syys-lokakuun vaihteessa. Pääministeri Esko Aho on väläyttänyt yhtäaikaista kansanäänestystä Ruotsin kanssa marraskuussa. Kokoomuksen piirissä on kallistuttu aikaisemman ajankohdan kannalle.

Päätös kansanäänestyksestä toukokuun puolivälissä

Presidentti Ahtisaari sanoo, että hänen käsittääkseen kansanäänestyksen ajankohdasta tekee hallitus päätöksen toukokuun puolivälissä.

- Me ei olla vielä määrätty päivää. Mitään päätöksiä ei ole. Minun täytyy saada hallitukselta jonkunlainen ehdotus, ja sitten katsoa hyväksynkö sen vai en, koska lakihan siitä täytyy tulla.

Ahtisaari rauhoittelee keskustelua sanomalla, että "täytyy muistaa vielä, että puolueen (keskusta) edustajien kannanotot täytyy nähdä myös siinä valossa, että he haluavat varmistaa mahdollisimman säädyllisen kansallisen paketin aikaansaamisen, mikä on sinänsä ihan hyvä".

- Ehkä se johtuu siitä, että näissä neuvotteluissa maaseudun tuella, aluetuella, maatalouden tuella on ollut hyvin keskeinen osuus. Sen takia on ymmärrettävä, että tämä keskustelu on tullut näin näkyväksi. Minua ei koskaan mikään keskustelu häiritse.

Häntä ei häiritse sekään, että ulkoministeri Heikki Haavisto näytti varovasti vihreää Paavo Väyrysen lykkäysehdotukselle.

- Sen jälkeen kun hallitus on päättänyt ja presidentin esittelyssä on nämä asiat lyöty lukkoon, niin oletan, että hallituksen jäsenet käyttäytyvät yksituumaisesti. Mitä päivämääriä sitten tuleekaan.

- Hallitus on edelleen toimintakykyinen

Presidentti Martti Ahtisaari sanoo, ettei hänen kantansa ole muuttunut mihinkään EU-kansanäänestyksen järjestämisajankohdasta.

- Kyllä tämä omassa järjestyksessään menee, en usko kiistelyjä tulevan. Minulla ei ole tarvetta tämän jälkeen käyttää puheenvuoroja tästä vähään aikaan. Olen sanonut mielipiteeni, ja se riittää minun osaltani.

- Minusta on ihan luonnollista, että meillä on erilaisia mielipiteitä niinkauan kun hallitus ei ole lyönyt lukkoon kantaansa. Päänimisteri katsoo sitä oman puolueensa johtajana ja käy keskustelua siitä lähtökohdasta ja toisella päähallituspuolueella on erilainen näkemys tästä asiasta, ja saattaa olla, että muilla hallituspuolueilla on omia näkemyksiä, jotka tukee jompaa kumpaa.

- Näyttäisi siltä, että tässä halutaan nyt katsoa ensin europarlamentin käsittely ja tehdä kaikkensa, että se menisi siellä läpi. Toinen on sitten se, että on päästävä sopuuun hallituksen piirissä kansallisesta paketista.

Presidentti Ahtisaari ei usko, että päähallituspuolueiden julkinen kinastelu päivämääristä ja EU-kysymykseen liittyvä julkinen keskustelu olisi vaarantanut hallituksen siäistä toimintakykyä.

- Hallituksen täytyy itse säilyttää toimintakykynsä.

- Katsoisin, että tämä on tämmöistä vaalien lähestymiseen liittyvää keskustelua. En lähtisi tänä päivänä vetämään näitten lausuntojen pohjalta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä hallituksen toimintakyvystä.

- Hallitus on minusta edelleen työkykyinen. Olen ollut kriittinen eräiden nimityskysymysten viivästymisestä, ja patistellut siinä mielessä ministereitä ja hallitusta tekemään päätöksiä.

- Naisia lisää ehdokkaitten joukkoon

Nimityskysymykset nousivat esille kun presidentti Ahtisaari nimitti Hämeen läänin maaherraksi Kaarina Suonion (sd.). Hallitus oli toista mieltä lukuunottamatta esittelijänä toiminutta sisäministeri Mauri Pekkarista.

- Totesin jo aiemmin, että siihen mennessä oli tehty 49 nimitystä, ja sen jälkeen niitä on tehty lisää muutama kymmenen, ja oli yksi ainut kysymys, jossa olin eri mieltä hallituksen kanssa.

- Olen sitä mieltä, että on parempi, että jokainen tällainen eriävä mielipide tulee selvästi julkisuuteen. Minä olen lähtenyt siitä, että jos olemme eri mieltä, on parempi, että se näkyy myös.

