TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

Pietari 16.1.1995

Pietari on 300 vuotta sitten tapahtuneesta perustamisestaan saakka ollut osa Suomen kohtaloa. Historiallisesti tämä on merkinnyt meille suomalaisille sekä mahdollisuuksia että haasteita. Suomen autonomian ja tsaarinvallan aikoina Pietari usein symboloi parasta mitä Venäjä saattoi tarjota.

Tänään luoteinen Venäjä avaa ennalta arvaamattomia mahdollisuuksia yhteyksille ja yhteistyölle. Tämä suunnaton alue on Suomelle sekä poliittisesti että taloudellisesti erityisen kiinnostava. Suomen jäsenyyden myötä Euroopan unioni tulee käytännössä entistä lähemmäksi Venäjää. Yhteinen rajamme on nyt myös Venäjän ja Euroopan unionin välinen raja. Todellisuudessa se on ainoa maaraja unionin ja Venäjän välillä. Mutta tämä ei ole ainoa seikka, joka antaa suhteillemme uuden ulottuvuuden. Suomen EU-jäsenyys antaa käyttöömme ylimääräisiä välineitä ja tekijöitä raja-alueyhteistyön vahvistamiseksi.

Tämän takia minusta on erityisen sopivaa saada vierailla Pietarissa. Tämä on Suomen tasavallan presidentin ensimmäinen vierailu Suomen liittyttyä Euroopan unioniin.

Euroopan unionin laajeneminen merkitsee sitä, että unionilla on nyt pohjoinen ulottuvuus, Itämeri-ulottuvuus ja arktinen ulottuvuus. EU on tullut Pietarin ja luoteisen Venäjän porstuaan. Suomen ainutlaatuinen asema Venäjän suhteen antaa sille EU:n jäsenenä mahdollisuuden kehittää uusia alueellisen yhteistyön muotoja demokratian, oikeusvaltion periaatteiden ja markkinatalouden kehittämiseksi sen lähialueilla.

Pietarin ja muun Venäjän talous pyrkii tänään siirtymään päättäväisesti markkinatalouteen ja yksityisyritteliäisyyteen. Yksityistäminen on edistymässä niin, että useilla palvelujen, kaupan ja tuotannon aloilla suuri osa yrityksistä on jo yksityisissä käsissä.

Yhteistyö Suomen ja Pietarin sekä Leningradin ympäristön, Karjalan ja Muurmanskin alueen välillä on kehittynyt suotuisasti monilla aloilla. Aloja, joissa meillä on yhteistä kiinnostusta ovat ympäristö, maatalous, energia, kauppa, kuljetus ja viestintä, teollisuus ja kulttuuri muutamia mainitakseni. Mutta koska teollisuuden ja yritteliäisyyden kehittäminen on avaintekijä taloudelliselle ja sosiaaliselle edistykselle, sallinette minun keskittyä hetkeksi arvioimaan näitä mahdollisuuksia ja haasteita.

Me Suomessa näemme nyt Itämeren alueen ja luoteisen Venäjän kasvun alueena. Alueen vahvuuksiin kuuluu hyvä liikenteellinen sijainti ja hyvät viestintäyhteydet, koulutettu ja laadukas työvoima sekä laaja teollinen verkosto. Tieteellis-tekninen pohja on Pietarissa vahva. Se tarjoaa venäläisille ja suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia muuttaa tämä potentiaali innovaatioiksi ja uudeksi markkinointikelpoiseksi tuotannoksi. Lisäksi paikallisen johdon aito sitoutuminen poliittiseen- ja talousuudistukseen luo edellytyksen onnistuneelle lopputulokselle.

Suomessa vuonna 1993 suomalais-venäläisen kauppakamarin jäsenten keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan noin yksi kolmasosa haastatelluista yrityksistä ilmoitti jo perustaneensa sivukonttorin tai pääomaa sisältävän yhteisyrityksen Pietarin alueelle tai Karjalaan.

