Presidentti Martti Ahtisaari Suomen Kuvalehden haastattelussa:

Suomea ei houkutella Natoon

Presidentti Martti Ahtisaari kannustaa suomalaisia suhtautumaan Natoon avoimin mielin. »Se ei ole mikään mörkö, josta meidän pitäisi pysyä kädenmitan päässä», hän korostaa.

Ahtisaaren mukaan maailmalla ollaan laajalti tyytyväisiä Suomen valitsemaan linjaan. »Kukaan ei ole ollut meitä houkuttelemassa tai patistelemassa Naton jäseneksi.»

Teksti Tuomo Lappalainen ja Tapani Ruokanen

Kuvat Hannu Lindroos

Presidentti Martti Ahtisaari toivoo asiaperusteita suomalaiseen EU-keskusteluun. Esimerkkinä hän ottaa esille puheet, joiden mukaan EU:sta oltaisiin tekemässä liittovaltiota.

»En tiedä, mistä tämä ajatus on peräisin. Tällaista tavoitetta ei nyt ajeta missään. Toivon, että julkisessa keskustelussa oltaisiin hiukan kriittisempiä.»

Presidentin mielestä suomalaisilla on kaikki syy olla tyytyväisiä EU-jäsenyyteen. »Se on ilman muuta vahvistanut Suomen itsenäisyyttä. Olin sitä mieltä ennen kuin haimme jäsenyyttä, ja olen siitä nyt vielä vakuuttuneempi», hän arvioi.

Ahtisaari on pannut tyytyväisenä merkille lukuisat ulkomaiset arviot, joiden mukaan Suomi on sopeutunut jäseneksi paremmin kuin muut uudet EU-maat, Ruotsi ja Itävalta. Hänestä ne osoittavat ulkopoliittisen johdon valitseman peruslinjan olleen oikea.

»Ehkä me käytimme jäsenyyttä edeltäneen sisäänajovaiheen tehokkaasti. Olemme myös pyrkineet keskittymään määrätietoisesti meidän kannaltamme keskeisiin kysymyksiin. Emme ole äänessä joka välissä, mutta kun lähdemme ajamaan jotain asiaa, ajamme sitä todella jääräpäisesti.»

Keskustaoppositio on syyttänyt hallitusta liiallisesta suurten jäsenmaiden ja etenkin Saksan myötäilystä. Ahtisaari pitää arvostelua perusteettomana. »En usko, että Suomea voidaan sijoittaa kenenkään kylkiäiseksi tai mihinkään ryhmään. Monessa kysymyksessä ryhmät vaihtelevat, ja Suomen täytyy joka kerta erikseen miettiä, mikä on meidän tavoitteemme ja miten sille saadaan mahdollisimman paljon tukea.»

Pääministeri Paavo Lipponen on määritellyt Suomen paikan EU:ssa englanninkielisellä sanalla mainstream, valtavirta. Lipposen mukaan siihen kuuluvat maat, jotka haluavat kehittää EU:ta, mutta samalla huolehtia omista kansallisista eduistaan. Ahtisaari luonnehtii valittua linjaa periaatteellisen pragmaattiseksi.

»Meillä on joskus sellainen käsitys, että jos on pragmaattinen, ei voi olla periaatteita, ja jos on periaatteellinen, ei voi olla pragmaattinen. Minusta nämä kaksi asiaa voi ja pitääkin yhdistää. Muuten ei oikein saa tulosta aikaan.»

» Uudet jäsenmaat eivät jarruta uudistuksia»

Kauniit periaatteet ja oma etu yhdistyvät Ahtisaaren mukaan esimerkiksi Suomen suhtautumisessa EU:n laajentumiseen. »Siinä meillä on ihan puhtaasti kansallinenkin intressi, sillä katsomme uusien jäsenmaiden lisäävän taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia ja myös turvallisuutta. Tässä tapauksessa kaikki, jotka ovat yhtä mieltä laajentumisesta, ovat yhteistyökumppaneita, ja muita koetetaan vakuutella.»

