TASAVALLAN PRESIDENTIN ESITELMÄ BRITANNIAN TEOLLISUUSLIITOSSA, Lontoo18.10.1995

Käytän tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni CBI:tä tämän seminaarin järjestämisestä ja siitä, että se on näin tarjonnut erinomaiset puitteet keskustelulle molempia kiinnostavista aiheista.

Iso-Britannia on perinteisesti kuulunut kolmen suuren kauppakumppanimme joukkoon. Viime vuonna niin Ison-Britannian vientimme kuin tuontimmekin kasvu oli kaksinumeroinen, heijastaen kauppamme kokonaiskasvua.

Iso-Britannia on ollut paperiteollisuutemme päämarkkina-alue jo vuosikymmeniä. Perinteisesti hyvät suhteet brittiläisiin paperinostajiin ja kustantajiin ovat tehneet suomalaisen paperin menestystarinan täällä mahdolliseksi.

Me olemme enemmän riippuvaisia uusiutuvista luonnonvaroista kuin muut teollistuneet maat. Metsät ovat elimellinen osa talouttamme ja kulttuuriamme. Siksi me pidämme hyvää huolta metsistämme ja olemme ylpeitä "vihreän kultamme" ekologisesta käytöstä ja sen monimuotoisuudesta. Uudenaikaisen teknologian käyttö on ennakkoehto sille, että metsävarantoja säästyy tulevaisuudellekin.

Metalli- ja konepajateollisuus on kuitenkin maan teollisuuden suurin sektori. Vuosien mittaan tämä teollisuus on kehittänyt vahvoja teknologisen osaamisen alueita, tai ryhmittymiä, joilla suuri joukko johtavia yhtiöitämme toimii. Niihin kuuluvat mm. metsäsektori, energia, kaivos- ja metallurgiateollisuus, telekommunikaatio sekä laivanrakennusteollisuus. Elektroniikkateollisuus on tällä hetkellä nopeimmin kasvava teollisuuden sektori Suomessa. Järjestelmien rakentaminen ja laitetoimitukset keskittyvät teollisuuden automaatioon, kuljetusalaan, telekommunikaatioon, kuluttajaelektroniikkaan ja terveydenhuoltoon.

Suomen vientiteollisuuden kolme lippulaivaa ovat metsä-, metalli- ja korkean teknologian teollisuus. Niiden merkitys on ollut keskeinen taloutemme toipumisessa tämän vuosikymmenen alun syvästä lamasta.

Nopea kehitys teollisessa osaamisessamme heijastuu korkean teknologian tuotteiden vientiimme, joka nykyisin ylittää vastaavan tuonnin. Yli puolet teollisesta tuotannostamme viedään. Teollisuutemme kilpailukyky näkyy kauppataseemme huomattavassa ylijäämässä.

Taloudellinen toipuminen sattui yhteen EU-jäsenyyden kanssa. Jäsenyys on monin tavoin muuttanut taloutemme perinteisen toimintaympäristön kansainvälisissä taloudellisissa suhteissa. Jäsenyytemme EU:ssa on tuonut uusia kansainvälisiä ulottuvuuksia talouspolitiikkaamme. Jäsenyys on avannut hyviä mahdollisuuksia, mutta se on myös asettanut meille uusia vaatimuksia. Yksi näistä mahdollissuksista on EMU, joka on nyt edennyt toiseen vaiheeseensa. Meille EMU:n odotetaan tuovan enemmän vakautta rahoitusmarkkinoihin. Jotta vakaus saavutettaisiin, on tärkeätä sitoutua kolmannen vaiheen toteutumiselle asetettuihin ehtoihin. Meidän tarkoituksemme on olla niiden maiden joukossa, jotka ensimmäisinä siirtyvät EMU:n kolmanteen vaiheeseen.

Jäsenyytemme ensimmäiset kuukaudet EU:ssa ovat kuluneet sujuvasti ja odotuksiemme mukaan. Alusta alkaen odotuksemme jäsenyydeltä olivat varsin realistisia. Me emme olleet liian optimistisia, mutta vakuuttuneita siitä, että päätös liittyä EU:hun olisi oikea ja meille hyödyllinen. Tämä lyhyt aika on osoittanut, että enemmistö meistä ajattelee edelleen näin. Me olemme ymmärtäneet pienenä maana, että on tarpeen valita unionin työssä painopistealueet ja edistää niitä yhdessä muiden jäsenten kanssa.

