Arvoisat kuulijat

Tasavallan presidentin vientipalkinto myönnetään nyt 27. kerran. Tähän mennessä on palkittu 78 menestynyttä vientiyritystä, joista valtaosa on edustanut pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tällä kertaa kaikki palkinnonsaajat tulevat niiden piiristä.

Pienet ja keskisuuret yritykset muodostuvat kansantaloutemme vahvistuvaksi ytimeksi. Ne työllistävät tänään kaksi kolmannesta yritysten työvoimasta ja niiden liikevaihto on 60 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Näiden yritysten merkitys viennille on myös yhä keskeisempi.

Viime kuukausina on keskusteltu perustellusti työllisyydestä ja yrittäjyydestä. Näin myös siksi, ettei viennin vahvakaan kasvu ole ratkaisevasti vähentänyt työttömyyttä.

Entistä selkeämmin eurooppalaisen työttömyyden syyksi on alettu nähdä taloudellisen kilpailukyvyn riittämättömyys Yhdysvaltoihin ja Japaniin sekä muun maailman uusiin nouseviin talouksiin verrattuna. Eurooppa on putoamassa eturintamasta useilla teknologisen kehityksen kärkialoilla. Myös tavanomaisemmilla aloilla eurooppalainen teollisuus häviää yhä useammin edellä mainituille kilpailijamaille.

Tilanne on huolestuttava. Työpaikkoja siirtyy Euroopasta vääjäämättä muualle, eikä uusia työpaikkoja synny niiden tilalle riittävästi. Yritykset haluavat luonnollisesti päästä lähelle tulevaisuuden nopeasti kasvavia markkinoita. Kyse ei ole enää vain tavallisista rutiinitöistä, vaan viime aikoina yhä useammin vaativienkin työpaikkojen siirtymisestä.

Meidän suomalaisten on osaltamme vastatattava näihin keskeisiin haasteisiin kahdella tasolla. Ensiksi, meidän on oltava mukana Euroopan unionissa vahvistamassa euroopalaista kilpailukykyä kehittämällä unionille toimivaa sisämarkkinapolitiikkaa. PK-teollisuuden tuki on EU:ssakin laajalti hyväksytty, koska näiden yritysten menestys nähdään avaimena jäsenmaiden kokonaishyvinvoinnille. Toiseksi, meidän on kansallisella tasolla jatkettava taloutemme rakenteellista kehittämistä, etenkin luotava edellytyksiä PK-yritysten menestykselle.

Niin perinteisillä PK-aloilla kuin korkean teknologian yrityksissäkin on pyrittävä jalostusarvon nostamiseen mahdollisimman korkealle suomalaista osaamista hyödyntämällä. Tässä alueellisilla korkeakouluilla ja yliopistoilla on käsitykseni mukaan aivan keskeinen merkitys. Tuotekehittely on avain maailmanmarkkinoille ja lopulta työttömyyden selkärangan katkaisemiselle.

Tarvitsemme jatkuvasti lisäpanostusta tutkimukseen ja koulutukseen, mutta yhtä lailla parempia pelisääntöjä kehityskelpoisten yritysten rahoittamiselle.

Meidän on luotava sellainen kansallinen yrittämis- ja vientistrategia, missä kaikkien alueiden, Euroopan unioni mukaan luettuna, mahdollisuudet käytetään hyväksi. Tämän strategian pitäisi toimia niin, että yritykset voisivat lisätä työpaikkoja myös kotimaassa. Tämä usein edellyttää niiden lisäämistä myös muualla yritysten kilpailukyvyn takaamiseksi. Yritysten kansainvälistymisen myötä Euroopasta tarjoutuu yhä useammin edullisia mahdollisuuksia suomalaisten tuotteiden valmistamiseen. Tässä ympäristössä on kansallinen haaste vastata siitä, että Suomi säilyy kansainvälisesti suuntautuneena, teollisena ja palvelutoimintojen keskuksena, joka on mahdollisimman monella alalla kilpailijoihin nähden ylivertainen.

Tänään palkittavat vientiyritykset ovat osoitus siitä, että Suomessa osataan edelleen tunnistaa ja hyödyntää omat mahdollisuudet ja omat vahvuudet. Kotimarkkinat muodostavat viennille katapultin. Luottakaamme nyt luovuuteemme ja kekseliäisyyteemme. Ovet ovat nyt meille auki kaikkialle maailmaan. Omista toimistamme riippuu nyt, miten onnistumme.

Onnittelen omalta osaltani palkinnonsaajia ja toivotan teille mitä parhainta menestystä.