TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE LONTOON KAUPUNGIN PÄIVÄLLISILLÄ GUILDHALLISSA 18.10.1995
Omasta ja vaimoni puolesta tahdon sydämestäni kiittää Teitä, Herra ylipormestari, ystävällisistä sanoistanne, jotka kaupunkinne puolesta osoititte minulle ja maalleni. Meille on suuri kunnia saada nauttia Lontoon kaupungin vieraanvaraisuutta tänä iltana, Hänen Majesteettinsa Kuningattaren ystävällisestä kutsusta Britanniaan suuntautuvan valtiovierailumme yhteydessä.
Muuan kuuluisan 1800-luvun saksalaisen historioitsijan (kertomuksen mukaan itse Leopold von Ranken) kerrotaan sanoneen, että Britannian historian kulku ei voi olla kovin erilainen kuin historian kulku muualla, erona on vain, että Britannian historia on niin jännittävästi kirjoitettu. Kun seison täällä Guildhallissa tänään, minun on tunnustettava, että teillä on erinomainen taito esittää pitkä ja mahtava historianne myös visuaalisessa muodossa.
Tiedän, että Guildhallilla on Lontoon Cityn elämässä ja toiminnassa keskeinen asema. Vuosien varrella se on saanut todistaa Cityn kehittymisen rahoituksen, kaupankäynnin ja kulttuurin dynaamiseksi maailmankeskukseksi. Cityn maine tunnetaan luonnollisesti Suomessakin hyvin, kuten kaikkialla maailmassa. Se on paikka, jossa solmitaan lukemattomia taloudellisia siteitä. Lontoon City, sen pankit, rahoituslaitokset sekä kuuluisa pörssi ovat osoittaneet vertaansa vailla olevat mahdollisuudet tarjota kansainvälistyvälle suomalaiselle teollisuudelle niin osakepääomaa, rahoitusta, liikealan osaamista kuin tärkeitä kontaktejakin.
Koko kuluvan vuosisadan ajan Yhdistyneet Kuningaskunnat on ollut yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Käydessään kauppaa Britannian kanssa Suomen tärkeimmät, metsän käyttöön pohjautuvat perusteollisuudenalat, kuin myös myöhemmin kehittyneet korkean teknologian yritykset ovat hankkineet vientituloja sekä arvokasta kokemusta laajentaakseen toimintaansa maailmalla.
Uskoakseni Suomi tunnetaan Britanniassa yhä lähinnä luonnostaan, metsistään sekä metsäteollisuudestaan. Suuri osa Britannian painoalan paperista toki tuotetaankin Suomessa. Olemme monia teollisuusmaita riippuvaisempi uusiutuvista luonnonvaroistamme. Metsät ovat elintärkeitä niin taloudellemme kuinyhtieskuntarakenteellemme ja kulttuurillemme. Senpä vuoksi omassa valistuneessa intressissämme on hoitaa metsiämme hyvin ja käyttää niitä kestävän kehityksen ja biodiversiteetin varjelemisen edellyttämällä tavalla. Teemme herkeämätöntä metsäteknologian kehitystyötä kyetäksemme säilyttämään metsävaramme tuleville sukupolville.
Metalli- ja konepajateollisuus on tätä nykyä kuitenkin kansantaloutemme suurin teollisuudenala, ja elektroniikkateollisuus puolestaan nopeimmin kasvava.
Hiukan yli puolet Britannian-viennistämme on yhä metsäteollisuuden tuotteita ja viime vuonna tämän alan vienti kasvoi merkittävästi. Olemme kuitenkin tyydytyksellä panneet merkille, että koneiden ja laitteiden vienti Britanniaan on kasvanut jo neljännekseen kokonaisviennistämme. Viime vuonna kokonaisvientimme Britanniaan kasvoi yli kymmenen prosenttiyksikköä ja kasvu näyttää jatkuvan. Suomalaisten yritysten näkökulmasta Britannian markkinat tarjoavat kiinnostavia sijoituskohteita. Vuoden 1993 lopussa suomalaista pääomaa oli Britanniaan sijoitettuna 4.2 miljardin markan edestä eli viisi kertaa enemmän kuin brittiläistä pääomaa oli Suomessa.
Suomen talouselämä on vironnut syvästä, vuosina 1990-92 koetusta talouslamasta. Valuuttamme on vahvistunut ja pitkäaikaisten lainojen korkotaso on laskenut. Jo jonkin aikaa on inflaatiomme ollut Euroopan Unionin alhaisin. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan tänä vuonna yltävän 5 prosenttiin ja ensi vuonna 4.5 prosenttiin. Kolikon toinen puoli viime vuosien nopeassa rakennemuutoksessa on ollut korkea työttömyys. Kuten hyvin tiedämme, nykyisissä teollisuusmaissa voidaan uusia työpaikkoja luoda vain lisäämällä joustoa ja kannustamalla uutta yrittämistä, etenkin palvelualoilla. Työllisyyden parantamisen välttämättömyys ohjaa poliittista päätöksentekoamme niin kotimaassa kuin Euroopan unionissakin vuosiksi eteenpäin.
Myös Suomi pyrkii luomaan suotuisia olosuhteita teollisuudelle, niin kotimaiselle kuin ulkomaisessa omistuksessa olevalle. Laman vuodet ovat selkeästi osoittaneet tarpeen vahvistaa teollista pohjaamme investointeja lisäämällä.
