Uusi Aika 29.3.1996 / Ulla Turkki Antti Vahteristo
"Mihin tarvitaan vallatonta presidenttiä", ihmettelee Ahtisaari
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari:
SUOMALAISET EIVÄT HALUA SEREMONIAPRESIDENTTIÄ
Kuvateksti: "Ymmärrän niitä, joilla oli ja on EU:hun nähden kielteinen näkemys. Toisaalta on kunnioitettava kansanäänestyksen tulosta. Jos vain niuhotetaan ja ollaan kielteisiä, niin mitä siitä tulee."
Viime hallituksen aikana käyty kiivas keskustelu tasavallan presidentin valtaoikeuksista on Lipposen hallituskaudella laimentunut ja valtion keskeiset toimielimet ovat löytäneet luontevan työnjaon.
"Ehkä nyt ymmärretään, mistä tässä on käytännössä kysymys", sanoo Ahtisaari.
"Nykyinen tehtävänjako on aika lailla kansalaisten toivomusten mukainen. Vaalikampanjani aikana kävi jopa ilmi, että kansalaiset toivoivat presidentille nykyistä laajempiakin valtaoikeuksia."
"Jouduin toppuuttelemaan tällaisia vaatimuksia", presidentti sanoo.
Tasavallan presidentti ei sano suostuvansa miksikään kumileimasimeksi.
"Jos katsotaan, ettei presidentillä ole mitään valtaa vaikuttaa päätösten sisältöön, niin silloin aina kysyn, mihin presidenttiä silloin tarvitaan "
Presidentti sanoo aina pitäneensä valtaoikeuskeskustelussa keskeisenä kysymyksenä sitä, kuka vastaa maan ulkopolitiikasta.
"Minusta olisi kovin onnetonta, ettei ulkomailla tiedettäisi, millainen marssijärjestys meillä ulkopoliittisissa kysymyksissä on."
Ahtisaaren aikana on jatkettu jo Koiviston kaudella syntynyttä perinnettä, että presidentti yhä useammin johtaa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kuten myös puolustusneuvoston työtä.
"Koko valtiosääntökeskustelua ajatellen on keskeinen seikka, että presidentti toimii ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa yhdessä hallituksen kanssa", Ahtisaari sanoo.
"Presidentti ei suinkaan tee erillisiä päätöksiä, vaan ne pohditaan hallituksessa hyvin laajassa joukossa, jossa mukana ovat eri hallituspuolueiden puheenjohtajat, puolustusneuvostossa vielä ulkopuolisiakin. Linjan syntyminen tapahtuu siellä ja tarvittaessa ne sitten kodifioidaan hallituksessa."
Jos tasavallan presidentti haluaakin pitää ulko-ja turvallisuuspolitiikan langat tiukasti käsissään, joistakin valtaoikeuskysymyksistä, kuten nimityksistä hän suostuu tinkimään.
Yliopistojen ja kirkon johtohenkilöiden nimitykset hän hyvillä mielin soisi asianomaisille yhteisöille.
Presidentti pitää Suomen edustusta EU:n huippukokouksissa pitkälle käytännön kysymyksenä.
"On maan etujen kannalta tarkoituksenmukaisuuskysymys, kuinka korkealla valtiollisella profiililla edustaudutaan ja kuinka laajalla rintamalla muutoin esiinnytään." Esimerkkinä hän kertoo Tacis-ohjelman käsittelyn EU:n huippukokouksessa Madridissa. Siellä olivat liikkeellä tasavallan presidentti, pääministeri ja ulkoministeri esikuntineen.
"Ja me onnistuimme muuttamaan EU:n keskeisten vaikuttajavaltioiden asenteita meille edulliseen suuntaan."
Työttömyyden
voittaminen vaatii
kasvua ja uudistuksia
Tultuaan presidentiksi Martti Ahtisaari asetti Pekkasen työryhmän hahmottelemaan keinoja työttömyyden voittamiseksi. Pekkasen työryhmä esitti raportissaan muun muassa, että työttömyyden alentamiseksi tarvittaisiin vähintään 4-5 prosentin vuotuinen kasvu.
Ahtisaari on edelleen sitä mieltä, että kasvu on keskeinen tekijä uusien työpaikkojen luomisessa. Kasvun ohella on tasavallan presidentin mielestä samaan aikaan tehostettava työmarkkinoiden toimintaa.
