TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE UNKARIN PRESIDENTIN

JA ROUVA ARPAD GÖNCZIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ;

Budapest, 08.03.1995

Haluan esittää Teille lämpimät kiitoksemme kutsusta saapua valtiovierailulle Unkariin. Vierailumme on minulle, puolisolleni ja jokaiselle täällä olevalle suomalaiselle ilon aihe. Unkarilaiset ovat meille erityisen läheinen kansa.

Presidentti Mauno Koiviston valtiovierailusta Unkariin on pian kulunut seitsemän vuotta. Maanosamme poliittinen kartta oli tuolloin hyvin toisenlainen. Muutoksen merkkejä oli toki ilmassa, mutta silti tapahtumien kulku ja voima yllätti kaikki. Unkari - keskellä muutosten myrskyä - on muutamassa vuodessa siirtynyt sosialistisesta järjestelmästä parlamentaariseen demokratiaan, komentotaloudesta markkinatalouteen, itäblokista takaisin oikealle paikalleen Keski-Eurooppaan. Unkari on joutunut hyvin lyhyessä ajassa suoriutumaan tehtävistä, joihin useimmat Euroopan valtiot ovat voineet käyttää vuosikymmeniä.

Me suomalaiset olemme seuranneet Unkarin poliittista muutosta läheisin tuntein ja mielenkiinnolla. Muutosten rajuudesta huolimatta unkarilaiset ovat onnistuneet vakiinnuttamaan vakaan demokratian maahansa. Poliittinen vakautenne on suuri etu Unkarin uudistusprosessissa. Se on myös luja tae turvallisuudelle omassa osassanne Eurooppaa.

Suomalaisten ja unkarilaisten suhteet ovat aina käyneet esimerkiksi kahden maan aidosta ystäväsuhteesta. Meitä yhdistää tietoisuus yhteisistä juuristamme. Kahden pienenja monia vaikeuksia kokeneen eurooppalaisen kansan mielenkiinto ja ymmärrys toisiaan kohtaan on ollut riippumatonta kansainvälisen politiikan suhdanteista. Emme ole rajanaapureita, mutta maantiede on sijoittanut meidät molemmat raja-alueelle. Me voimme olla siltoja Euroopan eri osien välissä.

Unkari on Suomelle politiikassa, kaupassa ja kulttuurissa tärkeä sillanpää uudessa Keski-Euroopassa. Erityissuhteemme on meille suurimerkityksellinen. Me suomalaiset tahdomme tämän vuosikymmenien aikana huolella rakennetun suhteen säilyvän. Käyköön valtiovierailuni konkreettiseksi osoitukseksi tahdostamme.

Euroopan poliittisen kahtiajaon päättyminen on tuonut Suomen ja Unkarin kahdenvälisiin suhteisiin uuden tekijän, Euroopan unionin. Maanosamme muuttunut poliittinen asetelma on avannut yhdentymisprosessin kaikkiin suuntiin. Nyt on rauhan keinoin ja yhteistoimin mahdollista saavuttaa se tavoite, jota vuosisatamme diktaattorit turhaan väkivalloin yrittivät. Eurooppa voidaan meidän aikanamme yhdistää.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin kuluvan vuoden tammikuussa on syvästi vaikuttava, historiallinen tapahtuma maallemme. Se tulee koskettamaan jokaista suomalaista eivätkä kaikki seuraukset suinkaan ole helppoja kestää.

Jäsenyytemme unionissa vaikuttaa myös suhteisiimme niihin Euroopan maihin, jotka vielä eivät ole unionin jäseniä. Unkari on yksi näistä maista. Kahdenvälisen suhteemme merkitys ei katoa, mutta monissa asioissa unionin politiikka on tästä eteenpäin Suomen politiikkaa. Tämä koskee erityisesti kauppaa, mutta myös poliittisia suhteita ja kulttuuria. Meille molemmille merkityksellinen kaupan tullivapaus poistuu. Mutta vain lyhyeksi ajaksi. Joskus täytyy ottaa askel taakse päästäkseen eteenpäin. Näin jouduimme tekemään vpaakauppamme suhteen. Silti arvioimme, että Suomen EU-jäsenyys koituu Unkarin eduksi jokaisella mainitsemallani kolmella kansainvälisen toiminnan alueella.

Unkari jätti vuosi sitten Euroopan unionille oman jäsenyyshakemuksensa. Suomi tukee Unkarin hakemusta. Suomen tuoreet neuvottelukokemukset koituvat hyödyksenne ponnistuksissanne unionin jäseneksi. Olemme valmiit jakamaan kokemuksemme - myönteiset ja kielteiset - kanssanne. Suomessa Unkarilla on nyt Euroopan unionissa yksi vankka ystävä enemmän.

Kulunut ensimmäinen vierailupäivä Unkarissa on ollut antoisa ja mielenkiintoinen. Suomalais-unkarilaisen tapaamisen tunnelma on ollut parhaimmillaan. Edessä on kaksi samanlaista päivää lisää Budapestissa ja maaseudulla. Keskusteluissamme olemme voineet todeta sen, minkä toki jo tiesimmekin: käsiteltävänämme ei ole kahdenvälisiä ongelmia. Pohdittavaa sen sijaan on siinä, millä eri tavoilla voisimme erinomaista suhdettamme hyödyntää; itsemme ja naapureittemme hyväksi. Parempaa lähtökohtaa ei valtioiden ja kansojen suhteissa voi olla.

Uuden vuoden puheessanne Unkarin kansalle sanoitte, että muutokset Unkarin kansainvälisessä asemassa viime vuosina ovat olleet monia, mutta ne ovat kaikki olleet parempaan suuntaan. Sanoitte myös, että maanne lähestyminen Euroopan unioniin merkitsee etuja ja haittoja. Paljon on voitettavaa ja jotain joudutaan myös luovuttamaan. Mutta yhtä asiaa ei pienellä kansalla ole varaa menettää, omaa kansallista identiteettiään, muistutitte. Suomalaiset ovat kanssanne samaa mieltä. Me teemme Euroopan unionista paremman ja vahvemman valtioiden yhteenliittymän jos me, sen osaset, tunnemme itsemme, luotamme itseemme ja uskomme omaan identiteettiimme.

Mikään ei minulle ja puolisolleni ole miellyttävämpää kuin vierailla Unkarissa heti toimikauteni alkupuolella. Kiitos kutsustanne ja mahdollisuudesta kohdata sukulaiskansamme edustajia heidän omassa maassaan ja monien suomalaisten mielestä Euroopan kauneimmassa pääkaupungissa Budapestissa.

Sallikaa minun kohottaa malja Teidän ja puolisonne terveydeksi sekä Unkarin ja sen kansan menestykseksi uudessa Euroopassa.