Ennen kuin EU on valmis ottamaan uusia jäseniä sen on kuitenkin uudistettava rakenteitaan ja päätöksentekoaan niin, että alun perin kuuden maan yhteisöä varten luotu järjestelmä toimii myös 25–30 maan unionissa. Uudistuksista koetetaan sopia ensi kesään mennessä, mutta suurta remonttia valmistelevassa hallitusten välisessä kokouksessa ei ole toistaiseksi juuri saavutettu konkreettista edistystä. Ahtisaari ei kuitenkaan ole erityisen huolissaan, vaikka ei halua vähätellä ongelmia.

»Minusta on paljon huolestuttavampaa, että kuvitellaan, että tällaisessa poliittisessa prosessissa tulokset olisivat jo nyt näkyvillä. Dublinissa lokakuussa pidetyssä ylimääräisessä huippukokouksessa kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kokous täytyy saada vietyä läpi seuraavan puolivuotiskauden aikana. En näe mitään syytä epäillä, etteikö tässä onnistuttaisi.»

Ahtisaari muistuttaa, että EU:n puheenjohtajuus siirtyy tammikuun alussa Hollannille. »Heillä on aikaisempaakin kokemusta siitä, miten näitä asioita saadaan ratkaistua.»

Presidentin mielestä julkisuudessa on dramatisoitu suurten ja pienten jäsenmaiden näkemyseroja EU:n päätöksentekojärjestelmän uudistamisesta. Hänestä on liioiteltua puhua valtataistelusta. »Kaikkien intressissä on saada aikaan toimintakykyinen organisaatio», hän huomauttaa.

Ahtisaari on itsekin osallistunut aktiivisesti keskusteluun EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamisesta. »En voi hyväksyä väitteitä, että me uudet tulokkaat olisimme esteinä tälle. Mielestäni sille ei myöskään ole institutionaalisia esteitä. Suurin este on, että isot jäsenmaat tuntevat tarvetta profiloitua myös kansallisesti näissä kysymyksissä.»

Yksi tapa ottaa tämä huomioon olisi Ahtisaaren mukaan edellisen, kulloisenkin ja seuraavan puheenjohtajamaan muodostaman johtotroikan joustava täydentäminen. »Kun Lähi-idän tilanne oli kuumimmillaan, mikään ei olisi estänyt puheenjohtajamaata pyytämästä Ranskaa mukaan vaikuttamaan troikan puitteissa, koska Ranskalla oli ehdottomasti annettavaa siinä vaiheessa.»

Ahtisaari ja ulkoasiainhallinto ovat myös kehitelleet edelleen runsas vuosi sitten esittämäänsä ajatusta EU:n, Venäjän ja USA:n yhteistyöstä. Presidentti toivoo, että ensimmäinen kolmen osapuolen huippukokous voitaisiin pitää ennen Suomen puheenjohtajuutta, joka alkaa heinäkuussa 1999.

»Minusta olisi luonnollista, että sen koollekutsujana olisi jokin vanhoista suuremmista jäsenmaista. Näistä on seuraavaksi tulossa puheenjohtajaksi Englanti vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla.»

»Viro pääsee EU:hun omilla ehdoillaan»

Liittokansleri Helmut Kohl totesi viime viikolla Suomen Kuvalehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Saksan kansallisen edun vaativan, että jonakin päivänä kaikki sen rajanaapurit ovat EU:n jäseniä. »Kyllä minä uskon, että näin tulee tapahtumaan», Ahtisaari arvioi.

Hänen mukaansa uusien jäsenmaiden hyväksyminen ei kaadu ainakaan poliittisen tahdon puutteeseen. »Innostus varmaan vaihtelee, mutten ole kuullut kenenkään sanovan ei laajentumiselle. Enemmän keskustellaan siitä, miten se tapahtuu ja miten se saadaan taloudellisesti hyväksyttäväksi.»

Ahtisaari uskoo kaikkien hakijamaiden olevan toistaiseksi samalla viivalla muutenkin kuin juhlapuheissa. »Voittopuolisesti ollaan kai sitä mieltä, että kaikkien jäsenyydestä pitäisi aloittaa neuvottelut samanaikaisesti, mutta jokaisen kanssa sitten edettäisiin omaan tahtiin valmiudesta riippuen. Eivätkä kaikki missään tapauksessa voi tulla jäseniksi samaan aikaan.»

