TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE LOUNAALLA UNKARILAISTEN JA SUOMALAISTEN TALOUSELÄMÄN EDUSTAJIEN KANSSA BUDAPESTISSA 10.3.1995

SUOMEN JA UNKARIN VÄLINEN TALOUDELLINEN YHTEISTYÖ

Minulla on suuri kunnia vierailla Unkarissa sukulaiskansamme luona ensimmäistä kertaa uudessa virassa ollessani. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se kehitys, mikä tässä maassa on viime vuosina tapahtunut. Olen erittäin iloinen voidessani esiintyä tälle arvovaltaiselle kuulijakunnalle.

Euroopassa on tapahtunut suuri murros. Olemme olleet todistamassa maanosamme itäisen osan suunnitelma- talousmaiden siirtymistä yhteistyöhakuiseen markkina-talousjärjestelmään. Maanosamme läntisessä osassa on puolestaan integroituminen Euroopan unionin muodossa edennyt käsittämään yhä lukuisempia maita - Suomi yhtenä niiden joukossa.

Unkari on ollut siirtymätalouksien edelläkävijä aloittaessaan rohkeasti oman uudistuskehityksensä yli 25 vuotta sitten. Minulle on vahvistunut käsitys, että reformit Unkarissa ovat onnistuneet erityisesti siksi, että niitä on toteutettu tämän maan omien edellytysten mukaisesti. Unkarin uudistusten tulokset ovat saavuttaneet myös ulkopuolisen maailman arvostuksen.

Unkari on solminut assosiaatiosopimuksen Euroopan unionin kanssa sekä anonut ensimmäisenä Keski-Euroopan maista unionin jäsenyyttä. Näin Unkari on myös jo liittynyt mainitsemaani toiseen kehitysprosessiin, joka tähtää Euroopan yhdentymiseen mahdollisimman laajalla alueellisella pohjalla.

Suomi tervehtii suurella ilolla ja tyydytyksellä Unkarin kehitystä ja sen viimeaikaisia integraatiopyrkimyksiä. Me Suomessa olemme niitä tukemassa omalta puoleltamme olemalla mukana Euroopan unionin toiminnassa.

Minun on mieluisaa todeta, että Suomen ja Unkarin kahdenväliset suhteet myös talouden ja kaupan alalla ovat aina olleet hyvät. Maantieteellisestä etäisyydestä ja aikaisemmin vallinneista järjestelmien välisistä eroista huolimatta maittemme liikemiehet ovat aina löytäneet toisensa ja tulleet hyvin toimeen keskenään.

Suomen ja Unkarin kauppavaihto on ollut vajaan prosentin luokkaa Suomen ulkomaankaupasta, mikä ei sinänsä ole huono saavutus. Olen kuitenkin varma, että molemmat osapuolet haluaisivat kaupan kehittyvän paljon korkeammalle tasolle.

Hyvin ilahduttavaa on mielestäni ollut parin viime vuoden aikainen kehitys, jolloin vientimme on kaksinkertaistunut Unkarin uusilla ja koko ajan kovenevilla markkinoilla. Mutta myös Unkarin viennin lisäys Suomeen neljänneksellä viime vuonna on rohkaiseva merkki uudesta kehityksestä - varsinkin kun se on tapahtunut aikana, jolloin Suomen talous vielä on elänyt laman aikaa.

Kauppavaihto on ollut viime vuosien aikana Suomelle ylijäämäistäkauppavirtojen oltua sitä ennen lähes vuosikymmenen Unkarin hyväksi. Olen vakuuttunut, että taloudellisen tilanteen aikanaan Suomessa kohentuessa Unkarilla on kaikki edellytykset vientinsä lisäämiseen ja siten kaupan tasapainoiseen kasvuun.

Keskinäisen kauppamme rakenne on myös monipuolistumassa - emme enää pelkästään vaihda puuta ja paperia viiniin - monien muidenkin alojen tuotteille on löytymässä markkinoita toistemme maissa. Tiettyä ylpeyttä tuntien voin mainita telekommunikaatioon, energiasektoriin, rakentamiseen ym. liittyvät huipputekniikan tuotteet, jotka edustavat Suomen teollisuuden uusinta vientitarjontaa niin unkarilaisilla kuin muillakin markkinoilla. Meidän ei pidä myöskään unohtaa palvelualojen mukaantuloa kaupankäyntiin.

Vastaavasti markkinatalouden hyvin omaksuneelle Unkarin vientiteollisuudelle Suomen avoimet, tosin kovan kansainvälisen kilpailun alaiset markkinat, ovat tarjonneet täydet mahdollisuudet vientinsä kehittämiseen ja tarjontansa monipuolistamiseen.

Valtiovallan tehtävä nykyaikaisissa markkinaolosuhteissa on ensisijaisesti luoda puitteet talouden varsinaisia toimijoita eli yrityksiä varten. Valtiollisten päättäjien on huolehdittava siitä, että kansainvälistä kauppaa ja muuta taloudellista toimintaa säätelevät sopimukset ja järjestelyt ovat riittäviä ja aikaansa vastaavia. Vain näin voidaan odottaa yritystemme onnistuvan kansainvälisen kaupan monissa tehtävissä.

