TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE VUODEN 1995 VALTIOPÄIVIEN AVAJAISISSA 29.3.1995 EDUSKUNNASSA

Suomeen on valittu järjestyksessä 24. eduskunta. Valituiksi tuli huomattava määrä uusia edustajia. Onnittelen teitä kaikkia valintanne johdosta.

Nyt toimintansa aloittanut eduskunta tulee tekemään työtään historiallisessa murrostilanteessa. Kylmän sodan jälkeinen maailma on kuitenkin suurten mahdollisuuksien aikaa. Näihin mahdollisuuksiin on nyt tartuttava.

Viime vuosina raskas taloudellinen lama on koetellut maatamme. Monet ovat uupuneet ja luovuttaneet. Keskellämme on paljon inhimillistä kärsimystä. Lama on koetellut myös uskoa edustukselliseen demokratiaan ja sen keinoihin. Meidän on yhdessä palautettava tämä usko.

Edessä on koko vaalikauden kestävä voimannäyte. Nyt tarvitaan vastuullisuutta ja vastuunkantoa niin hallituksessa kuin oppositiossakin.

Myös etujärjestöt joutuvat omissa ratkaisuissaan ottamaan vastuun kansantaloutemme tervehdyttämisestä.

Tämä vaativa aika edellyttää poikkeuksellisen hyvää kaikkien valtioelimiemme keskinäistä yhteistyötä. Omalta osaltani olen tähän valmis ja sitä toivon, arvoisat kansanedustajat, myös Teiltä.

Edessämme on kolme suurta tehtävää:

1. Luotsata maamme ulos taloudellisesta lamasta.

2. Osallistua maamme etujen ajamiseen Euroopan unionissa sekä toimiin kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi.

3. Uudistaa pohjoismaista hyvinvointimallia.

Eduskunnan välittömänä tehtävänä on myötävaikuttaa toimintakykyisen enemmistöhallituksen aikaansaamiseen. Pidän tärkeänä, että eduskuntaryhmät tarttuvat tähän tehtävään viipymättä. Kansalaisilla on oikeus odottaa, että maahan saadaan mahdollisimman pian tällainen hallitus.

Monipuoluejärjestelmä on ennenkin osoittautunut toimintakykyiseksi vaikeissa tilanteissa. Suuri yhteisymmärrys on syntynyt, kun sellainen on ollut tarpeen. Nyt on yhteisymmärryksen ja kansallisen yhteistyön aika.

Meillä on päällimmäisenä kaksi taloudellista perusongelmaa: työttömyys ja valtiontalouden alijäämä. Nämä vaivat elävät toisistaan. Ne on nujerrettava yhtäaikaa.

Olisi sinisilmäistä odottaa niin voimakasta ja niin pitkäaikaista talouden kasvua, että se yksin alentaisi työttömyyden siedettävämmälle tasolle. Tarvitaan myös tehokkaita työllistämiseen kannustavia toimia.

Työehtojen joustavuutta yritysten ja yksittäisten työntekijöiden kohdalla on edelleen hallitusti lisättävä. Tämä juuri auttaa talouden tuotantopohjan ja rakenteiden kehittämistä.

Maastamme tulee tehdä tietoyhteiskunta, missä ihmisten osaaminen, yritteliäisyys ja korkea koulutustaso ovat keskeisiä tuotantotekijöitä.

Taloudellinen kasvu yksin ei supista valtiontalouden alijäämää. Ratkaisu ei ole helppo: on karsittava menoja. Tätä tosiasiaa ei yksikään meistä voi väistää. On pyrittävä työn tekemistä kannustavaan verouudistukseen. Verotuksella ei tule nujertaa omatoimisuutta, luovuuden esillepääsyä ja ahkeruutta. Liian ankaraksi koettu verotus on jo heikentänyt kansalaisten moraalia ja valtion uskottavuutta.

On huolehdittava yritysten peruskunnosta. Suomalaisilla yrityksillä on ollut liian vähän omaa pääomaa ja liian paljon velkaa. Yritysten pitää nyt taloudellisen kasvun aikana saada keventää velkataakkaansa. Samalla niiden pitää investoida, pysyä hyvässä kunnossa ilman keinotekoisia piristeitä. Tähän ne tarvitsevat lähivuosina kertyviä voittojaan.

Suomi tarvitsee uuden yrittäjien sukupolven. Olisi luotava edellytykset taloutemme rakenteiden välttämättömälle monipuolistumiselle. "Entistä määräävämmäksi tulee yritysten innovatiivisuus, kyky kehittää uusia tuotteita ja tuontantomenetelmiä sekä organisoida toiminta uudella tavalla", kuten Matti Pekkasen työryhmä toteaa.

