Suomennos

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren esitelmä 8.3.1995 Unkarin ulkopoliittisessa instituutissa

EUROOPAN TURVALLISUUS 1990-LUVULLA

Kun historiallinen muutos Euroopassa alkoi runsas viisi vuotta sitten, olivat Unkari ja muut Keski-Euroopan maat sekä Baltian valtiot tapahtumien keskipisteessä. Saavuttamalla vapautensa ne näyttivät tietä kohti uutta Eurooppaa. Unkarilla oli uraauurtava asena näiden valtioiden joukossa.

Lähtiessään päättäväisesti demokratian ja markkinatalouden tielle, ne alkoivat tehdä tuosta uudesta Euroopasta arkipäivän todellisuutta. Osallistumalla aktiivisesti ETYKin toimintaan ja pyrkimällä muiden eurooppalaisten instituutioiden yhteyteen nämä maat pohjustivat Euroopan yhteistyövaraista turvallisuutta.

Berliinin muurin kaatumista seuranneina vuosina Keski-Euroopan ja Baltian maat ovat olleet muutoksen ytimessä. Vastedeskin nämä maat ovat keskeisessä asemassa määriteltäessä seuraavia askeleita kohti yhtenäistä Eurooppaa, laajempaa integraatiota ja kestävää vakautta.

Kylmän sodan päättyminen oli valtava helpotus, kun totalitaariset hallitukset kaatuivat. Mutta se synnytti myös suurta tuskaa, kun ideologisen vastakkainasettelun tilalle tulivat etniset kiistat, rajariidat ja ympäristöongelmat.

Euroopan historiassa on alkanut uusi, hyvin monitahoinen vaihe. Sitä leimaavat lisääntyvä yhteistyö ja integraatiopyrkimykset. Toisaalta Euroopan kansoilla on edessään valtavia haasteita. Syvällinen muutos niin valtioiden sisällä kuin niiden välisissä suhteissakin jatkuu vielä pitkään. Meidän on kyettävä hallitsemaan tätä muutosta.

Onko kansainvälisellä yhteisöllä keinoja tähän? En halua väittää, että nuo keinot olisivat täydelliset, mutta uskon kyllä, että yhteisille ponnistuksille on olemassa vankka perusta. Suomella on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kanssakäymisestä muiden maiden kanssa. Siksi on luonnollista, että uskomme yhteistyön voimaan vakauden ja rauhan ylläpidossa.

Kaksikymmentä vuotta sitten Helsingissä sai alkunsa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous. Sillä oli myöhemmin merkittävä osa purettaessa kylmän sodan rakenteita. Uskon vahvasti, että se tarjoaa paljon sellaisia keinoja, joita me nyt tarvitsemme, kun pyrimme hallitsemaan Euroopan edessä olevia muutoksia ja haasteita.

Kolme kuukautta sitten Budapest oli isäntänä huippukokoukselle, jossa tehtiin tärkeitä päätöksiä ETY-järjestön roolin vahvistamisesta yhteisten arvojen yhteisönä ja selkkausten estäjänä ja ratkaisijana.

Euroopan viimeaikaiset selkkaukset ovat opettaneet, miten tärkeätä on kansainvälinen yhteistyö kiistojen estämiseksi. Mikä olisikaan arvokkaampi päämäärä kuin keskittää voimamme varjellaksemme yhteiskuntiamme uusilta Bosnian tai Tshetshenian kaltaisilta selkkauksilta?

Sitä työtä, missä ETYJ on osoittanut voimansa on jatkettava: ennalta varoittamista, ennalta ehkäisevää diplomatiaa ja poliittista kriisinhallintaa.

Tiedotusvälineet ovat kiinittäneet huomiota enimmäkseen sellaisiin kriiseihin, joissa ETYJ - tai jokin muu organisaatio - ei ole kyennyt estämään konfliktia. Traagisin esimerkki on entinen Jugoslavia. Olemme kaikki pettyneitä siihen, että Budapestin huippukokous ei kyennyt ottamaan yhteistä kantaa sotaan.