Euroopan unionin jäseneksi tultuaan Suomi ryhtyi noudattamaan unionin yhteistä kauppapolitiikkaa ja sopimusjärjestelmää kolmansiin maihin nähden. Tämän mukaisesti EU:n ja Unkarin Eurooppa-sopimus korvaa maittemme välillä 1970-luvulla tehdyn ja kaupankävijöitä hyvin palvelleen kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen eli KEVSOS-sopimuksen. Myös EFTA:n puitteissa pari vuotta sitten hyväksytyn kahdenvälisen maatalouspöytäkirjan tilalle tuli uusi Eurooppa-sopimus.

Tämä muutos ei uskoakseni aiheuta suuria ongelmia, sillä Eurooppa-sopimusten Suomea koskevat tullit joka tapauksessa vuosittain alenevat poistuakseen viimeistään vuosikymmenen lopussa. Meillä suomalaisilla on siten sama kilpailuasema Unkarissa kuin muillakin EU-maiden yrityksillä, mutta parempi kuin monilla kilpailijoillamme EU:n ulkopuolisista maista. Tuontimme Unkarista Eu-jäsenyydessäkin säilyy eräitä herkkiä tuoteryhmiä lukuunottamatta edelleenkin tullittomana.

Euroopan unioni on muuttumassa sekä sisäisesti että ulkoisesti. Ulkoisen kehityksen tärkein haaste on yhteisön laajeneminen itään. Essenin huippukokouksessa viime vuonna Euroopan unionin maat tekivät meidän kaikkien kannalta tärkeän päätöksen ryhtyessään kehittämään yhteistyötä Keski-Euroopan maiden kanssa erityisen liittymisstrategian muodossa. Strategialla valmistellaan assosiaatiosopimuksen tehneitä maita jäsenyyteen.

Tärkeän osan tässä strategiassa muodostaa Keski-Euroopan maiden integroiminen EU:n sisämarkkinoihin, millä on suuri vaikutus käytännön kauppaan sen kaikilla tasoilla. Strategia muodostaa myös pohjan lisääntyvälle poliittiselle keskustelulle EU:n jäsenmaiden ja siihen assosioituneiden maiden kanssa. Kaikki tämä on välttämätöntä tulevaa jäsenyyttä varten.

Me Suomessa tuemme tätä prosessia, joka vakauttaa koko Euroopan taloudellista ja poliittista tilannetta. Me toivomme muös, että Unkari mahdollisimman pian on kykenevä mukautumaan jäseneksi tulemisen ehtoihin.

Suomi on jo pitkään osallistunut monin tavoin Unkarin uudistuskehityksen tukemiseen. Tämä on tapahtunut monenvälisesti IMF:n ja G-24:n valmistelemien maksutasejärjestelyjen muodossa, osallistumisena Budapestin ympäristökeskuksen ylläpitämiseen ja nyt EU:n jäsenenä PHARE-ohjelman puitteissa.

Kahdenvälisesti Suomi myönsi aikanaan ensimmäisenä länsimaana Unkarille suuren rakennesopeutusluoton (100 milj. USD), josta tosin vain kolmannes käytettiin. Viime vuonna allekirjoitettiin sopimus uudesta puiteluottosopimuksesta (25 milj. USD), jonka avulla voidaan rahoittaa suomalaisten pääomatavaroiden ja palvelujen vientiä Unkariin. Teknisenä yhteistyönä on toteutettu lukuisia koulutus-, konsultointi-, teknologiansiirto- ja tutkimushankkeita.

Kaikkien näiden toimien tarkoitus on rakentaa perustaa sekä yleisemmälle talousyhteistyölle samoinkuin konkreettisemmalle kaupankäynnille, josta myöhemmin tulee hyötyä kummallekin osapuolelle.

Suomalaisen yritysmaailman kiinnostus tulla Unkariin pysyvämmin joko yhteisyrityksiä perustamalla tai muussa muodossa on lisääntynyt. Yhteisyrityksiä on tietojeni mukaan puolensataa ja ne toimivat monilla eri aloilla vaihtelevan suuruisilla pääomapanostuksilla. Vielä enemmän on puhtaasti unkarilaisessa omistuksessa olevia yrityksiä, jotka toimivat kaupallisessa yhteistyössä suomalaisten osapuolten kanssa.

Kaupallisen yhteistyön kehittämisessä päävastuu kuuluu tietenkin yritysmaailmalle itselleen. Tiedon lisääminen, panostus markkinointi- ja vienninedistämistoimiin sekä yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen viime kädessä ratkaisevat maittemme välisen taloudellisen kanssakäymisen suunnan ja laajuuden.

Muuttuvassa maailmassa ja yhdentyvässä Euroopassa meidän on lähennyttävä toisiamme, tunnettava toistemme kulttuuria ja toistemme ajattelutapaa paremmin. Uskon, että tämänkin vierailun aikana käydyistä liikemiespiirien keskusteluista, mielipiteiden vaihdosta, mahdollisesti sovituista uusista yhteydenpitomuodoista kehittyy aikanaan lisää liiketoimintaa Suomen ja Unkarin talouspiirien kesken meidän kaikkien eduksi ja hyödyksi.

Toivotan omasta puolestani tässä työssä mukanaoleville yritysmaailman edustajille parhainta menestystä.