Liittyminen Euroopan unioniin ei jakanut kansakuntaa. Jäsenyyttä vastustaneet kansalaiset ovat rakentavalla tavalla tulleet mukaan ajamaan yhteisiä etujamme unionissa. On ymmärretty, että suurilla markkinoilla ei voi menestyä eripuraisina.

Alkavan vaalikauden keskeisiä kysymyksiä on maamme Eurooppa-politiikan luominen ja kehittäminen. Nyt Suomen kansa edustajiensa kautta osallistuu myös Euroopan unionin asioiden hoitoon.

Tämä on vaativa haaste. Kansanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten on voitava ammattitaidolla puolustaa etujamme unionin asioita valmisteltaessa ja niistä eri unionin elimissä päätettäessä.

Olemme hakemassa paikkaamme Euroopan unionissa. Kysymys on historiallisesta mahdollisuudesta turvata omat etumme harjoittamalla kaltaistemme demokratioiden kanssa syvenevää yhteistyötä.

Kansalliset poliittiset valinnat muovaavat koko maanosan politiikkaa. Eduskunnan tärkeä tehtävä on ns. läheisyysperiaatteen kehittäminen. On erotettava asiat, jotka kuuluvat meidän itsemme päätettäviin ja niihin, joista yhdessä sovitaan. Emme halua kansalaisista ja kansallisvaltioista vieraantunutta etäistä ylivaltiollista ylärakenetta, vaan kansalaisten ehdoilla toimivaa unionia.

Teidät on valittu tehtäväänne aikana, jolloin kansainvälinen yhteisö on ankarassa murroksessa. Elämme reaaliajassa lisääntyvän vuorovaikutuksen maailmassa. Myös valtioiden väliset suhteet ovat uudelleen muotoutumassa. Olemme tekemisissä monien uusien turvallisuusriskien kanssa. Kansainväliset taloussuhteet muuttuvat nopeasti ja osin arvaamattomasti. Aasian maat ovat haastaneet Euroopan ja Yhdysvallat rajuun talouskilpaan.

Suomen kansainvälinen asema on selkiintynyt ja turvallisuutemme vahvistunut. Tämä on seurausta tekemistämme valinnoista ja noudattamastamme vastuullisesta ja yhteistyötä korostavasta linjastamme.

Haluamme kehittää naapurisuhteitamme uuden Euroopan periaatteiden pohjalta. Maamme taloudellisen kehityksen kannalta tulee lähialueyhteistyöllä olemaan yhä keskeisempi merkitys. Meille on erittäin tärkeätä, että Venäjän uudistukset kohti markkinataloutta ja demokratiaa tuovat tuloksia. Siitä hyötyy koko maailma.

Euroopan unioni on maanosan vakauden tärkein tekijä. Tuemme sen vuoksi unionin asteittaista laajennusta. Tämä tulee vaatimaan nykyisiltä jäsenmailta myös taloudellisia uhrauksia.

Euroopan unionin jäsenvaltiona valmistaudumme vuoden 1996 hallitusten väliseen konferenssiin, jossa käsitellään monen muun asian ohella yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen puolustuspolitiikan kehittämistä.

Toivon, että eduskunta ja kansanedustajat osallistuvat kokousta valmistelevaan keskusteluun aktiivisesti. Tarvitsemme kohdallisia arvioita, tutkittua tietoa ja ennakkoluulottomia johtopäätöksiä. Vain me suomalaiset voimme viedä ajatuksemme ja toiveemme aitoina suuremmalle foorumille.

Tällä vuosikymmenellä Eurooppaan on luotava kestävä turvallisuusratkaisu kylmän sodan jälkeisen epävakauden poistamiseksi. Paluu sotilaalliseen kilpailuun on estettävä. Turvallisuus on ymmärrettävä laaja-alaisesti ja dynaamisesti. Euroopasta on tehtävä turvallisuusalue, jossa ei enää sotilaallisin keinoin ratkaista poliittisia kiistoja.

Suomi on muuttumassa kansalaisyhteiskunnaksi, jossa yhteisten asioiden hoito edellyttää jatkuvaa ja läheistä vuorovaikutusta päättäjien ja kansalaisten kesken. Teillä on tästä tuore kokemus.Olettehan tulleet valituiksi, koska pidätte hyvin yhteyttä valitsijoihinne.

Kehittäkäämme isänmaatamme vastuullisesti ja tasapuolisesti. Vaalikaamme huolella ainutlaatuista luontoamme. Huolehtikaamme siitä, että haavoittuvimmat ja heikoimmat lähimmäisemme saavat turvallisen elämän. Kuunnelkaamme toisiamme ja osoittakaamme suvaitsevaisuutta.

Älkäämme kovettako sydämiämme niitä kohtaan, joiden tässä vaikeassa tilanteessa on turvattava muiden apuun.

Arvoisat Kansanedustajat,

Toivotan uudelle eduskunnalle menestystä työssään sekä julistan vuoden 1995 valtiopäivät avatuiksi.