Mutta on myös tapauksia, joissa ETYJ:n keinot ovat olleet avuksi. Esimerkkinä voisin mainita ETYJ:n toiminnan Virossa ja Latviassa, jossa se on auttanut uusia valtoita luomaan lainsäädännöllistä ja yhteiskunnallista pohjaa eri etnisten ja kielellisten ryhmien väliselle rinnakkaiselolle. Tämä työ on tarkoituksellisesti tapahtunut kulissien takana julkisuuden valokeilalta piilossa. Tämä on edellytys työn onnistumiselle.

Toinen ETYJ:n instituutio, joka työskentelee hiljaisen diplomatian keinoin on vähemmistövaltuutettu. Nykyinen valtuutettu on kehittänyt poliittisen sovittelun menetelmiä olemalla suoraan yhteydessä hallituksiin ja vähemmistöryhmiin. Olemme vakuuttuneita siitä, että hänen toimintansa on suuriarvoista pyrittäessä välttämään kiistojen leimahtamista avoimiksi selkkauksiksi. Suomi tukee varauksetta vähemmistövaltuutetun toimintaa.

Budapestin huippukokous avasi ovet ETYJ:n ensimmäiselle rauhanturvaoperaatiolle, joka järjestetään Vuoristo-Karabahissa. Suomi on vakaasti sitä mieltä, että tätä tilaisuutta ei pidä hukata. Vaikka selkkaus onkin kaukana meidän rajoiltamme, sen ratkaiseminen on mielestämme tärkeätä yhteisen turvallisuutemme takia. Siksi olemmekin asettaneet voimavaramme ja kokemuksemme ETYJ:n käyttöön. Suomalainen kenraali johtaa valmistelutyötä Wienissä, ja äskettäin järjestön unkarilainen puheenjohtaja nimitti suomalaisen diplomaatin Minskin konferenssin toiseksi puheenjohtajaksi.

ETYJ on osoittanut käyttökelpoisuutensa Tshetshenian kriisissä. Arvostamme suuresti Unkarin toimintaa puheenjohtajamaana. ETYJ on pystynyt osoittamaan, että vaikka konflikti olisikin jonkin valtion sisäinen asia, sen ratkaisemisen keinot eivät sitä ole. ETYJ:nihmisoikeusryhmä on juuri palannut alueelta. Me kaikki tunnustamme, että tähänastiset ponnistelut ovat vasta avaus. ETYJ:n on pysyttävä mukana asian käsittelyssä valvomalla ihmisoikeuksien toteutumista, helpottamalla humanitaarisen avun antamista ja edistämällä poliittiseen ratkaisuun pääsemistä.

ETYJ:tä voidaan käyttää tehokkaasti. Sen valmiuksien vahvistamiseksi sille on kuitenkin annettava mahdollisuus toimia. Aina kun on tarvetta yhteiseen toimintaan, olisi ensin käytettävä hyväksi ETYJ:tä ja pyrittävä alueelliseen ratkaisuun Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa hahmotetulla tavalla. Jos alueelliset yrityksemme epäonnistuvat, on asia vietävä YK:n turvallisuusneuvostoon. Tämä vahvistaisi koko kollektiivisen turvallisuuden järjestelmää. Tämän periaatteen kehittelyä tulisi jatkaa siitä, mihin Budapestissa jäätiin.

ETYJ on ainutlaatuinen järjestö laaja-alaisuutensa vuoksi. Se on yhteisten periaatteiden tallettaja. Se on kuitenkin vain yksi niistä toisiinsa liityvistä instituutioista ja organisaatioista, jotka muodostavat Euroopan rauhan ja turvallisuuden rakenteen.

Erityisen tärkeää on se laaja sotilaallinen yhteistyö, jonka NATO aloitti Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvostossa ja jota se kehitti edelleen rauhankumppanuusohjelmassa. Samaa päämäärää edistää WEU toiminnallaan liitännäiskumppaneiden kanssa.

Tulevien Euroopan turvallisuutta vahvistavien toimien on perustuttava sovittuihin ETYJ:n normeihin ja periaatteisiin. Ne on suunniteltava tavalla, joka edistää kaikkien osallistujavaltioiden turvallisuutta ja vahvistaa koko ETYJ-alueen vakautta. Johtavana periaatteena tulee olla turvallisuuden jakamattomuus.

