PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN HAASTATTELU TURUN SANOMILLE 3.7.94



Presidentti Martti Ahtisaari kysyy toimintaansa parlamentarismin nimissä arvostelleilta, miten hän on toiminut valtiosääntöä vastaan.
- Ehkä tässä ovat muut yrittäneet muuttaa presidentin valtaoikeuksia muuttamatta juridista pohjaa, kritiikistä närkästyneen tuntuinen Ahtisaari epäilee Turun Sanomien haastattelussa.Ahtisaarta ei kiusaa jatkuva vertailu edeltäjäänsä Mauno Koivistoon:
- Ei tipan tippaa, koska me olemme totaalisen erilaisia ihmisiä. Vertailu on ehkä enemmän epäreilua edeltäjiä kuin istuvaa presidenttiä kohtaan, koska hän (Koivisto) on periaatteessa muutenkin pois julkisesta keskustelusta.

Ahtisaari on osoittanut presidenttikautensa aikana halunsa käyttää tarvittaessa valtaa. Presidentin perustama työllisyystyöryhmän asettaminen on herättänyt kysymyksiä. Nimitysasioissa Ahtisaari on tuonut oman mielipiteensä esille. Vakiintuneesta käytännöstä presidentti Ahtisaari aikoo poiketa myös arvonimien osalta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Mm. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n toimitusjohtaja ja Ahtisaaren entinen esimies ulkoministeriön vuosilta Jaakko Iloniemi sai ministerin arvonimen ohi arvonimilautakunnan alkuperäisen esityslistan.
Presidentti näyttäytyy arkipäivässä ja kysyy kansalaisilta asioita, jotka heitä kulloinkin huolettavat. Presidentti instituutiona on vähintäänkin saanut toisen kuvan, mikä sillä on ollut edeltäjillään.
Presidentin ja pääministerin toimivallan rajoista on myös keskusteltu vilkkaasti viime aikoina. Lähipäivinä ratkeaa, edustaako Suomea Brysselissä parin viikon kuluttua pidettävässä EU:n huippukokouksessa presidentti Ahtisaari vai pääministeri Esko Aho.

Presidentti Martti Ahtisaari ei olisi koskaan lähtenyt tavoittelemaan pelkkää seremoniamestarin virkaa. Oma tahto korostui jo esivaalien alla viime syksynä. "Sorsalle en lähde jänikseksi", painotti Ahtisaari Turun Sanomille esivaalien alla työskennellessään Genevessä.Hän haluaa olla vallankäyttäjä. Ulkopolitiikassa Ahtisaari johtaa maataan huippukokosedustajana eturivistä Euroopan unionin jäseneksi, sisäpolitiikassa hän perustaa työllisyysryhmän miettimään toimenpidesuosituksia hallituksen ja työministeriön rinnalle.Varoituksista huolimatta.Vallan käyttö ja sen haltuunotto herättävät ristiriitoja. Aiemmat presidentit ovat muodostaneet omat instituutionsa, perustaneet oman arvovaltansa toimintatavoillaan.
- Presidentin pitää hankkia arvovaltansa joka päivä, joka hetki uudelleen. Minä teen sen oman työni kautta, perustelee Martti Ahtisaari politiikkaansa.
Jokainen vastaa siis tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Niin tekee Naantalin Kultarannassa ensimmäistä kesäänsä viettävä isäntäkin.Tosiasiassa neljän kuukauden virassaolon jälkeen on vielä turhan aikaista tehdä liian pitkälle tehtyjä johtopäätöksiä Ahtisaaresta presidenttinä. Monet ulkopuoliset pelkäävät presidentin hajoittavan jo nyt itseään liikaa. Siinä, missä tiheällä seulalla tilaisuuksia karsinut Koivisto sai mapillisen kutsuja, hänen suoralla kansanvaalilla valittu seuraajansa poimii menonsa neljän mapin pinosta.Kukaan ei hallitse voimakkaassa pyörteessä rimpuilevaa maailmaa. Aika näyttää, ovatko presidentin ensimmäiset suuntimat oikeita.

Ahtisaari on kaikissa vaiheissa - jo ennen tähän astista neljän kuukauden mittaista presidentin uraansa - korostanut työttömyyden hoidon olevan yksi tärkeimpiä tehtäviään presidenttinä. Työttömyyden neljän vuoden yhtäjaksoisen kasvu-uran edessä hallitus ja työministeriö ovat olleet voimattomia. Lujasta yrittämisestä huolimatta. Kesäkuun työttömyysluvuiksi ennakoidaan jälleen lähes puolta miljoonaa.
Ensimmäisiä viikkoja toimivalle kuuden hengen työllisyysryhmälle presidentti antoi vapaat kädet tehdä ehdotuksia työttömyyden leikkaamiseksi. Ahtisaari kävi jo ennen työryhmän asettamista keskustelut työministeri Ilkka Kanervan ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Kanerva kiinnitti Ahtisaaren huomion kolmeen keskeiseen asiaan: rahalliset resurssit rajattiin, valtion budjettia ei saa kasvattaa. Kansainvällisille markkinoille ei saa antaa sellaista kuvaa, että presidentti oikaisisi työvoimahallinnon pyrkimyksiä, joille muun muassa OECD on antanut tunnustusta. Työmarkkinakentän neuvottelumekanismin piiriin kuuluviin asioihin ei myöskään saa yksipuolisesti puuttua.