Ahtisaari toivoo, että nykyiset jäsenmaat eivät ryhtyisi poimimaan hakijoista omia suosikkejaan ja vauhdittamaan näiden neuvotteluja muiden kustannuksella. »Sen takia mekin aina korostamme pelisääntöjen noudattamista. Lähdemme esimerkiksi siitä, että Baltian maita ei saisi katsoa vain ryhmänä vaan yksilöllisinä hakijamaina. Muuten hyvin helposti edetään hitaimman mukaan, eikä tämä vastaa sitä, mitä olemme sopineet.»

Presidentti kiistää, että Suomi pyrkisi vaatimuksellaan helpottamaan Viron pääsyä unioniin. »Me emme halua lähteä ajamaan mitään maata erityisesti, vaikka meillä ehdottomasti ei ole mitään sitä vastaan, että Viro olisi ensimmäisten joukossa. Se voi kuitenkin päästä sinne vain omilla ansioillaan, täyttämällä jäsenyyskriteerit.»

»Lippu on markkaa tärkeämpi symboli»

Ahtisaari tyrmää joidenkin EU-kriitikkojen toiveajattelun, jonka mukaan Euroopan talous- ja rahaliiton Emun kolmas vaihe voi jäädä toteutumatta, eikä Suomenkaan tarvitsisi tästä syystä ponnistella niin kovasti päästäkseen mukaan.

»Kyllä kaikki merkit viittaavat tällä hetkellä siihen, että Emu toteutuu. Minun tiedossani ei ole mitään sellaista, joka antaisi aihetta epäillä, ettei sovitusta aikataulusta pidetä kiinni. Se tosiasia meidänkin täytyy ottaa huomioon omassa päätöksenteossamme.»

Ruotsin todennäköinen jääminen aluksi Emun ulkopuolelle ei Ahtisaaren mukaan vaikuta Suomen ratkaisuihin. »Ei pohjoismainen yhteistyö tarkoita, että Pohjoismaiden pitäisi marssia kaikissa kysymyksissä rinta rinnan. Minusta on luonnollista, että jokaisella maalla on oma politiikkansa.»

Suomessakin selvä enemmistö kansasta suhtautuu yhä rahaliittoon suurin varauksin. Ahtisaari muistuttaa kuitenkin, että lopullinen päätös Suomen mukaanmenosta tehdään vasta puolentoista vuoden päästä. Paljon ehtii vielä tapahtua sitä ennen.

»Yleinen mielipide heijastelee edelleen ongelmia, joita meillä on EU:sta ja rahaliitosta riippumatta. Mitä enemmän pystymme ratkaisemaan niitä, esimerkiksi vähentämään työttömyyttä, sitä paremmin kansa hyväksyy myös Emu-jäsenyyden. Minusta on myös tärkeää rehellisesti myöntää, että nykyiset talousvaikeutemme eivät ole syntyneet EU:n takia.»

Ahtisaari ei ainakaan vielä lämpene ay-liikkeen vaatimukselle suhdanteita tasaavista puskurirahastoista. Monet palkansaajajohtajat ovat antaneet ymmärtää sanovansa kyllä Emulle vasta, kun rahastojen perustamisesta on riittävät takeet. Presidentti muistuttaa, että työnantajat ovat puolestaan pitäneet rahastoja tarpeettomina.

»Näistä asioista täytyy käydä keskustelua ja katsoa, miten erilaiset ajatukset ovat sovitettavissa yhteen.»

Emu-päätöksenteon marssijärjestyksestä on muhimassa lihava riita. Keskustan puheenjohtaja Esko Aho on vaatinut, että päätös Emu-jäsenyydestä pitäisi tehdä samaan aikaan kuin päätös markasta luopumisesta. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) ja pääministeri Paavo Lipponen ovat kuitenkin tyrmänneet Ahon ajatukset. Heidän mielestään rahaliittoon menemisestä voidaan päättää eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä, ja määräenemmistöä vaativa markasta luopimispäätös voitaisiin tehdä vasta myöhemmin.

Tähänkään asiaan Ahtisaari ei halua ottaa kantaa; sen ratkaisemisella ei hänen mukaansa ole vielä mitään kiirettä. Hän ihmettelee kuitenkin hiukan sitä merkitystä, jonka markka on joidenkin EU-kriitikkojen puheissa saanut itsenäisyyden symbolina.