Tässä työssä olemme usein huomanneet, miten lähellä teidän näkemyksenne ovat olleet omiamme. On meidän molempien etu jatkossakin tukea ja edistää maailmankaupan vapauttamista. Monissa kysymyksissä - ei ainoastaan EU:n piirissä, vaan myös muilla foorumeilla - me molemmat tähtäämme kaupan esteiden ja säännösten purkamiseen ja alempiin tulleihin. Yhteinen etumme on myös EU:n määrärahojen ja resurssien tehokas käyttö.

Meillä molemmilla on myös paljon yhteisiä ajatuksia tulevaisuuden Euroopasta. Hallitusten välinen konferenssi ensi vuonna on hyvä tilaisuus keskustella niistä. Olen varma siitä, että esimerkiksi Euroopan avoimuus, dynamiikka ja monikasvoisuus ovat molemmille tärkeitä kokouksen esityslistan asiakohtia.

Ne britit, joiden kanssa olen viime aikoina keskustellut, ovat osoittaneet kiinnostusta unionin uutta laajenemista kohtaan. Meidän jäsenyytemme on lisännyt entisestään yhteisön toimintaa ja kiinnostusta Itämeren alueella ja Luoteis- Venäjällä, jotka ovat lähialueitamme.

Euroopan ja assosiaatiosopimusten kautta Baltian maat on saatettu Unionin laajenemisstrategian piiriin. Me tuemme voimakkaasti tätä kehitystä, koska se antaa Baltian maille yhtäläisen aseman assosioituneiden KE-maiden kanssa tulevaisuuden laajenemista silmällä pitäen.

Suomen ja Venäjän suhteiden luonne on muuttunut valtavasti viiden viime vuoden aikana, mutta meidän intressimme eivät ole perusolemukseltaan muuttuneet. Meidän mielestämme Venäjän integrointi kansainväliseen yhteistyöhön on paras tapa lisätä Euroopan vakautta ja vaurautta sekä kaventaa taloudellisen epätasapainon leveää kuilua. Me tuemme täysin voimin EU:n ja Venäjän suhteen lujittamista. Kumppanuus ja yhteistyösopimus on hyvä kehys Venäjän kanssa tehtävälle yhteistyölle. EU:n Venäjä- strategian pitäisi antaa suunta sille, miten unioni voi yhdessä vastata valtavaan Venäjän haasteeseen.

Suomella on erinomainen sijainti ajatellen Pohjois-Euroopan kauppakeskusta, josta käsin kansainväliset yritykset voisivat toimia lähialueilla. Jo monet yhtiöt ovat keksineet sijaintimme ja ne edut, jotka Suomella on tarjottavanaan. Brittiläiset yhtiöt ja yhteistyökumppanit ovat tervetulleita tutustumaan mahdollisuuksiin käyttää Suomea tukikohtana toiminnalle Baltian alueella, Luoteis-Venäjällä ja Pohjois-Atlantilla.

Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana luoneet kestävät keskinäiset suhteet. Ne alkoikoivat toisen maailmansodan aikana ja sodanjälkeisenä aikana se on kokenut monia muutoksia. Transatlanttinen suhde on tuonut turvallisuutta ja vakautta alueen kansakunnille. Näyttää siltä, että nämä arvot halutaan jakaa laajemmassa Euroopassa. Me asennoidumme hyvin myönteisesti keskusteluun transatlanttisen suhteen lujittamisesta. Uusien haasteiden edessä oleva Eurooppa tarvitsee tätä keskustelua.

Me uskomme, että Pohjois-Amerikan/Euroopan vapaakauppa-alue voi olla tulevaisuudessa tämän yhteistyön mahdollinen kohde, mutta tämä kehitys vie kuitenkin jonkin verran aikaa. Lyhyemmällä tähtäimellä tässä suhteessa voidaan nähdä käytännönläheisempiä vaiheita, kuten maailmanlaajuisten yhtiöitten toiminnan helpottaminen.

Herra Puheenjohtaja, me tervehdimme ilolla uutta eurooppalaista panosta talouselämässämme. Me puolestamme olemme halukkaat tuomaan tietämyksemme ja kokemuksemme mukaan rakennettaessa Eurooppaa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden entisestään laajentaa Suomen ja Iso-Britannian erinomaisia kaupallisia siteitä. Haluan toivottaa Iso-Britannian teollisuusliitolle ja sen jäsenille menestystä sen tärkeässä työssä.