"Lähes kaikissa OECD-maissa työttömyys on myös ongelma. Sen ratkaisu on näiden maiden selviytymisen haaste. Tietoisuus tästä on vasta syntymässä", tasavallan presidentti sanoo.
Hän sanoo yhtyvänsä paljolti Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jukka Pekkarisen tulkintaan laman pitkästä varjosta. Se on tehnyt yrityksistä ja yksittäisistä ihmisistä varovaisia, vaikka pörssiyhtiöt ovat tuottaneet voittoja, palkansaajien ostovoima kasvanut ja kuntatalouskin kohentunut.
Työttömyyden
pitäisi
sisuunnuttaa
Presidentti kehottaa sekä yksityistä että julkista sektoria vailla ennakkoluuloja miettimään, miten luoda työtä ja kokeilemaan rohkeasti erilaisia työllistämis- ja työaikamalleja varsinkin nuorison ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.
"Kaikkia keinoja pitää harkita ja mahdollisuuksien mukaan kokeilla", tasavallan presidentti sanoo. Ahtisaari sanoo olevansa kansalaistapaamisten ja presinttiparille tulevan kirjeenvaihdon perusteella syvästi tietoinen kansalaisten ahdistuksesta ja hädästä niin taloudellisessa kuin henkisessäkin mielessä. "Ei kuva kansakunnan ilmapiiristä silti kokonaisuudessaan lohduttomalta näytä", presidentti sanoo.
"Maakuntamatkojen tapaamisista ja saapuneista kansalaiskirjeistä välittyy myös henki, jonka mukaan vaikeuksista selvitään. Tämä on rohkaisevaa kaikkien kannalta", presidentti sanoo.
Presidentin mukaan on tärkeätä, ettei tällaisessa tilanteessa sorruttaisi populistiseen syyllistämiseen, kuten esimerkiksi työttömien kohdalla tapahtuu, kun sanotaan, etteivät ihmiset halua työhön.
"Eniten minua hirvittävät suurtyöttömyyden vaikutukset nuorisoon. Toivottavasti emme näe sitä 10-20 vuoden päässä uhkaavaa tilannetta, että perheeseen syntyy toinen työttömien sukupolvi.
"Nykyinen työttömyys vaikuttaa lasten kasvuympäristöön, miten, se nähdään vasta tulevaisuudessa", presidentti sanoo.
"Työllisyydestä aion puhua ja tehdä voitavani mahdollisuuksieni puitteissa, jotta työttömyys helpottuisi. Totta ihmeessä jokainen, jolla on omaatuntoa ja joka tuntee edes jonkinmoista yhteisvastuuta, kokee työttömyyden ahdistavana", presidentti sanoo.
"Työttömyys ei saa sen enempää itseni kuin minkään muunkaan poliittisen päättäjän kohdalla johtaa siihen, että katsotaan, ettei mitään voida tehdä. Sen pitäisi päinvastoin sisuunnuttaa."
Tärkeää tietoa maakuntakierroksilta
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari on valituksi tultuaan tehnyt säännöllisesti maakuntakierroksia eri puolilla maata.
"Vaalikampanjani aikana tajusin, että kansalaiset odottavat valtionpäämieheltä aikaisempaa suorempaa kosketusta kansalaisten arkeen. Ei siitä tule mitään, jos presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla, mutta tätä ei sitten enää nähdäkään kuin ehkä hänen pyrkiessään seuraavalla kaudelle."
"Päätöksestäni pitää tällä tavalla yhteyttä kansalaisiin aion myös todella pitää kiinni. Se ehkä asettaa paineita muillekin poliittisille toimijoille", tasavallan presidentti sanoo. Ahtisaari sanoo arvostavansa matkoja paitsi yhteydenpitomielessä myös siksi, että tietomäärä lisääntyy.
"Väitän vaalikampanjani aikaisten matkojen ja näiden maakuntakierrosten perusteella tuntevani tämän maan paremmin kuin moni."
Satakunta on toistaiseksi jäänyt maakunta vierailujen ul kopuolelle. Milloin tasavallan presidentti sitten vierailee Satakunnassa?