»Kun markkaan siirryttiin, sillä oli tavaton merkitys koko itsenäistymisprosessille. Mutta jos suomalaisilta nyt kysyttäisiin, kumpi on tärkeämpi itsenäisyyden symboli, markka vai siniristilippu, ainakin itse vastaisin, että ilman muuta lippu. Markka on kuitenkin ennen kaikkea väline: tärkeintä on, että niitä on riittävästi, jotta ihminen tulee toimeen.»

»Suomella ei ole Nato-kompleksia»

Suomen ja Naton suhteet ovat Ahtisaaren mukaan ongelmattomat. »Meillä ei ole mitään kompleksia olla yhteistyössä Naton kanssa. Se ei ole mikään mörkö, josta meidän pitäisi olla kädenmitan päässä.»

Presidentti pitää hyvin mahdollisena, että ensimmäiset Naton laajentumista koskevat päätökset tehdään jo ensi vuonna. Suomea kukaan ei kuitenkaan ole ollut patistelemassa jäseneksi ainakaan Ahtisaaren kuullen.

»En ole kuullut keneltäkään ulkomaiselta keskustelukumppaniltani yhtään kriittistä sanaa Suomen valitsemasta linjasta. Päinvastoin sitä pidetään hyvänä ja rakentavana.»

Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa linjaan ei olekaan tulossa muutoksia. »Haluamme pitää itsenäisen puolustuksen, mutta olla samalla aktiivisesti mukana uusissa yhteistyökuvioissa: niin Naton kanssa rauhankumppanuusohjelmassa kuin Etyjin puitteissa ei-sotilaallisissa yrityksissä, kuten Vuoristo-Karabahin ratkaisun etsinnässä.»

Ahtisaari ei ota suoraan kantaa puolustusvoimien komentajan Gustav Hägglundin vastikään esittämään arvioon, että vuosille 1998 ja 1999 kaavaillut puolustusmenojen supistukset aiheuttavat armeijalle korvaamattomia vahinkoja. »En ole kuullut yhdenkään hallinnonhaaran sanovan, että heillä on liikaa määrärahoja», presidentti kommentoi.

Hänen mielestään »olisi kovin onnetonta», jos julkisuudessa syntyisi kuva, että Suomen puolustusvalmius ei ole kunnossa. »Jokainen hallinnonhaara joutuu sopeutumaan siihen taloudelliseen todellisuuteen, jossa hallitus joutuu tekemään päätöksiä. Se tulee aiheuttamaan tietynasteisia vaikeuksia, mutta uskon puolustusvoimien johdon olevan niin mielikuvitusrikas, että se pystyy voittamaan nuo ongelmat.»

Ahtisaari muistuttaa, että puolustusvoimien valmius on hyvä, maanpuolustushenki on erinomainen, eikä vakavia kriisejäkään ole näköpiirissä. Presidentti on myös pannut merkille, että kansalaiset ovat enemmän huolissaan ydinaseisiin ja -voimaloihin liittyvistä ympäristöriskeistä kuin varsinaisista sotilaallisista uhkista.

»Tätä ei pidä käsittää puheenvuoroksi sitä vastaan, että me pidämme puolustusvalmiutta yllä. Kun meillä on näin iso alue puolustettavana, se tulee aina vaatimaan resursseja. Mielestäni nyt olisi kuitenkin tärkeää keskustella, mitä me oikein tarkoitamme uskottavalla puolustuksella.»

»Ruotsin hegemoniaa ei tarvitse pelätä»

Ahtisaaren mielestä Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys ei ole vienyt pohjaa Pohjoismaiden yhteistyöltä. »Vaikka kaikki eivät olekaan EU:ssa mukana, Pohjoismailla on edelleen mahdollisuus esiintyä yhteisesti sellaisissa kysymyksissä, joissa EU:lla ei ole selkeää kantaa», hän huomauttaa.

Presidentti toivoo, että Norja osallistuisi jatkossa entistä tiiviimmin Itämeren maiden yhteistyöhön. »Kun Norjalla ei ole taloudellisia ongelmia sillä lailla kuin meillä muilla, olisi hyvä, jos se voisi olla aktiivisesti mukana taloudellisesti. Varmasti norjalaisten panos rikastuttaisi yhteistyötä sisällöllisestikin.»

