Suomennos

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren illallispuhe Hofburgissa 7.3.95

Haluan puolisoni ja omasta puolestani kiittää Teitä, herra presidentti, ystävällisistä ja viisaista sanoistanne ja siitä, että näin saimme tilaisuuden uudistaa tuttavuutemme Itävallan ja Wienin kanssa.

Nämä suurenmoiset puitteet, Valtionooppera ja Hofburgin palatsi, muistuttavat meitä siitä, että Itävalta on Euroopan kulttuuriperinnön tärkeän osan säilyttäjä. Keisarillisella menneisyydellä on omat etunsa tasavallalle.

Tämä on monessa mielessä historiallinen vuosi. Ensinnäkin maamme ovat ottaneet mittavan askeleen liittymällä Euroopan unioniin. Tämä antaa meille aiheen katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti ja positiivisin odotuksin.

Mutta tänä vuonna muistelemme myös Euroopan historian traagisimpia tapahtumia. Viisikymmentä vuotta on kulunut toisen maailmansodan päättymisestä. Kun muistamme tätä katkeraa vuosipäivää, emme saa jäädä sen vangeiksi, vaan meidän täytyy kyetä rakentamaan tulevaisuuutta kokemuksemme pohjalta. Vakaampi ja turvallisempi Eurooppa on syntymässä.

Sodan jälkeen maamme olivat taloudellisesti raunioina ja poliittisesti epävarmassa tilassa. Siitä alkoi kansallinen jälleenrakennus ja uuden kansainvälisen järjestyksen luominen. Vuonna 1945 syntyi Yhdistyneet kansakunnat - järjestö, johon Itävalta ja Suomi liittyivät kymmenen vuotta myöhemmin. Viive ei johtunut meistä, vaan sodan jälkeen vallinneesta poliittisesta tilanteesta.

Suomen ja Itävallan rakentava ja johdonmukainen rooli puolueettomina maina sodanjälkeisessä Euroopassa on hyvin tunnettu. Helsinki ja Wien tulivat koko maailmalle tutuiksi eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten turvallisuus- ja aseidenriisuntaneuvottelujen isäntinä. Helsingistä tuli symboli ETYK-prosessille, joka loi pohjan Euroopan muutokselle; Wien tunnetaan yhtenä YK-pääkaupungeista.

Kylmän sodan päättyminen merkitsi kommunismin ja sotilaallisen vastakkainasettelun loppua. Samaan aikaan Euroopan yhteisö nousi maanosan kehityksen kiistämättömäksi keskipisteeksi. Me suomalaiset olemme pitäneet Euroopan unionin jäsenyyttä parhaana keinona vaikuttaa maanosamme tulevaan kehitykseen. Ymmärtääkseni te täällä Itävallassa ajattelette samaan tapaan.

Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottavanitsenäisen puolustuksen ylläpito on vuosikymmeniä ollut vakauttava tekijä Pohjois-Euroopassa. Tällä on merkitystä myös tulevaisuuteen katsoessamme. Emme kuitenkaan sulje pois turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja. Suomi lähtee vuoden 1996 hallitustenväliseen konferenssiin avoimin ja rakentavin mielin.

Herra Presidentti,

Pidämme suuresti arvossa työvierailua, jonka teitte Suomeen vuonna 1993 vajaan vuoden kuluttua virkaanastumisestanne. Minulta meni vain vähän kauemmin vastavierailun tekemiseen - tarkalleen ottaen vuosi ja viikko. Tällainen työvierailu on miellyttävä ja tehokas tapa verrata arvioita ja vaihtaa kokemuksia.

Kahdenväliset suhteemme ovat erinomaiset. Euroopan unionin tuoreina jäseninä Suomi ja Itävalta ovat astuneet uuteen aikakauteen myös kahdenvälisissä suhteissaan. Uudenlainen kumppanuus on syntymässä. Meillä on kaikki syy käyttää sen suomat edut hyväksemme.

Ehdotan maljaa Teidän terveydellenne ja hyvinvoinnillenne, Itävallan ja sen kansan menestykselle sekä maidemme väliselle yhteistyölle uuden Euroopan rakennustyössä.