- Voi näissä nimityskysymyksissä tulla muutakin eteen. Olen patistellut hallitusta, nyt kun tulee korkeita virkamiesnimityksiä, että naisia pitäisi löytää ehdokkaitten joukosta, koska minä en ole nähnyt suuremmiten naisia siellä.

Hän ei halua kuitenkaan painottaa mitään tiettyä nimitystä, vaan toteaa, että ylipäätään täytyy koettaa katsoa näin, koska hyviä naisehdokkaita varmaankin löytyy.

- Olen eräille sanonut, ministereille ja pääministerille, etten pidä erityisen hyvänä sitäkään, että jonkun viran täyttäminen on auki vuoden tai pidemmänkin ajan, koska se osoittaa, että hallitus on silloin kykenemätön löytämään keskuudestaan ehdokasta. Silloin ajaudutaan tilanteeseen, jossa pääpuolueilla on oma ehdokkaansa, eivätkä ne pääse siitä mihinkään, niin silloin täytyy lähteä aktiivisesti etsimään kompromissia.

Kolme selvää kannanottoa nimityksiin

Puhemies Riitta Uosukaisen esitykseen, että kansliapäällikön virat voisivat olla määräaikaisia ja seurata hallituksen elinkaarta sutautui presidentti myönteisesti.

- Jos ne ovat selvästi poliittisia nimityksiä, niin ehkä tällaista järjestelmää pitäisi harkita. On hyvä, että tällaisista asioista keskustellaan.

Hän kertoo, että hän on ajatellut maaherrojenkin nimitysten osalta, että jos parlamentarismin kunnioittamisesta olisi haluttu pitää kiinni, niin silloin olisi pitänyt nämä viimeiset maaherrat nimittää ensi vuoden loppuun. -Silloin olisi puhuttu todella parlamentarismista.

Ahtisaari sanoo, ettei nykyistä hallitusta voida osoittaa sormellaan nimitysasioista. - Aikaisempien hallitusten toiminnasta löytyy vaikka kuinka paljon esimerkkejä siitä kuinka ne ovat käyttäytyneet silloin ihan samalla tavalla.

Presidentti Ahtisaari sanoo, että hänellä on kolme selvää kannanottoa nimityskysymyksissä.

- Yksi on se, että löydetään paras mahdollinen ihminen avoinna olevaan tehtävään. Toiseksi olen sitä mieltä, että ei tehdä mitään tämmöisiä paketteja. Eli tämä on mulle, tuo on sulle. Ja kolmanneksi, että katsotaan, että naiset saavt paremman kohtelun nimityskysymyksissä.

Etelä-Afrikan matka vielä toukokuussa?

Presidentti Ahtisaari teki ensimmäisen valtiovierailun perinteisesti Ruotsiin.

Toinen matka saattaa tulla Etelä-Afrikan uuden presidentin virkaanastujaisiin toukokuun 10. päivänä.

- Se ei ole valtiovierailu. Kutsu on kyllä tullut, ja minä olen alustavasti sanonut, että jos tämä prosessi menee hyvin läpi, niin koetan tehdä kaikkeni lentääkseni sinne.

- Tämän jälkeen on vireillä matka Venäjälle, samoin Viroon. Sitten käyn kesäkuussa Islannin 50-vuotispäivillä 16. -17. päivinä. Syksymmällä tulevat sitten muut Pohjoismaat vuoroon. Sitten on muitakin vierailuja vireillä.

Presidentti on ollut virassa yli puolitoista kuukautta. Yllätyksiä ei vastaan ole tullut.

- Eihän tässä oppimisaikaa ole ollut, naurahtaa hän.

Ulkopolitiikan alueella on tapahtunut paljon. On saatu Euroopan Unionin jäsenyysneuvottelut loppuun viedyksi, ja hänen mielstään "ihan säädyllisin tuloksin".

- Tässä on lyöty lukkoon työrutiinit, sanoo hän.

Se missä on pieniä vaikeuksia ollut, on ollut se, että "ainakin on ollut vaikea vieläkin löytää tasapainoitusta ajan käytössä, koska presidentinlinnaan tulee kansalaisilta hyvin paljon postia, samoin tulee hallinnolta".

Hän sanoo, että on omaksunut hyvin pitkälle sen rutiin, joka hänen edeltäjällään oli.

TAPANI LEPOLA

MARKKU HEISKANEN

Ahtisaari arvostaa kasarmin kasvattina veteraaneja:

Kuopioon ja Jännevirralle tulen aina mielelläni

Presidentti Martti Ahtisaari yhdisti Pohjois-Savon maakuntavierailun ja osallistumisen valtakunnallisen veteraanipäivän Kuopion pääjuhlaan toisiinsa.