Mitä jää lopulta jäljelle?

- En rajaa sitä nyt noin tiukasti. Halusin vain sanoa, ettei kukaan tulkitse tätä niin, että nyt lähdetään massiivisella elvyttämisellä työllistämään. Siihen ei ole varaa, presidentti selittää. Yletön rahankäyttö on siis poissa pelistä. Korot nousevat muutenkin kaiken aikaa ja valtion velka kasvaa.Työllisyystyöryhmän kautta Ahtisaari haluaa tuoda oman kontribuutionsa, panoksensa, syksyllä käytävään kuumaan työllisyyskeskusteluun.
- Ainoa, mihin olen sitoutunut, on työryhmän ehdotusten julkaiseminen. Mitä teen sen jälkeen, on täysin avoinna. Työryhmä saattaa yhtälailla ehdottaa ainakin ammattiyhdistysliikkeessä ristiriitoja herättäviä ajatuksia työelämän joustojen lisäämisestä tai minimipalkoista luopumista. Presidentti vakuuttaa kantavansa vastuun hölmöistäkin ideoista.Kesäkuumalla työttömien asiaa miettivää työryhmää vetää itse jo työelämästä eläkkeelle vetäytynyt Matti Pekkanen, 68. Ahtisaari sai vedota entiseen metsäteollisuuden keskusliiton toimitusjohtajaan pitkään ja hartaasti:
- Kunnioitan hänen arvomaailmaansa valtavasti. Pekkanen on henkilö, joka kantaa ihmisenä huolta työttömistä.

Suomessa vakiintunut ns. edustuksellinen vallankäyttö ei sovi Ahtisaaren mukaan joka paikkaan. Esimerkiksi työllisyysryhmän yhteydessä pieni ja keskisuuri teollisuus on ihmetellyt, miksi he eivät saaneet omaa edustajaansa mukaan. Presidentti ei voi käsittää, että häntä voitaisiin vaikkapa parlamentarismin hengessä kritisoida työllisyystyöryhmän asettamisesta. Jokainen sen jäsen edustaa itseään ja tietojaan. Todennäköisesti ryhmä myös kuulee kaikkia olennaisia eturyhmiä.
Ahtisaaren edeltäjä Mauno Koivisto pyrki kaventamaan valtaansa lainsäädännön avulla. Myös istuva presidentti on tunnustanut parlamentarismin linjakseen, vaikka hän ei olekaan antanut tukeaan esimerkiksi Seppo Tiitisen valtiosääntökomitean ehdotuksille. Tiitisen komitea korosti pääministerin asemaa muun muassa valittaessa Suomen edustajaa Eurooppa-neuvostoon.
Presidentillä on Suomessa suhteellisen paljon valtaa. Ahtisaari myöntää, että toimivaltuudet antavat hänelle mahdollisuuden hyvin laaja-alaiseen toimintaan. Kun presidentin toimintaa arvostellaan parlamentarismin hengessä, hän vastaa kysymällä, miten hän on toiminut valtiosääntöä vastaan.
- Ehkä tässä ovat muut yrittäneet muuttaa presidentin valtaoikeuksia muuttamatta juridista pohjaa, kritiikistä närkästyneen tuntuinen Ahtisaari epäilee.

Valtaa väitetään siirtyneen myös presidentin läheiselle avustajakunnalle, ns. kabinetille. On muun muassa väitetty, että Ahtisaaren avustajat omivat ulkoasianministeriön tehtäviä. Ahtisaari rauhoittaa vakuuttamalla, että avustajilla ei ole itsenäistä päätäntävaltaa. Kiireisimpinä aikoina kaksikin kertaa viikossa presidentin kanssa kokousta istuvan kabinetin tehtävänä on Ahtisaaren mukaan tiedon systemaattinen hankinta, käsittely ja arviointi. Kaksi avustajaa ja yksi sihteeri ovat lainassa ulkoministeriöstä. Ahtisaari haluaisikin luoda samanlaisen systeemin kuin jo on käytössä puolustushallinnolla, josta presidentin adjutantit ovat lainassa.
- Silloin olisi ollut arvostelulle varaa, jos olisin perustanut nämä virat ja rekrytoinut ulkopuolelta. Ulkoministeriökin halusi auttaa, vaikka heidän resursseistaan se oli tietysti pois, Ahtisaari palaa kabinettinsa perustamisvaiheisiin.
- Eikä taida maailmassa löytyä yhtään presidenttiä ilman avustajia. Montakohan Mitterrandilla mahtaa olla? Tuhansia?
Suomen ja Ranskan valtiosäännöt antavat presidentille Ahtisaaren mukaan samantyyppisen aseman, mutta hän kieltää tarvitsevansa tuhatta avustajaa. Töitä olisi kylläkin nykyistä suuremmalle joukolle.
Kabinetin kuluneen viikon töihin kuului torstaina toteutetun presidentin Raision vierailun valmistelu. Ensi torstaina kohteena on Naantali. Presidentti Ahtisaaren tapa pitää yhteyttä kansaan on kiertää maakuntia, kohdata tavallisia ihmisiä toreilla ja turuilla.

