TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ VIRON TASAVALLAN PRESIDENTIN LENNART MERIN KUNNIAKSI HELSINGISSÄ 16.5.1995
Minulle ja kaikille suomalaisille tuottaa poikkeuksellisen suuren ilon ja kunnian saada toivottaa Teidät, Herra Presidentti ja rouva Meri, sydämellisesti tervetulleiksi valtiovierailulle Suomeen. Minulla ja puolisollani on lämpimät muistot vuosi sitten tekemästämme valtiovierailusta Viroon.
Teidän valtiovierailunne Suomeen on todella historiallinen ja siihen liittyvät suuret odotukset ja tunteet Suomenlahden molemmin puolin. Teille, Herra Presidentti, Suomi on toki tuttu; en epäröi sanoa, että olette yksi suurista Suomen ja sen kulttuurin sekä historian tuntijoista.
Jo vuosikymmenien ajan Te olette vieraillut täällä kirjailijaystävienne luona ja sittemmin ulkoministerinä, suurlähettiläänä täällä asuen ja Viron tasavallan presidenttinä. Te olette solminut lukuisia siteitä ja hoitanut tärkeitä virkatehtäviä maassamme, jonka tiedämme Teille hyvin läheiseksi ja rakkaaksi.
Nyt Viron presidentti on ensimmäisen kerran lähes kuuden vuosikymmenen jälkeen valtiovierailulla Suomessa.
Löysimme jokin vuosi sitten arkistostamme edeltäjänne, presidentti Pätsin kirjeen tuolloiselle Suomen poliittiselle johdolle. Viesti oli kirjoitettu 30.7.1940, hetkeä ennenkuin presidenttinne pidätettiin ja vietiin kohtalokkaaseen vankeuteensa. Tässä viestissä presidentti Päts esittää poliittisen testamenttinsa, jonka keskeisin kohta oli Suomen ja Viron valtioiden läheisyyden korostaminen maailmansodan päätyttyä.
Presidentti Pätsin toive on toteutumassa maanosan yhdentymisen seurauksena. Olen vakuuttunut, että aikanaan Suomi ja Viro kummatkin ovat Euroopan unionin jäsenvaltioita. Me tulemme tekemään parhaamme, että se päivä toteutuu mahdollisimman pian.
Viron tie vapauteen ja itsenäisyyteen on kuitenkin ollut pitkä. Me suomalaiset tiedämme, että Teidän toimintanne johtotähtenä kirjailijana, tutkimusmatkailijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana on ollut Viron itsenäisyyden palauttaminen ja tämän toteuduttua pian neljä vuotta sitten Viron kansainvälisen aseman määrätietoinen vahvistaminen.
Viron itsenäisyyden palautuessa oli maallanne edessään suunnnattomat haasteet. Teidän presidenttikautenanne on Viro kaikilla elämän alueilla ottanut suuria edistysaskelia. Virosta on tulossa todellinen menestystarina. Me suomalaiset siitä vain iloitsemme.
Me suomalaiset koemme yhä voimakkaammin, että voimme olla mukana kansakuntanne suuressa muutoksessa. Kylmän sodan aikana maidemme välillä oli kansalaisten vuorovaikutusta, joka merkittävällä tavallaloi pohjaa vapauden paluulle maahanne. Samoin yleisradiomme kanavat tarjosivat huomattavan yhteisen kokemuksen kansalaisillemme.
Viron historia on yksi maanosamme traagisimmista. Te, Herra Presidentti, olette henkilökohtaisesti käynyt läpi nuo raskaimmat vuodet. Te olette kokenut vapauden riiston ja henkisen vainon. Nousitte näiden raskaiden kokemusten yläpuolelle johtamaan maatanne hetkellä, jolloin historiaa tehtiin Euroopassa.
Me suomalaiset osaamme antaa arvoa valtiomiestyöllenne, jonka hedelmistä eivät ole hyötyneet vain omat kansalaisenne, vaan laajemminkin koko Eurooppa.
Erityistä arvostusta ansaitsee toimintanne viime kesänä, jolloin saatiin aikaiseksi sopimus vieraiden joukkojen poistumisesta maastanne. Se oli mahdollista, koska sekä Te, Herra Presidentti, että Venäjän presidentti Jeltsin osoititte harvinaista kykyä katsoa tulevaisuuteen ilman menneisyyden painolastia.
Euroopan vakauden kulmakivi on siinä, että yksikään alueen valtioista ei uhkaa voimalla eikä käytä sitä muita vastaan. Suomi pitää tätä ETYJin keskeistä periaatetta uuden Euroopan syntymisen yhtenä kynnyskysymyksenä.
Nyt on aika luoda Euroopan yhteinen turvallisuusjärjestys. Kaikilla ratkaisuilla on tähdättävä siihen, että sidomme toisemme rauhan työhön yhteisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Sellaisessa Euroopassa pienillä valtioilla ei ole enää vihollisia ja suurvaltojen voimat kuluvat taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Nyt meillä on näköala sellaisesta Euroopasta, jonka presidentti Päts näki.
Suomella ja Virolla on naapurimaina ja sukulaiskansoina aina ollut erityissuhde. Mutta viime vuosina tämä erityissuhde on saanut aivan uutta sisältöä ja merkitystä. Maidemme väliset suhteet eivät koskaan ole olleet niin läheiset ja monipuoliset kuin nyt. Meidän maillamme on kiinteätä yhteistyötä yhteiskuntaelämän kaikilla aloilla puhumattakaan niistä lukuisista siteistä, joita kansojemme välillä on ystävyystasolla ja kansalaisjärjestöjen kesken. Erityistä merkitystä on nopeasti kasvaneilla taloudellisilla suhteillamme.
Matkailu Suomenlahden yli on kasvanut räjähdysmäisesti. Maidemme välillä on jo menestyksellisesti käyty neuvotteluja siirtymisestä viisumivapauteen ja toivomme, että tämä voisi toteutua ensi vuoden kuluessa. Siten yhteydenpito maidemme välillä helpottuisi entisestään.
Suomella ja Virolla on edessään mahdollisuuksien aika. Kauniissa runossaan "Sydän-Suomen laulu" kirjoitti Ajattaressa vuonna 1920 Eino Leino:
"Yhdet tuumi: "Näinpä taiston tietä
yhtyy idän ynnä lännen kansat,
kaikki kantain ihmiskuntaan uuteen
tuhatvuotten työn ja vaivan heelmät,
tullen tuttaviksi toisillensa,
vaikka taiston, vaikka vainon teitä;
varmaan kaikki tiet vie vihdoin rauhaan,
kansain veljeyteen ja kansainliittoon".
Olen varma, että nuo leinolaiset tuumijat haluaisivat nyt olla luonamme todistamassa mietiskelyjensä idealistista realismia.
Nostan maljani Viron, sen maan ja kansan onneksi ja menestykseksi, Suomen ja Viron kansojen veljeydelle ja Teidän, Herra presidentti, ja rouva Meren henkilökohtaiselle onnelle ja menestykselle.