- Minulle on kasarmin kasvattina veteraanien asia itsestään selvä velvoite, sanoo Kuopion kasarmilla lapsuutensa ja vähän varttuneemmankin iän viettänyt presidentti. Hän muutti Ouluun keskikoulun jälkeen vuonna 1952.

- Minusta on kunnia-asia, että Suomi hoitaa hyvin veteraaninsa, jotka alkavat olla jo hyvin iäkästä joukkoa. Heillä pitää olla toisaalta taloudellisesti turvattu tulevaisuus, ja mahdollisuus saada hoitoa kipuihinsa, vaivoihinsa ja haavoihinsa taloudellisista vaikeuksista riippumatta, sanoo presidentti.

Veteraanien tieto tärkeää saada nuorisolle

Hänen mielestä on hyvin "tärkeää saada se perimätieto, joka veteraaneilla on, nuorten tietoisuuteen".

- Veteraanien käynnit kouluissa ja oppilaitoksissa ovat erinomaisia siinä suhteessa.

Presidentti muistelee omaa nuoruuttaan ja isäänsä sekä hänen kokemuksiaan sodasta. Hänelle jäi muistoksi se, ettei hänen isänsä halunnut kertoa sotakokemuksistaan.

- Kun muistelen omaa isääni ja itseäni, niin emme me niin hirveän paljon keskustelleet hänen sotakokemuksistaan. Ei ne meidän vanhemmat, jotka oli siellä, eivät he niin hirveän paljon kertoneet. Näin hypättiin yksi sukupolvi yli kokemuksissa, valittaa presidentti.

- Sota oli varmaan heille järkyttäväkin kokemus. Sen ymmärtää.

- Meillähän oli tämä politisoituminen yhteiskunnassa sen laatuista, että sekin sitä osittain esti.

Nykynuoria presidentti kiittää. He ovat hänen mielestään vastaanottavaisia.

- Tämä linkki täytyisi säilyttää. Ei mikään ole sen parempaa, kuin että nämä vanhukset voisivat mennä erilaisiin oppilaitoksiin keskustelemaan näistä kokemuksista ja kertomaan mistä sodassa oli kyse.

Hän toivoi, että veteraanien saavutukset olisivat esimerkkinä norisolle. Se on osoitus siitäkin, että jos jääräpäisesti ja määrätietoisesti asioita hoidetaan, niin selvitään.

- Se on tänä pävänäkin, kun meillä on taloudellisia ongelmia yhteiskunnassa, hyvä esimerkki.

Sodan jälkeisen ajan, jolloin veteraanien asia jäi taka-alalle osittain ns. suomettumisen myötä, arveli presidentti olleen "heille varmaankin aika tuskainenkin aika".

Presidentti painotti, että tässäkin sukupolvien välinen yhteys on hyvä, kuten kaikissa asioissa.

-Tällöin estetään se, ettei yhteiskunnassa vanhempia ja nuoria aseteta vastakkain.

Presidentti piti tärkeänä, että sotaveteraanit saavat kunniallisen vanhuuden.

- Kun käyn Kuopiossa pitää päästä torille, halliin ja Väinölänniemelle

Presidentti vanhana Kuopion kasvattina muistelee mielihyvällä entistä kotikaupunkiaan.

- Kuopion ja ja Pohjois-Savon asioiden seuraaminen on jäänyt luonnollisista syistä johtuen vähemmälle.

- Mutta kun vaimokin on lähtöisin täältä, ja täällä elää sukulaisia ja ystäviä, niin tuntuma on kuitenkin jäänyt.

- Mutta ei se riittävää ole, ja sen takia nämä maakuntavierailut ovat aivan erinomainen asia. Kyllä minulle syntyi ihan toisenlainen mielikuva Keski-Suomen tilanteestakin, kun kävin siellä reilu kuukausi sitten.

Mitkä ovat sitten presidentin mielikuvat Kuopiosta ja Pohjois-Savosta.

- Kuopiolaisten vahvuus ja maakunnan vahvuus ovat aina olleet ihmiset. Kyllä siellä on yritteliästä väkeä, ja semmoista soputumiskykyistä väkeä.

Entä negatiiviset asiat.

- Ei tässä oikein uskalla niitä esiin nostaa, vaimo vetäisee vielä tilille, naurahtaa hän.

- Kun mietin johonkin paikkaan menemistä, lähdenkö mielelläni, niin Kuopioon ja Jännevirralle, jossa vaimoni veli on aktiivimaanviljelijä, menemme hirveän mielellämme. Oulu on toinen paikka, ja on niitä muitakin.

- Kuopioon liittyy sellainen vieraanvaraisuus, ja semmoinen ilmapiiri, jossa koen viihtyväni. Aina kun kävin Kuopiossa, oikeastaan vaadin, että täytyy päästä torilla juttelemaan väen kanssa. Se oli jo silloin kun en ajatellut presidentiksi tuoloa lainkaan. Minusta ilmapiirin aistiminen ja pelkästään istuminen toripöydillä, hallissä käynti ja Väinölänniemellä kävely, vanhojen paikkojen katselu nostatti nostalgisia tunnelmia.