On tärkeää käyttää turvallisuuden laajaa ja dynaamista käsitettä niin, että siihen ei kuulu pelkästään sotilaallinen turvallisuus vaan myös poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Viime kädessä vain vakaa demokraattinen järjestelmä yhdessä taloudellisen hyvinvoinnin, yhteistyön ja integraation kanssa takaa kestävän turvallisuuden.

Euroopan unionilla, demokraattisten valtioiden yhteisöllä, on tärkeä osa rakennettaessa vakaata ja rauhallista Eurooppaa. Se on luonut strategian, jolla valmistellaan Eurooppa-sopimuksen solmineiden tai sellaisesta neuvottelevien maiden liittymistä. Unkari on yksi näistä maista, ja se kuuluu selvästikin uusien jäsenten ensimmäiseen ryhmään.

Suomi pohjoismaana pitää tärkeänä sitä, että Baltian maat ovat myös mukana tässä strategiassa tasavertaisina kumppaneina ja jäsenehdokkaina. Olemme varmoja siitä, että tämä edistää turvallisuutta Pohjolassa ja myös turvallisuutta ja vakautta Euroopassa yleensä.

Uskomme että integraatio luo ja vahvistaa siihen osallistuvien oman toimintaympäristönsä turvallisuutta. Olemme myös vakuuttuneita siitä, että tämän rauhanstrategian moottorina unionin tulee olla vahva ja pystyvä.

Siksi vuoden 1996 EU:n hallitusten välinen konferenssi on tärkeä Suomelle ja Unkarille ja kaikille yhteisille kumppaneillemme näissä pyrkimyksissä. Suomi valmistautuu vuoden 1996 konferenssiin kaksi tavoitetta mielessään. Haluamme tehdä unionista tehokkaamman toimijan kehittämällä sen yhteistä ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa. Ja haluamme luoda unionille johdonmukaisen laajentumispolitiikan.

Ensimmäiset askeleet Unkarin liittymiseksi yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on jo otettu. Euroopan unionin ja Eurooppa-sopimuksen tehneiden maiden välille on luotu neuvottelujärjestelmä, ja Keski-Euroopan ja Baltian mailla on liitännäiskumppaneiden asema Länsi-Euroopan unionissa. Tällä tavoin voimme yhdessä kehittää Euroopan turvallisuutta.

Euroopan vakaussopimus solmitaan Pariisissa myöhemmin tässä kuussa. Tällä EU:n aloitteella on tärkeä päämäärä. Se on korostanut hyvien naapurisuhteiden ja alueellisen yhteistyön merkitystä turvallisuuden lisäämiseksi ja integraation syventämiseksi Euroopassa.

Historia on jättänyt Eurooppaan jälkensä, jonka perintöä ovat kiistat rajoista ja vähemmistöjen asemasta. Nämä kiistat voidaan kuitenkin ratkaista tulevaisuuteen suuntautuvan politiikan avulla. Vakaussopimus on tärkeä kehys yhteisille ponnisteluillemme.

Europan unioni on päättänyt vahvistaa siteitään Venäjään. Unionin laajentaminen ei luo uusia jakolinjoja vaan päinvastoin edistää Euroopan yhdentymistä Pariisin peruskirjan määrittelemien arvojen ja päämäärien pohjalta. Venäjää ei saa eristää, eikä sen saa antaa eristäytyä.

Venäjällä ja muulla Euroopalla on perustavanlaatuisia yhteisiä etuja. Venäjän demokraattisessa uudistuksessa on paljon pelissä. Voimme luoda Eurooppaan yhteisen turvallisuusalueen vain, jos Venäjä on siinä mukana.

On ehdottoman tärkeää, että saamme luoduksi Eurooppaan dynaamisen, yhteistyöhön ja demokratiaan perustuvan turvallisuusjärjestelmän. Se ei saa olla mihinkään suuntaan poissulkeva. Sen tulee kattaa Euroopan unionin jäsenvaltiot, ne Keski-Euroopan ja Baltian maat, jotka on kytketty unioniin Eurooppa-sopimuksin ja yhteistyön kautta, sekä Venäjän ja IVY-maat. Samalla kun järjestelmää luodaan, meidän on pystyttävä hoitamaan maanosamme avoimet selkkaukset.

Perimmäisenä tavoitteena on Euroopan turvallisuusalue, jossa ei käytetä sotilaallista voimaa poliittisten erimielisyyksien selvittämiseksi.