Mumbain vuosisatainen asema porttina vuorovaikutukselle Intian ja Euroopan välillä luo erityisen suotuisat lähtökohdat myös tämänpäiväiselle seminaarille. Suorimmat yritystason yhteydet välillämme kulkevat varsin usein juuri Mumbain kautta.

Euroopassa on havahduttu huomaamaan Aasian keskeinen merkitys maailmassa. Maanosan dynaamisesti kehittyvät valtiot esiintyvät yhä useammin niin poliittisten kuin taloudellistenkin tapahtumien polttopisteessä. Euroopan Unionin vuonna 1994 hyväksymä uusi Aasia-strategia ottaakin lähtökohdakseen Aasian keskeisen merkityksen sen ulkoisissa suhteissa.

Intia on perinteisesti ollut tärkeä yhteistyökumppani Euroopan unionille. Viime vuosina tälle suhteelle annettu entistä aktiivisempi sisältö on kirjattu laaja-alaiseksi strategiaksi, joka ulottuu vuoteen 2000 asti.

Euroopan unionin komissio julkaisi kuluvana vuonna myös tiedonannon, joka tähtää EU:n ja Intian kumppanuuden laajentamiseen. Tavoitteena on nostaa suhteet ja yhteistyö aivan uudelle tasolle vastaamaan niitä haasteita, jotka Intian uudistus- ja avautumiskehitys asettaa.

Suomen hallitus on antanut tukensa tämän yhteistyön edelleen kehittämiselle ja tulee aktiivisesti osallistumaan ohjelman toimeenpanoon.

Avoimeen markkinatalouteen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen perustuva suuntaus on Intiassa johtanut talouden ulkoisen aseman vahvistumiseen ja on nopeuttanut kansantalouden kasvua. Tämän dynaamisen kehityksen jatkuminen edellyttää nyt sisäisten uudistusten toimeenpanoa avoimen markkinatalouden suuntaan sellaisillakin aloilla kuin pankki- ja vakuutustoiminta. Tämä on suuri haaste talouselämän toimijoille, mutta erityisesti uudistuspolitiikan jatkumiseen sitoutuneelle Intian hallitukselle.

Mumbai puolestaan näyttää osaltaan valmiilta kohtaamaan kehittyvät uudet olosuhteet. Intian finanssi- ja pankkitoiminnan keskuksena sen asema tulee entisestään vahvistumaan avautumiskehityksen myötä. On aihetta uskoa sen säilyttävän ja vahvistavan asemiaan tulevaisuudessa myös alueellisena, koko eteläisen Aasian korkeatasoisten palvelujen keskuksena tällä sektorilla.

Kasvavia ulkoisia haasteita vastaan Intialla on asettaa omat vahvuustekijänsä ja kilpailuetunsa. Näen tulevaisuuden kannalta Intian ehkä tärkeimmäksi valtiksi erinomaisen koulutusjärjestelmänne ja sen tuottaman valtavan määrän tieteellisiä ja teknisiä asiantuntijoita.

Korkeatasoisen perus- ja soveltavan tutkimuksen sekä teollisen kehittämistoiminnan muodostama tehokas innovaatioketju on tänä päivänä eräs kansallisen kilpailu- kyvyn peruspilareita. Tässä yhteydessä on syytä panna merkille Intian jo saavuttama menestys tietokoneohjel- mistojen tuotannon maailmanmarkkinoilla. Se on osoitus valtavasta henkisestä potentiaalista, joka luo laajoja mahdollisuuksia myös maidemme väliselle yhteistyölle.

Toisen, mielestäni Intian taloudellisen kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta olennaisen tekijän muodostavat suorat ulkomaiset investoinnit. Makrotaloudellisissa tarkasteluissa ne usein nähdään kansallista pääomanmuo- dostusta ja ulkomaisia portfolioinvestointeja täydentävänä, jonkinlaisena "välttämättömänä pahana". Kokemukset eräissä Aasian nopeasti kehittyvissä maissa ovat kuitenkin osoittaneet niillä olevan paljon laajempia ja syvällisempiä vaikutuksia. Ne tarjoavat tehokkaan ja suoran väylän kansainvälisesti kilpailukykyisen teknonologian siirtoon.

Ainakin yhtä tärkeää on se, että suorien investointien myötä siirtyvät usein myös kilpailukyvyn kannalta olennaiset nykyaikaisen liikkeenjohdon menetelmät sekä maa- ilmanmarkkinoiden tuntemus. Onkin syytä tervehtiä tyydytyksellä Intian hallituksen pyrkimyksiä investointi- ilmapiirin edelleen kehittämiseksi selkeästi ennakoitavissa olevalla tavalla.

Mumbai ja Maharashtran osavaltio ovat vetäneet puoleensa toistaiseksi eniten ulkomaisia investointeja koko Intiassa. Myös valtaosa suomalaisista suorista investoinneista Intiaan on suuntautunut tälle alueelle. Näen tämän kehityksen perustuvan ulkomaisten investoijien arvioihin siitä, missä teollisuuden menestymisedellytykset Intiassa ovat parhaat. Se ennakoi yhä kasvavaa merkitystä tälle Intian teollisuuden sydänalueelle.

Huolimatta pienestä koostaan ja pääomiensa vähäisyydestä Suomi voi osoittautua Intialle kiinnostavaksi yhteistyökumppaniksi sen pyrkiessä kohottamaan teollisuutensa teknologista tasoa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Kokemuksemme tehokkaan kansallisen innovaatioketjun luomisessa voisivat muodostaa perustan molempia osapuolia hyödyttävälle yhteistyölle niin viranomaisten, tutkimuslaitosten kuin yritystenkin kesken.