Ahtisaari pitää Suomen ja Ruotsin taannoista pientä kiistaa Itämeri-yhteistyön johtajuudesta loppuun käsiteltynä. »Kun ruotsalaiset toimittajat tiukkasivat aikanaan kantaani, sanoin ettei tämä ole mikään kauneuskilpailu. On vain hyvä, jos kaikki ovat aktiivisesti mukana. Meillä on työtä jokaiselle, ja on paljon vähemmän tärkeää, kuka sitä aina vuorollaan koordinoi.»

»En usko, että meillä on mitään syytä pelätä ruotsalaista hegemoniaa. Se olisi jo aika kummallista.»

Löysät joustopuheet ärsyttävät presidenttiä

Martti Ahtisaaren mielestä työttömyyttä voidaan vähentää puuttumatta työehtosopimusten yleissitovuuteen.

Martti Ahtisaari esitti pari viikkoa sitten puhuessaan Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n tilaisuudessa arvion, jonka mukaan erilaiset kansalaisten yhteisöt ovat nousemassa kolmanneksi talouden lohkoksi julkisen talouden ja markkinatalouden rinnalle.

»Olen aistivinani, että olemme koko ajan menossa kohti suurempaa yhteisvastuun heräämistä. Monella paikkakunnalla on herätty alueelliseen kumppanuuteen, jossa kaikki tahot kokoontuvat miettimään, mitä voitaisiin tehdä ihmisten työllistämiseksi. Nyt pitää katsoa, mitä valtiovalta ja kunnat voivat tehdä tukeakseen tällaista toimintaa», hän selvittää SK:n haastattelussa.

Presidentti tunnustaa suoraan, että työttömyyden aleneminen on ollut kiusallisen hidasta. »Luulen, että siitä kärsii jokainen aidosti tunteva ihminen. Nopeita keinoja ei varmasti jatkossakaan ole löydettävissä, mutta kaikki pitäisi käyttää.»

Ahtisaari arvostelee voimakkaasti puheenvuoroja, joissa on annettu ymmärtää työmarkkinoiden jäykkyyden ylläpitävän joukkotyöttömyyttä. Hän pitää joustoja enemmänkin iskusanana kuin varteenotettavana ratkaisuna. Työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen ei ole presidentin mukaan mikään ihmelääke, jolla maahan luotaisiin heti tuhatmäärin uusia työpaikkoja.

»Työelämässä joustetaan paljon enemmän kuin yleisesti tiedetään. Esimerkiksi metalliteollisuudessa on tällä hetkellä paikallisia joustoja ihan riittämiin. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka.»

Ahtisaari on viime aikoina tavannut useasti ay-liikkeen johtoa. »Mielestäni he ovat pohtineet näitä asioita hyvin vastuuntuntoisessa hengessä. Olisi ehdottoman väärin sanoa, etteikö ay-liike tuntisi työttömyyden problematiikkaa kaikkein kipeimmin ja myös haluaisi olla mukana etsimässä ratkaisuja.»

Presidentti patistaa joustojen vaatijoita katsomaan ensimmäiseksi peiliin. »Joustaminen on mahdollista vasta, kun työpaikalla on ensin luotu luottamuksen ilmapiiri. Mielestäni ei ole mikään yritysjohdon mittari, kuinka paljon väkeä on saatu pois yrityksestä. Täytyy olla muita mittareita, joilla johdon osaamista mitataan.»

Ahtisaarta ärsyttävät myös puheet, joiden mukaan työttömyys alenisi nopeammin, jos poliittinen järjestelmä olisi toimivampi. »Se kuuluu samaan mantraan kuin joustot. Olisi hyvä, jos emme käyttäisi tällaisia yksinkertaisia heittoja miettimättä sen kummemmin, mitä oikein tarkoitamme. Kielenkäytön pitäisi olla nyansoidumpaa.»

»Imago-ongelmia ei ole Kehä III:n yläpuolella eikä ulkomailla»

Presidentti Ahtisaari aikoo tuottaa jatkossakin pettymyksen imagokonsulteille, jotka pyytämättä huolehtivat hänen ulkonäöstään ja lausunnoistaan.

»Lähden siitä, että kelpaan sellaisena kuin olen. Tuotan tietysti pettymyksen kaikille niille, jotka saavat elantonsa neuvomalla muita siitä, miten pitäisi käyttäytyä», Martti Ahtisaari sanoo.