Toinen kolmasosa ilmoitti, että heillä oli jo olemassa konkreettisia suunnitelmia. Näiden yritysten yhteenlasketut suunnitelmat edustavat erittäin suurta investointivolyymiä. Täällä tänään paikalla olevan yleisön joukossa on monia yrityksiä, jotka ovat edustettuina tässä kaupungissa ja tällä alueella.

Suomalaiset yrittäjät ovat kuitenkin havainneet Venäjän markkinoiden epävarmuudet erittäin suuriksi. Suurimpia huolenaiheita ovat taloudellinen lainsäädäntö ml. ulkomaankauppaan, veroihin, tulleihin ja maksuihin liittyvät määräykset, jotka usein vaihtuvat ennalta arvaamatta. Projektien rahoitusta ja investointeja on vaikea saada, koska on vaikeaa hankkia sellaisia laillisesti päteviä vakuuksia, joko maan tai kiinteän omaisuuden muodossa, mitkä markkinataloudessa ovat teollisen yritystoiminnan perustana.

Mitä voitaisiin tehdä? Sekä viranomaisilla että yksityisyrittäjillä on tässä oma roolinsa. Yksityisen sektorin on otettava johtava rooli, joka perustuu sen teolliseen ja ammatilliseen tietämykseen, uudistushakuisuuteen ja riskinottooon. Viranomaiset voisivat toimia päättäväisesti ja viisaasti luomalla selkeän, houkuttelevan ja vakaan ilmapiirin investoinneille sellaisella oikeudellisella ja institutionaalisella viitekehyksellä, joka hyödyttää yksityistä aloitteellisuutta ja yritteliäisyyttä.

Suomen yksityinen sektori on valmis lähtemään liikkeelle kunhan investointien edellytykset paranevat. Sen teknologioita voidaan hyvin soveltaa luoteisen Venäjän ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi varsinkin kun otetaan huomioon samankaltaiset, pohjoiset kuluttaja- ja kulttuuritottumukset sekä ilmasto- ja sääolosuhteet. Tämä voisi käsittää sellaisen valikoiman tuotteita kuten rakennusmateriaalit, mekaanisen puutavarateollisuuden tuotteet, energia, ympäristö- ja telekommunikaatioteknologia ja laaja valikoima kulutustavaroita. Suomalaisten tuotteiden laatu ja osaaminen on vertailukelpoista kansainvälisessä kilpailussa.

Eräs pahimpia esteitä kehitykselle on selvästi pitkäaikaisen rahoituksen rajoitettu saatavuus. Vaikka kaupallinen pankkisektori on kehittynyt hyvin viime vuosina, olennaisen tärkeää pitkäaikaista teollisuusrahoitusta ei ole saatavilla, mikä haittaa uusien yritysten luomista. Minulla on ilo todeta, että suunnitelmat erityisen rahoituslaitoksen perustamiseksi ratkomaan näitä kiireisiä ja tärkeitä tarpeita ovat jo olemassa. Toivotan näille pyrkimyksille kaikkea menestystä ja kuulemme niistä enemmän täällä tänään paikalla olevilta asiantuntijoilta.

Suomalaiset ja muutkin länsimaiset liiketoiminnot kohtaavat usein Venäjällä erityisiä ongelmia, jotka liittyvät teidän sisäiseen muutosprosessiinne. Suomi on johdonmukaisesti tukenut tätä poliittista ja taloudellista uudistusta. Me uskomme, että vain demokraattinen Venäjä, joka perustuu oikeusvaltion periaatteille ja ihmisoikeuksien kunnioitukselle, voi olla vakaa ja houkutteleva naapuri Suomelle ja Euroopan unionille. Täällä uudella Venäjällä Pietari tulee olemaan tärkeä silta ja portti Länsi-Eurooppaan saaden näinollen takaisin historiallisen roolinsa monimuotoisena kulttuurin ja talouden metropolina.