TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE SUOMALAISYHTEISÖN LOUNAALLA BANQUETIN HOUSESSA; Lontoo 19.10.1995
Olin puolisoni kanssa ilahtunut saadessani kutsun tässä maassa toimivilta brittiläis-suomalaisilta yhdistyksiltä liittyä tänään seuraanne lounaalle tässä todella historiallisessa rakennuksessa, yhdessä niin monen brittiläisen Suomen ystävän ja maanmieheni kanssa.
Ison-Britannian ja Suomen suhde on peräisin paljon aikaisemmilta ajoilta kuin itsenäisyytemme. Vaikka tutkisimme vain viimeisiä 77 vuotta, näkisimme Ison-Britannian vaikuttaneen moneen suomalaisen elämän osa-alueeseen, kulttuurista kauppaan ja ulkopolitiikasta turvallisuuteen.
Kansojemme välillä on runsaasti yhteisiä intressejä, ymmärtämystä ja jopa kiintymystä. Nyt 1990-luvulla meitä liittää yhä enemmän yhteen kaksi seikkaa: uusi kumppanuutemme Euroopan unionissa sekä englannin kielen nopea leviäminen nuorempien sukupolvien keskuudessa Suomessa.
Tavallinen stereotyyppi Britanniaan tulevasta suomalaisesta on nuori tyttö, joka saapuu maahan työskennelläkseen au pairina, mutta tämä on muuttumassa yhä useampien nuorten ryhtyessä opiskelemaan ja tekemään tutkimustyötä brittiyliopistoissa. Tähänkin on myötävaikuttanut EU-jäsenyytemme ja nuorten englannin kielen taito.
Olemme panneet tyytyväisinä merkille, että vaikka Ison- Britannian tarjoamiin turistinähtävyyksiin tulee tutustumaan yhä enemmän suomalaisturisteja, on myös brittituristien määrä Suomeen kasvanut merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana. Toivomme, että voisimme toivottaa tervetulleeksi yhä lisää brittiläisiä vierailijoita Suomeen tulevaisuudessa.
Britannian kulttuuriperintö on muodostunut osaksi meidän perintöämme - ja päinvastoin. Shakespeare innoitti Sibeliusta ja Sibelius on inspiroinut monia brittiläisiä musiikinystäviä. Kansojemme mielenlaadussa täytyy olla jotain yhteistä, sillä Iso-Britannia oli ainoa ulkomaa, jossa Sibeliuksen musiikki herätti laajaa suosiota jo aikaisessa vaiheessa. Puolisoni paljasti eilen muistolaatan Gloucester Walk -kadulla sijaitsevalla talolla, jossa Sibelius oli asunut ja säveltänyt musiikkiaan. Tänä Sibeliuksen syntymän 130-vuotisjuhlavuonna hänen musiikkiaan sekä muiden suomalaisten säveltäjien ja muusikkojen musiikkia on esitetty säännöllisesti Barbicanissa, Wigmore Hallissa, South Bankissa ja BBC:n promenadikonserteissa sekä brittien että suomalaisten johtamana. Tiedän, että Edward Clarkin johtama Yhdistyneen Kuningaskunnan Sibelius-seura on
erittäin aktiivinen ja menestyksekäs. Se on erityisesti onnistunut hankkimaan brittiyleisön huomiota Sibeliuksen vähemmän tunnetuille töille.
Monet Britannian arkkitehdit kuvailevat itseään Alvar Aallon seuraajiksi. Eilisaamuna puolisoni tutustui huomattavaan esimerkkiin modernista brittiläisestä rakennustaiteesta uudessa kansalliskirjastossa. Uskoakseni sen arkkitehti professori Colin St John Wilson lukee itsensä Aallon ihailijoiden joukkoon.
Taidokkaat kääntäjät tekevät valikoituja osia suomalaisesta kirjallisuudesta lähestyttäviksi brittiyleisölle, vaikka suomalaiskirjallisuuden lukijoiden määrä toki jää sittenkin vaatimattomaksi verrattuna brittikirjallisuuden - niin alkuperäiskielisen kuin käännöskirjallisuuden - lukijoiden määrään Suomessa.
Toivomme myös suomalaisen elokuvataiteen saavan uusia ystäviä tässä maassa suomalaisten elokuvien laajamittaisen esittelyn alkaessa tällä viikolla täällä Lontoossa, Britannian Filmi- instituutin sekä Skandinavian Elokuvataiteen Seuran ystävällisellä avustuksella.
Koska olen suuri penkkiurheilun ystävä, haluaisin myös muistuttaa kansojemme välisistä pitkäaikaisista urheiluyhteyksistä. Maidemme juoksijat ja keihäänheittäjät ovat saaneet molemminpuolista ihailua nykyolympialaisten aikana. Golf on muuten saanut viime vuosina yhä enemmän ystäviä Suomessa - minut mukaan lukien!
