TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE UUDELLE HALLITUKSELLE LINNASSA 13.4.1995

Haluan esittää tyytyväisyyteni siitä, että maahan on saatu ripeästi laajapohjainen enemmistöhallitus. Tämä on arvokasta siksi, että edessäolevat haasteet ovat mittavat.

Työhön on jo tartuttu. Hallitusneuvotteluissa on voitu sopia yksityiskohtaisesti vaikeista mutta välttämättömistä ratkaisuista.

Käydyissä eduskuntavaaleissa tapahtui suuria muutoksia puolueiden välisissä voimasuhteissa. Hallitus on rakennettu uudelle pohjalle. Tämä on osoitus yhteistyökyvystä. Ministeriratkaisut vahvistivat myös tasa-arvoa.

Uuden hallituksen jäsenten taustat ja aatteelliset näkemykset poikkeavat toisistaan. Tämäkin osoittaa konkreettisesti, että Suomeen on syntynyt laaja tahto luoda kehitykselle kestävät lähtökohdat, todellinen uusi alku.

On tehtävä vaikeita ratkaisuja, jotta luodaan edellytykset paremmalle huomiselle. Hallituksen on osoitettava sitkeyttä ja sietokykyä. Sitä ovat kansalaisetkin osoittaneet. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, koska kestäviä uudistuksia voidaan saada aikaiseksi vain sellaisen hallituksen toimesta, joka istuu koko vaalikauden.

Meidän suomalaisten on pidettävä mielessä, miksi näitä vaikeita ratkaisuja on tehtävä: työttömyyden nujertamiseksi ja kansalaisten hyvinvoinnin perustan turvaamiseksi.

Nähdäkseni tämän hallituksen yhdistävä ominaisuus liittyykin haluun arvioida edessä olevia ongelmia ennakkoluulottomasti ja yhteisvastuullisesti, vailla menneisyyden painolasteja.

Hallituksella on jo ohjelmassaan linjauksia, jotka antavat suuntaa muutokselle. Hallitus on muotoillut suoranaisen kehityssopimuksen Suomen kansan kanssa. On toivottavaa, että mahdollisimman laaja-alaisesti tartutaan tähän tarjoukseen ja että se saa kaikkien etujärjestöjen tuen.

Ympäristökysymykset sekä koulutus ja tutkimus nähdään nyt laaja-alaisesti kansakunnan tulevaisuuden rakentamisen keskeisinä tekijöinä.

Suomi on kehittymässä monisäikeisemmäksi kansalaisyhteiskunnaksi. Puolueita erottavat ja yhdistävät yhä enemmän uudenlaiset asiat, ennen kaikkea yleinen asennoituminen muutokseen. Hallitukseen on tullut niitä puolueita, joita yhdistää halu kokea muutos haasteena, ei kehityksen uhkana.

Uskon, että uutta hallitusta kiinnostaa markkinatalouden järkiperäinen kehittäminen. Tähän suuntaan kulkeminen edellyttää markkinatalouden häiriöiden hallintaa. On purettava aikansa eläneitä ja yhteiskunnalle kalliita taloudellisia rakenteita ja luotava kansalaisten omatoimisuutta rohkaisevaa yritteliäisyyttä ja ratkaisuja.

Olen varma, että nyt työnsä aloittava hallitus pitää tärkeänä maan tasapuolista kehittämistä.

Kansainvälinen muutos jatkuu. Kylmän sodan jälkeinen aika on muutosten, mutta ennen kaikkea mahdollisuuksien aikaa. Hallituksenne on tämän mahdollisuuksien ajan hallitus.

Edessä on välittömästi maamme aseman ja roolin kehittäminen Euroopan unionin jäsenmaana. Tässä mielessä vuonna 1996 järjestettävä unionin hallitusten välinen konferenssi on tärkeä. Siihen valmistautuminen on kansallisesti merkittävä haaste.

Valtioneuvoston jäseniltä vaaditaan nyt vahvaa panosta etenkin unionin neuvostojen työssä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kyse yhä useammin kansainvälisen muutoksen hallinnasta. Meidän on arvioitava käytössämme olevia keinoja harkiten, mutta ennakkoluulottomasti. Etsikäämme enemmän kumppaneita, ei vihollisia.

Maanosamme turvallisuusjärjestys on muotoutumassa. Tavoittelemme yhteistyöhön nojautuvan Euroopan turvallisuusalueen luomista, missä sotilaallisin keinoin ei ratkota poliittisia ongelmia. Meillä on tässä työssä paljon annettavanamme.

Suomen kaltainen pieni valtio menestyy kansainvälisessä yhteisössä sitä paremmin, mitä yksituumaisemmin siinä esiinnymme. On tärkeää, että valtioelimet ovat hyvässä yhteistyössä. Omalta osaltani olen tähän valmis.

Toivotan uudelle hallitukselle menestystä työssä maan ja kansalaisten parhaaksi. Tulen osaltani antamaan hallitukselle mielihyvin kaikkea asianmukaista tukea toimivaltuuksieni puitteissa.