Suomen hallitus rohkaisee yrityksiä vientiponnistuksiin ja teknologiasiirtoon, jotta ne kykenisivät etabloitumaan uusille potentiaalisille markkinoille. Useat suomalaiset yritykset ovatkin saaneet valtion tukea hankkeilleen Intiassa niiden esiselvitys- ja tutkimusvaiheessa. Tarkoituksemme on jatkaa ja edelleen tehostaa tätä toimintaa ottaen erityisesti huomioon pienten ja keskisuurten teknologiayritysten tarpeet.

Talouspoliittisen keskustelun keskeinen aihe Intiassa on viime aikoina ollut kasvun taittuminen ja sen taustalla olevat syyt. Uudistuspolitiikan jatkamisen ja tehostamisen piiriin kuuluvat argumentit jätän tämän tarkastelun ulkopuolelle. Sen sijaan yksi suurimmista Intian talouden kasvua jarruttavista tekijöistä, puutteellinen infrastruktuuri, ansaitsee suuren huomion myös tässä konferenssissa.

Todellakin, kuten nykyään niin usein kuulee myös Intian hallituksen ja teollisuuden piirissä todettavan: infrastruktuuri tulee aina ensin. Ilman energiaa ei ole teollista tuotantoa, ilman telekommunikaatiota ei ole tehokkaasti toimivaa talouselämää, ilman riittävää satama- ja kuljetuskapasiteettia muodostuvat vienti ja tuonti kehityksen pullonkauloiksi. Nämä ovatkin juuri alueita, joilla suomalaiset yritykset ovat teknologisesti erityisen vahvoja ja joilla ne voivat tarjota korkeatasoisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja järjestelmiä.

Vaikeiden ilmasto-olojemme ja teollisuutemme energia- intensiivisen luonteen takia olemme Suomessa joutuneet kehittämään energian tuotanto- ja siirtojärjestelmämme erityisen tehokkaiksi. Kun vielä tuotamme valtaosan käyttämästämme energiasta tuontipolttoainein, ovat korkea hyötysuhde ja energiansäästö aina olleet keskeisen huomiomme kohteena.

Energiantuotantomme monipuolisuudesta johtuen Suomessa on asiantuntemusta ja kokemusta nopeasti käyttöön otettavista dieselvoimaloista aina perusenergiantuotannon raskaisiin ratkaisuihin asti.

Suomi on tänään johtavia maita telekommunikaatioon liittyvässä tutkimuksessa ja teollisessa kehitys- toiminnassa. Suomalainen yritys kuuluu alan suurimpiin ja dynaamisimpiin teollisiin toimijoihin maailmassa. 0saamisemme on erityisen vahvaa nopeasti kehittyvillä matkapuhelinmarkkinoilla. Paitsi laitteiden ja järjestelmien toimittajina yrityksemme osallistuvat myös menestyksellisesti operaattoritoimintaan useissa maissa. Lisäksi monet suomalaiset PK-yritykset toimittavat tuotantopanoksia koko telekommunikaatiosektorille.

Suuri riippuvuutemme ulkomaankaupasta ja vaikeat kuljetusyhteytemme ovat tehneet välttämättömäksi kehittää satamiin ja lastinkäsittelyyn liittyvät teknologiamme erityisen pitkälle. On jopa monelle suomalaiselle hämmästyksen aihe todeta, kuinka merkittäviä osuuksia yrityksemme ovat onnistuneet valtaamaan tämän alan maailmanmarkkinoilla.

Metsäsektori on talouden ja teollisuuden lohko, jolla Intian kehittämistarpeet ja Suomen teollinen ja tekno- loginen osaaminen kohtaavat erityisen hyvin. Talouskasvunsa ja avautumisensa myötä Intia tulee lähivuosina kohtaamaan kasvavia haasteita tällä alalla. Kotimaisen raaka-aineen saanti vaatii laajoja ja syvällekäyviä toimia Intian metsävarojen tehokkaaksi hoitamiseksi ja niiden kasvattamiseksi. Toisaalta ulkomainen kilpailu edellyttää Intian puunjalostusteollisuuden taloudellisen ja teknologisen suorituskyvyn voimakasta kohottamista. Tämän kaiken tulee lisäksi tapahtua ympäristöä ja sen monimuotoisuutta suojellen ja sosiaalista kehitystä edistävällä tavalla.

Maailman johtavana metsätalous- ja metsäteollisuusmaana Suomi voi olla Intialle hyödyllinen yhteistyökumppani tässä tärkeässä ja laajassa tehtävässä. Koska osaamisemme kattaa koko metsäsektorin ja kokemuksemme on maailmanlaajuista, voi myös yhteistyömme Intian kanssa saada monia muotoja. Se voi ulottua koko metsäsektorin kattavista laajoista suunnittelutehtävistä laite- ja laitostoimituksiin sekä investointeihin alan intialaiseen teollisuuteen.

Vierailullani Intiassa minua seuraa erittäin arvovaltainen ja monilukuinen Suomen talouselämän valtuuskunta. Tämä on selvä osoitus siitä voimakkaasta kiinnostuksesta, joka Suomessa on virinnyt Intian kehittyviä markkinoita kohtaan. Valtuuskunnan jäsenet tulevat tämän päivän kuluessa esittelemään lähemmin Suomen teollisuuden tärkeimpiä klustereita ja yhteistyömahdollisuuksia Intian yrityskentän kanssa.

Suomen hallitus on osaltaan valmis tukemaan kaupan ja taloudellisen yhteistyön kasvua Intian kanssa. Olen vakuuttunut Intian viranomaisten yhtä myönteisestä asenteesta tätä molempia osapuolia hyödyttävää päämäärää kohtaan.