Olen iloinen voidessani jälleen vierailla Latviassa. Edellisen vierailuni Latviaan tein ulkoasiainministeriön valtiosihteerinä vuonna 1992. Tuo vierailu oli monessa mielessä avartava ja hyödyllinen myös myöhempää toimintaani ajatellen.
On mielenkiintoista palata nyt Latviaan ja sen vehreaän ja viehättävään pääkaupunkiin Riikaan, jonka katukuva on muuttunut melkoisesti kolmessa vuodessa. Muutoksen vauhti maassanne on käsin kosketeltava.
Erityisen suurta iloa ja kunniaa minulle tuottaa palata Latviaan Suomen tasavallan presidenttinä. Edeltäjäni, presidentti Mauno Koivisto teki ensimmäisenä läntisenä valtionpäämiehenä työvierailun Latviaan pian maanne uudelleen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1992. Ensimmäisen valtiovierailun Suomesta Latviaan suoritti presidentti Lauri Kristian Relander vuonna 1926.
Emme ole myöskään unohtaneet, että Latvian tasavallan presidentin ensimmäinen virallinen vierailu sitten vuoden 1940 suuntautui nimenomaan Suomeen. Sen suorititte Te, Herra Presidentti, joulukuussa 1993.
Maidemme väliset suhteet ovat monipuoliset ja lämpimät. Toivon, että vierailuni tänne syventäisi ja laajentaisi maidemme ja kansalaistemme keskinäistä kanssakäymistä edelleen uusille alueille.
Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ja Latvian tiivistyvät yhteydet Euroopan unioniin tuovat maidemme välisiin suhteisiin uuden, laajemman eurooppalaisen ulottuvuuden.
Haluan vielä kerran onnitella Latviaa Eurooppa-sopimuksen solmimisesta. Sopimuksen allekirjoittaminen on merkittävä askel Latvian integroitumisessa Eurooppaan. Suomessa valmistellaan parhaillaan Latvian ja muiden Baltian maiden Eurooppa-sopimusten ratifiointia. Uskon, että ratifointi tapahtuu maassamme viivytyksettä ja vaikeuksitta.
Edessänne on nyt vaativa ja pitkällinen työ valmistautumisessa unionin jäsenyyteen. Me suomalaiset olemme omasta puolestamme valmiit kaikin tavoin auttamaan ja tukemaan Latviaa.
Olen tyytyväisyydellä pannut merkille Baltian maiden keskinäisen yhteistyön tiivistymisen. Yhteinen rauhanturvapataljoona on varmasti yksi maidenne välillä parhaiten käyntiin lähteneistä yhteistyöhankkeista. Myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden keskinäinen yhteistyö on saamassa vakiintuneita muotoja.
Itämeren alueen yhteistyö on hyvää vauhtia elpymässä ja saamassa uuden historiallisen merkityksen. Itämeren valtioiden neuvoston lisäksi huomattava vaikutus alueen kehittymiselle tulevaisuudessa on Euroopan unionilla, joka on juuri laatinut omat suuntaviivansa Itämeren alueen politiikalleen. Taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisen ohellaItämeren alueen yhteistyö edistää myös koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja vakautta.
Teidän johdollanne, Herra Presidentti, Latvia on vakiinnuttanut paikkansa Euroopassa. Vieraiden joukkojen poistuttua maastanne lähes päivälleen vuosi sitten myös suhteet itäiseen naapuriinne ovat normalisoitumassa. Olen vakuuttunut, että vielä avoinna oleviin kysymyksiin ratkaisut löytyvät rakentavassa hengessä.
Suomen ja Latvian kansojen historia on vuosisatojen aikana kietoutunut yhteen monin tavoin. Kansamme ovat yhdessä läpikäyneet Euroopan historian vaiheita, jotka pienille kansoille eivät aina olleet helppoja.
Juuri näissä historiamme vaiheissa on perusta yhteiselle pohjoiselle identiteetille ja monissa kansallisissa instituutioissa havaittaville yhteisille piirteille, jotka tekevät kansojemme kanssakäymisestä luontevaa ja helppoa.
Kansojemme historiassa on yhteys, joka ylettyy vieläkin kauemmas. Muinaisista ajoista asti on Latvian alueella asunut suomalais-ugrilainen kansa; liiviläiset. Satojen vuosien aikana suomensukuiset heimot, jotka muodostivat jopa kolmanneksen väestöstä, ja Latvian kansan baltilaiset esi-isät asuttivat yhdessä näitä alueita.
Nyt liiviläisten lukumäärä lasketaan sadoissa ja liiviläisen kulttuurin säilyminen on suuressa vaarassa. Me suomalaiset arvostamme suuresti niitä toimia, joihin Latviassa on ryhdytty tämän kulttuurin pelastamiseksi.
Latvian ja Suomen kauppa- ja taloussuhteet perustuvat tällä hetkellä Euroopan unionin ja Latvian väliseen vapaakauppasopimukseen. Maidemme välillä on myös voimassa kahdenvälinen investointisuojasopimus ja verosopimus. Kauppavaihto ja muu taloudellinen yhteistyö kehittyy maidemme välillä suotuisasti. Suomesta on tullut yksi Latvian tärkeimmistä kauppakumppaneista. Suomi myös rahoittaa eräitä yhteistyöhankkeita muun muassa ympäristönsuojelun ja hallinnon kehittämisen aloilla.
Latviassa toimii jo noin 150 suomalaista yritystä useilla eri aloilla. Suomalaiset yritykset ovat siten omalta osaltaan suorien investointien ja tietotaidon siirron avulla myötävaikuttamassa Latvian kaupan, teollisen tuotannon ja palveluiden sekä infrastruktuurin kehittämiseen.
Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on perinteisesti ollut ovien avaaminen, ei niiden sulkeminen. Pyrkimyksemme on edistämää mahdollisuuksia ihmisten vapaaseen liikkumiseen ja kanssakäymiseen.
On siten luonnollista, että Suomen periaatekanta viisumien poistamiseen maidemme välisestä liikenteestä on myönteinen. Vakaa uskoni on, että viisumivapauden tiellä vielä olevat esteet voidaan lähitulevaisuudessa poistaa.
Olemme tänään voineet maidemme kesken allekirjoittaa sopimuksen, jolla Suomi luovuttaa takaisin, kunnostettuna ja korjattuna, Latvian entisen suurlähetystörakannuksen Helsingissä.
Me suomalaiset arvostamme sitä työtä, mitä Latvian suurlähetystö maassamme tekee. Toivomme, että uusi talo olisi omiaan helpottamaan ja edistämään suurlähetystön työtä maidemme suhteiden edistämisessä.
Nostan maljani Latvian, sen maan ja kansan onneksi ja menestykseksi, Suomen ja Latvian hyvien suhteiden sekä Teidän, Herra Presidentti, ja Rouva Ulmanen henkilökohtaiselle onnelle ja menestykselle.