"En tiedä, tyydyttääkö vastaus, mutta ka lenteriini on merkitty, että olen elokuussa Raumalla. Siellä ovat valtakunnalliset kotiseutupäivät."
Ensimmäinen vuosi
EU:ssa myönteinen
Ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden kokemuksia tasavalIan presidentti luonnehtii voittopuolisesti myönteisiksi. Hän pitää suuriarvoisena asiana sitä, että Suomella on ollut omia tavoitteitaan EU:ssa ajaessaan takanaan kansalaisten enemmistön tuki.
"Se antaa aivan toisenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa."
Presidentti toivoo kansalaisten ymmärtävän, että nyt kun olemme EU:n jäseninä, ei enää kannata käydä sitä keskustelua, jota kävimme ennen EU-kansanäänestystä.
"Ymmärrän niitä, joilla oli ja on EU:hun nähden kielteinen näkemys. Toisaalta on kunnioitettava kansanäänestyksen tulosta." "Jos vain niuhotetaan ja ollaan kielteisiä, niin mitä siitä tulee. Sehän on ihan sama kuin valittaisiin kunnanvaltuustoihin ihmisiä, jotka ovat periaatteessa sitä mieltä, että lopetetaan koko homma", presidentti sanoo.
"Me valitsemme myös EU:n päättäviin elimiin ihmisiä, jotka yrittävät mahdollisimman järkevästi ajaa Suomelle tärkeitä asioita." Vastustuksen tilalle tasavallan presidentti peräänkuuluttaa rakentavan kriittistä asennetta ja tahtoa tehdä jäsenyydestä Suomen kannalta paras mahdollinen.
EU-tavoitteiden ajamisessa ei presidentti Ahtisaaren mukaan pidä tuijottaa siihen, onko pieni vai suuri valtio, vaan siihen, millä taktiikalla saavutetaan tuloksia niissä asioissa, jotka ovat Suomelle keskeisiä.
"Joskus se merkitsee sitä, että ollaan erittäin aktiivisia. Jos huomataan, että joku muukin ajaa samaa asiaa, voi niin kaikin mokomin antaa muittenkin tehdä. Lopputulos on syytä aina pitää mielessä ja keinot valita sen mukaan."
Toisin kuin eräät muut, tasavallan presidentti arvioi pohjoismaisen yhteistyön aktivoituneen sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:n.jäseniksi.
"En ole koskaan kuullut Norjan ja Islannin puhuvan pohjoismaisesta yhteistyöstä sellaisella lämmöllä kuin nyt ".
Presidentti Ahtisaaren mu kaan mitään yhteistyötä ei voida harjoittaa tuloksellisesti, ellei jatkuvasti kysytä, mikä ko. yhteistyössä on tärkeätä.
Rahaliitto toteutuu
Euroopan rahaliiton toteutuminen ja Suomen mahdollinen liittyminen siihen on ollut viime aikojen kiistellyimpiä kysymyksiä politiikassa. Yhteisestä eurooppalaisesta rahaliitosta puhuttaessa on tasavallan presidentin mukaan syytä varautua siihen, että rahaliiton aikataulu toteutuu.
"Olisi väärin lähteä jostakin muusta. Keskustelua on hyvä käydä, mutta ei pidä unohtaa, että päätös on olemassa ja keskeiset asiaa ajavat tahot ovat sen suhteen varsin määrätietoisia."
Presidentinpalkkiosta 9000 mk kuukaudessa työttömien käyttöön
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari lupasi vaalikampanjansa aikana panna oman roponsa työttömien hyväksi. Tämän lupauksensa presidentti on myös pitänyt. Hänen presidentinpalkkiostaan 9000 mk menee kuukausittain työttömien hyväksi.
Tästä summasta ohjataan 2000 mk Helsinkiin Veikko Hurstin toimintaan työttömien auttamiseksi. Loput 7000 markkaa menee eri puolille maata työttömien yhdistyksien kautta erilaisiin tarpeisiin jaettavaksi.
Presidentti Ahtisaaren linja on ollut, että kun presidentti aina puhuu yhteisvastuusta ja solidaarisuudesta, hänen tulee se myös konkreettisesti osoittaa.
HAASTATTELU:
ULLA TURKKI
ANTTI VAHTERISTO