Kuopiota on sanottu lupsakoiden ihmisten kaupungiksi. Päteekö luonnehdinta.

- Se on oikea luonnehdinta, sanoo Martti Ahtisaari.

Mikä on maakuntavierailujen anti

Martti Ahtisaari lupasi vaalikampanjansa aikana käydä kerran kuukaudessa kansan parissa. Siitä syntyi ajatus maakuntavierailuista.

Hän aikoo käydä vielä tämän vuoden aikana maan kaikissa lääneissä. Seuraavana kohteena on Mikkeli toukokuun lopussa.

Mikä on vierailujen anti sitten. Presidentti näkee tärkeäksi tutustumisen paitsi maakuntiin, niin myös kosketuksen saamisen kansalaisiin.

- Jos on konkreettisia kysymyksiä, niin pyrimme aina viemään asioita eteenpäin. Jos on sellainen asia johon joku ministereistä voi vaikuttaa, niin asia lähetetään ainakin tiedoksi. Jos meille on jätetty kirjelmä, niin kanslian toimesta se toimitetaan edelleen viranomaisille mahdollisia toimenpiteitä varten.

Presidentti sanoo, että positiivista on ollut se yleinen vireys, joka tuli Keski-Suomessakin vastaan.

- En kohdannut lohduttomia ihmisiä, työttömienkään piirissä, vaikka siellä on vaikeaa. Toivoa oli vielä olemassa.

Maakuntavierailut eivät ole vaalikampanjaa

Presidentti on huomannut, että maakuntavierailuista on syntynyt jollekin ajatus, että hän kävisi jo seuraavia vaaleja.

- Huomasin, että joku oli jo kauhuissaan. Mutta tässähän ei voi toimia siten, että kaikki olisivat onnellisia.

- Jos omasta mielestään katsoo, että motivaatio tälle on se, että haluaa olla yhteydessä ihmisiin, haluaa kuunnella heitä, haluaa tutustua eri alueen ongelmiin paljon läheisemmin ja haluaa rohkaista kansalaisia, niin ei mahda mitäään, jos joku näkee siinä, että minä olen aloittanut jo seuraavan kierroksen vaalikampanjan.

- Jos minä olisin sitten täällä linnassa, niin sitten sanottaisiin, että ei se tee yhtään mitään, eristäytyy vain. Mieluummin sitten sekin piikki, että on aktiivinen.

Hän sanoo tajunneensa vaalikiertueensa aikana, että ihmiset odottivat, ettei tällainen kansan parissa liikkuminen saa loppua.

- Jotkut sanoivatkin, että onko tämä viimeinen kerta kun sinua nähdään. Minä sanoin, ettei varmasti ole.

- Makkarasta nähdään vain päiväunia

Kansalaisia on puhuttanut Martti Ahtisaaressa paino. Kun hän kävi Kuopiossa demarien esivaalin aikana vuoden päivät sitten, niin vaaka hypähti hieman yli 130 kilon. Se oli huippulukema hänellekin. Mutta niistä ajoista, ja Kuopion talvisen käynnin jälkeen paino on laskenut.

Kun hän otti viran vastaan maaliskuun alusta, niin paino on laskenut huomattavasti. Sen näkee jo päältä päin.

Paljonko on paino pudonnut? 16 kiloa veikataan.

- Se on yhtä tarkka luku kuin hyvin tehdyt mielipidemittaukset. Siinä voi olla pientä heittoa, jonkun prosentin heitto. Kyllä tämä laihduttaminen on hyvin mennyt, niinkuin olen suunnitellutkin.

Televisiossa Ahtisaari tunnusti, että päämääränä on painon saaminen lähemmäksi sataa kiloa.

Se "haitta", joka on jo tullut vastaan liittyy vaatteisiin. Ne, uudet vasta hankitu puvutkin ovat käymässä liian isoiksi.

- Ne pitää viedä kohta jo korjattavaksi, sanoo Ahtisaari manailleensa.

Ahtisaari kiittää henkilökuntaansa, joka noudattaa ruuanlaitossa tiukasti valittua linjaa.

Ja siihen linjaan eivät makkarat sovi?

- Kyllä makkarasta nähdään vain päiväunia. Ja miltei oluestakin. - Jos on vieraita saunassa, niin kyllä minä silloin yhden keskioluen otan.

Ahtisaari pitää tiukkaa dieettiä kesään saakka, ja katsoo sitten kesällä Kultarannassa miten jatkossa käy. - En halua pitää pakkovauhtia.