Suomen kaltaiselle maalle EMU tarjoaa mahdollisuuden luoda kestävää vakautta rahoitusmarkkinoille ja sallii siten korkojen alentamisen, ja parantaa investointien edellytyksiä. Suomalaisen teollisuuden sekä koko kansantalouden kannalta EMU:n pitkän aikavälin hyödyt olisivat suuremmat kuin siitä aiheutuvat sopeutumisonglmat. Sen vuoksi tarkoituksenamme on olla ensimmäisten EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirtyvien maiden joukossa. EMU:n toimivuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että siihen sitoutuvat maat kykenevät myös pitkän tähtäimen taloudelliseen kurinalaisuuteen. Näyttäisi siltä, että Suomi saavuttaa EMU:n kolmannen vaiheen konvergenssikriteerit seuraavan kahden vuoden kuluessa.
Viime vuosina Euroopassa tapahtuneet radikaalit muutokset ovat panneet monet eurooppalaiset yritykset, niiden joukossa epäilemättä myös brittiläiset yritykset, laatimaan uusia liiketoimintastrategioita. Tänään Suomi tarjoaa kansainvälisille sijoittajille tehokkaan, tuottoisan ja turvallisen tilaisuuden aloittaa liiketoiminta tai hankkia jalansijansaa uudistuneessa Pohjois-Euroopassa. Suomi sijaitsee vahvan pohjoismaisen ostovoiman sekä Baltian ja Venäjän kasvavan kysynnän keskellä. Ainoana Pohjolan maana Suomi tarjoaa valmiin kontaktiverkoston ja infrastruktuurin kaikilla näillä markkinoilla toimimiseen.
Euroopan unionin jäsenyytemme ensimmäiset kuukaudet ovat kuluneet ongelmitta ja pitkälti odotustemme mukaisesti. Kansalaisten tuki jäsenyydellemme on vuoden takaisesta kansanäänestyksestä tähän päivään asti säilynyt. Mielestäni kansalaisilla oli alusta lähtien sangen realistinen näkemys, he eivät odottaneet unionin muuttavan jokapäiväistä elämäänsä nopeasti ja draamaattisesti, vaan näkivät sen etujen toteutuvan paremmin pitkällä tähtäimellä.
Suomella ja Britannialla on Euroopan unionin tulevaisuudesta monin tavoin samankaltaisia näkemyksiä. Toivomme kumpikin, että ensi vuoden hallitusten välinen konferenssi luo edellytykset sekä unionin laajenemiselle että sen sisäiselle muutokselle. Tavoitteemme on, että konferenssi säilyttää unionin tähänastiset saavutukset ja että integraatio unionin laajetessakin edistyy. Lähtökohtamme integraatiossa on, että unioni tulevaisuudessakin on itsenäisten valtioiden liitto, jossa sekä suurten että pienten jäsenmaiden tarpeet otetaan huomioon. Toinen tärkeä tavoitteemme on tuoda unioni lähelle kansalaisia. Tältä kannalta voi hallitusten välinen konferenssi parantaa unionin julkista kuvaa lisäämällä päätöksenteon avoimuutta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja unionin sisäistä turvallisuutta sekä laajentamalla läheisyysperiaatteen käyttöä. Unionin varojen ja resurssien käytön tehokkuuden parantaminen on myös yhteisten etujemme mukaista.
Keski-Euroopan ja Baltian maat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liittyä Euroopan unionin jäseniksi ja Suomi kannattaa kaikkia pyrkimyksiä niiden jäsenyyden edellytysten luomiseksi. Laajentunut unioni tarjoaa paremman poliittisen vakauden ja terveen taloudellisen kehityksen näkymät mantereellemme. Eurooppa-ja assosiaatiosopimustensa kautta Baltian maat on otettu unionin laajenemisstrategian piiriin. Tämä on tärkeä askel niiden integroituessa jälleen osaksi Eurooppaa. Itämeri on saamassa uudelleen Eurooppaa yhdistävän vesitien roolin.
Suomen suhteet Venäjään ovat muuttuneet merkittävästi viimeisten vuosien kuluessa. Tänään nuo suhteet painottuvat taloudelliseen ja käytännölliseen yhteistyöhön. Perustavaa laatua olevat etumme Venäjän suhteen eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Uskomme, että Venäjän integroiminen kansainvälisen yhteistyön kulttuuriin ja yhteisen turvallisuuden järjestelmään on paras tapa lisätä Euroopan vakautta ja vaurautta. Euroopan unionin ja Venäjän välinen yhteisiin arvoihin ja normeihin perustuva kumppanuus on Euroopan turvallisuuden kannalta ratkaiseva asia. Kannatamme kaikin tavoin Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden vahvistamista kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen perustuvan uuden strategisen lähestymistavan pohjalta. Olemme erityisen hyvillämme Britannian aktiivisesta panoksesta unionin Venäjää koskevassa keskustelussa.
Suomea ja Britanniaa yhdistää myös pyrkimys edistää maailman kaupan vapautumista entisestään. Rakennamme yhdessä maailmaa, jossa on vähemmän kaupankäynnin esteitä ja säännöksiä.
Euroopan ja Amerikan suhde on viimeisten 50 vuoden aikana kukoistanut. Se on luonut läntiseen maailmaan turvallisuutta ja vakautta. Nyt tuntuu Euroopassa laajemminkin olevan halua päästä saman arvoyhteisön jäseniksi. Voimistuva transatlanttinen suhde tarjoaa monia ilmeisiä houkutuksia, kuten vaurautta ja työllisyyttä, mutta Euroopan on välttämätöntä ulottautua tätäkin laajemmalle tiivistämällä suhteitaan Aasian, Lähi-Idän, Afrikan ja Etelä-Amerikan maiden kanssa. Nämä pyrkimykset tulevat tarjoamaan lisää mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille sekä yksityisille kansalaisillekin.
Herra Ylipormestari, hyvät naiset ja herrat
Kohottakaamme maljamme Herra Ylipormestarin ja Lontoon kaupungin johdon terveydelle sekä Suomen ja Britannian välisen taloudellisen yhteistyön onnelle ja menestykselle.