Presidentin mielestä arvonantoa on hankittava ammattitaidolla, tekemällä työ hyvin. Viran tuomaa juhlavuutta ei tarvitse korostaa.

»Tämä on riittänyt aiemminkin muissa tehtävissäni. Ei ole tarvittu turhaa tärkeilyä, herrana esiintymistä tai alaisten pompottelua. On karmeaa ajatella, että auktoriteettia pitäisi pitää yllä pompöösillä käyttäytymisellä.»

»Suomalaiset valitsivat itse ylipainoisen ja huonosti kulkevan presidentin

»Uskon että useimmat suomalaiset ymmärtävät valinneensa tähän tehtävään hiukan omapäisen ja ylipainoisen, vähän huonosti kulkevan presidentin. Ihmiset tietävät, millaisen presidentin valitsivat. Kehä III:n yläpuolella tai ulkomailla tämä ei aiheuta mitään ongelmia. Minut valittiin, koska arvostettiin kansainvälistä kokemustani ja työkykyäni.»

Presidentti aikoo toimia entiseen tapaan, luonnettaan muuttamatta. Hän haluaa tavata ihmisiä – ja ilmiselvästi pitää siitä. Maakuntamatkojen lisäksi Ahtisaari tapaa runsaasti myös muuta väkeä, alkaen Mäntyniemen presidentin virka-asuntoon pyrkivistä koululaisryhmistä.

»Ei kukaan imagostaan huolta kantava pystyisi elämään näin. Imagosta huolta kantavat varmaan löytävät muita asiakkaita. Olen lähtenyt siitä, että olen niin avoin kuin näissä tehtävissä voi.»

Iltalehti ivasi Ahtisaarta sen tähden, että tämä oli pyytänyt eduskunnan rukouspiiriä rukoilemaan työttömien puolesta. »Minusta tuntuu, että pilkka osui omaan nilkkaan. Siihen suhtautuu silloin niin kuin asia ansaitsee. Ei se minun mielenrauhaani häiritse.»

Television Iltalypsy ei tunnu suuresti naurattavan, jos ei itkettävänkään Ahtisaaria. Rouva Ahtisaaren osalta herjat joskus tuntuvat loukkaavilta.

»En puutu itsestäni tai vaimostani kirjoitettuihin juttuihin. Vaimoani ei ole valittu tähän tehtävään, vaan hän on joutunut mukaan puolisonani.»

Ahtisaaren mielestä suomalaisten ongelma on vaikeus antaa kiitosta. Puolisoa, työtovereita, tai vanhempia ei juuri kehuta.

»Miksi meillä on niin vaikea antaa tunnustusta?»

Kuvatekstit:

Presidentin yhteistyö on sujunut paljon paremmin Paavo Lipposen kuin häntä ennen pääministerinä olleen Esko Ahon kanssa. »En halua syyttää siitä yksinomaan Ahon hallitusta. Ehkä minäkin olen ehtinyt olla presidenttinä jo jonkin aikaa», Ahtisaari kommentoi.

Presidentti on pannut merkille, että hallituksen kaavailema uusi läänijako kuohuttaa tunteita varsinkin nuorimmissa lääneissä. »Toivoisin vain, etteivät nämä järjestelyt lisäisi ihmisissä epävarmuutta», Ahtisaari huokaa.

Martti Ahtisaari on pitänyt viime aikoina tiiviisti yhteyttä ay-liikkeeseen. Halikossa Scanpiiri Oy:n tehtailla presidenttiä valisti työelämän ongelmista pääluottamusmies Juhani Landen.

Martti Ahtisaari aikoo jatkossakin pitää kiinni ulkopoliittisista valtaoikeuksistaan. »Minusta on selvää, ettei ulko- ja turvallisuuspoliittista vastuuta voi jakaa. Silloin siitä ei vastaa kukaan.»

Presidentti on pitänyt vaalikampanjan aikana antamansa lupauksen tehdä maakuntamatkoja kerran kuussa.

Jatko-otsikot

»Kun lähdemme ajamaan EU:ssa jotain asiaa, ajamme sitä todella jääräpäisesti.»

»Mitä enemmän pystymme vähentämään työttömyyttä, sitä paremmin kansa hyväksyy Emu-jäsenyyden.»