Monet teistä tietävät, että Suomi on kokenut syvimmän taloudellisen taantuman Länsi-Euroopassa sitten toisen maailmansodan, mutta talous on nyt kasvamassa kovaa vauhtia ja odotamme kehityksen jatkuvan sensuuntaisena. Nykyinen hallituksemme on asettanut päämääräkseen työttömyyden puolittamisen vuosisadan loppuun mennessä. Tällä hetkellä aivan liian korkean budjettivajeen vähentäminen on toinen päätehtävämme. Nämä ovat erittäin vaativia tehtäviä, mutta olen varma, että oikealla yhteisymmärryksen ja hyväntahdon hengellä selviämme niistä.
Uskomme, että EU:n jäsenyys tulee auttamaan meitä selviämään taloudellisista vaikeuksistamme. Meille jäsenyys oli kauaskantoinen mutta looginen askel. Meitä ohjasi siinä halu osallistua maanosamme tulevaisuuden muokkaamiseen.
Näemme unionin olevan avaintekijä Euroopan turvallisuuden ja vaurauden suhteen. Juuri tästä syystä kannatamme unionin laajentumista Keski- ja Itä-Eurooppaan. On meidän "valistuneen" oman edun tavoittelumme mukaista, että alueellamme Koillis-Eurooppassa vallitsee vakaus. Teemme kaiken mitä voimme auttaaksemme niin venäläisiä kuin balttinaapureitamme auttamaan itse itseään kohti parempia aikoja.
Maittemme välinen kauppa on kasvamassa niin määrältään kuin monipuolisuudeltaankin, ja laajennuksen kärjessä ovat huipputekniikan tuotteet. Suomen puolella näihin kuuluvat matkapuhelimet, telekommunikaatiolaitteet ja tietokoneet. Iso- Britannia on kuitenkin vielä suurin Suomessa tuotetun paperin kuluttaja sen lisäksi, että se käyttää kahden Isossa- Britanniassa sijaitsevan ja suomalaisessa omistuksessa olevan paperitehtaan paperia.
Lopuksi haluaisin tervehtiä kaikkia suomalais-brittiläisiä yhteisöjä, jotka vaikuttavat niin myönteisesti maidemme välisiin suhteisiin:
- Suomalainen kirkko, näistä yhteisöistä pisimpään toimineena. Se perustettiin osana suomalaista merimieslähetystyötä hoitamaan suomalaisyhteisön hengellistä hyvinvointia ja käytännöllisiä tarpeita Isossa-Britanniassa, ja se viettää tänä vuonna 120- vuotisjuhlaansa.
- Suomen Kirkon Kilta, joka on kasvanut kirkosta erääksi maailman laajimmista ulkosuomalaisten järjestöistä. Hädässä olevien ulkosuomalaisten hyväksi toimimisen lisäksi se järjestää myös kielenopetusta brittiläis-suomalaisten perheiden lapsille ja auttaa suomalaisten ja heidän ystäviensä matkailua Ison- Britannian ja Suomen välillä tarjoamalla edullisia lentoja. - Englantilais-suomalainen yhdistys, joka kantaa korkealla maidemme välisen ystävyyden soihtua ja joka ruumiillistuu sen Emeritus-puheenjohtajassa professori Bill Meadissa, joka on ollut aktiivinen Suomen ystävä vuosikymmenien ajan. - Skotlantilais-suomalainen yhdistys, joka myös työskentelee ystävyyden ja yhteisymmärryksen edistämiseksi ja pitää molemmat sinivalkeat liput liehumassa pohjoisessa.
- Suomalais-brittiläinen kauppakilta ja kauppafoorumi Edinburghissa, jotka valvovat ja ajavat kaupan ja muun taloudellisen toiminnan tasaista kasvua ja monipuolistumista maidemme välillä.
- Viimeisenä ja uusimpana tulokkaana, joskaan ei arvoltaan vähäisimpänä, mainittakoon Lontoon Suomi-Instituutti, jonka avajaisissa vuonna 1991 olin itse läsnä. Verrattaen lyhyessä ajassa instituutti on onnistunut luomaan hyvän yhteysverkoston akateemisten yhteisöjen kanssa molemmissa maissa ja vaikuttamaan opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin aloilla.
Voinko pyytää teitä yhtymään kanssani maljaan kaikkien niiden suomalais-brittiläisten yhdistysten sekä niiden Suomen ja Britannian suhteisiin antaman panoksen kunniaksi sekä toivottamaan näille yhdistyksille menestystä ja myös paljon mielihyvää niiden jatkaessa arvokasta työtään Suomen ja Britannian hyväksi. "Suomalais-brittiläisille suhteille!