Ovatko maakuntakierrokset Ahtisaaren tulkinta kansanvallan korostamiseksi? Hän aikoo kiertää maata seuraavat kuusi vuotta. Maakuntamatkoihin liittyy Ahtisaaren mukaan yleisinhimillisen viitseliäisyyden arvostaminen:
- Kampanjan aikana tajusin, että ihmiset arvostaisivat sitä, että jos ei nyt presidenttipari niin ainakin presidentti viitsii tulla heitä tapaamaan. Matkat ovat myös jonkinlainen yhteydenottomahdollisuus kansalaisille. Lähimatkailua on myös virastoihin ja laitoksiin tutustuminen. Presidentti on tähän mennessä vieraillut korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hän on ehtinyt lounastaa kaikkien valtion virastojen pääjohtajien kannsa.
- Presidentin tehtäväkuvaukseen kuuluu näiden asioiden valvonta ja seuranta. Tapaamiset ovat olleet hyödyllisiä, luonnollista yhteydenpitoa, Ahtisaari kuvaa vierailujen antia.

Presidentti Ahtisaari on käyttänyt valtaansa myös nimityksissä. Ahtisaari on laskenut, että tähän mennessä hän on poikennut vain kerran hallituksen linjalta, nimittämällä Hämeen läänin maaherraksi poliittisen tasapainon nimissä Kaarina Suonion (sd). Presidentin tiedottajan Jussi Lähteen nimitystä on ihmetelty. Suomen Tiedottajien liitto arvosteli lehdessään Jussi Lähteen kokemattomuutta ja peräänkuulutti ammattitaidon arvostamista.Ahtisaari perustelee valintaa sillä, että hän halusi lehdistöavustajakseen henkilön, joka hoitaa enemmänkin yhteiskuntasuhteiden verkostoa kuin tiedottaa.
- Toisaalta yksi avustajistani on entinen päätoimittaja, joten siinä on hyvä yhdistelmä.

Arvonimien osalta presidentti Ahtisaari poikkeaa vakiintuneesta käytännöstä, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan toimitusjohtaja Jaakko Iloniemi, Ahtisaaren esimies ulkoministeriön vuosilta, sai ministerin arvonimen ohi arvonimilautakunnan alkuperäisen esityslistan. Nimitys tehtiin kaksi vuotta sen jälkeen, kun Iloniemi oli saanut edellisen merkittävän kunnianosoituksen. Vakiintuneen käytännön mukaan merkittävien huomionosoitusten välillä on ollut viiden vuoden rauhoitusaika. Ahtisaari oli kuitenkin päättänyt jo ennakkoon Iloniemen arvonimestä: "Enkä ole kuullut yhtään kielteistä kommenttia missään. Tämä (nimitys) olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin".
Puolustusministeriön kansliapäällikkö on edelleen nimittämättä. Ahtisaari aikoo vertailla hakijoita hyvin tarkkaan. Omaa suosikkiaan hän ei suostu nimeämään.

Presidentti Martti Ahtisaari availee näinä päivinä ikkunoita Kultarannan kesäiseen puistoon. Tuulettaa instituutiota ja tuulettuu itsekin siinä sivussa.Valitamme, ettei Euroopan unionissa ole riittävästi avoimmuutta. Samalla, kun avoimmuutta pyritään lisäämään jopa presidentin virassa, katsotaan, että sen arvovalta laskee. Tässä ollaan täysin ristiriitaisia.

- Jokainen vastaa tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Lähtökohtani on aina ollut hankkia arvovalta oman työni kautta. Minä olen tehnyt pitkää päivää aina. Siinä mielessä tämä ei ole sen kummallisempi kuin aikaisemmatkaan tehtäväni, Martti Ahtisaari toteaa.

Presidentin viran hoidon kannalta hänellä on vain yksi ihannevaltio: Suomi.



Takaisin Haastattelut-sivulle