Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puhe Liettuan parlamentissa 16.1.1996
Pidän suurena kunniana esiintyä Liettuan Seimasissa, paikassa, johon Liettuan itsenäisyystaistelu keskittyi, jossa palautettu itsenäisyys juhlallisesti vahvistettiin ja johon Liettuan poliittisen elämän ydin nyt keskittyy.
Kun vierailin Vilnassa lähes neljä vuotta sitten, oli parlamenttirakennus panssariesteiden ja hiekkasäkkien ympäröimä. Ne olivat enemmän kuin muistutus lähimenneisyydestä. Kuten ympäri maatanne olevat, eri aikoina annetuista uhreista kertovat puiset ristit, ne symbolisoivat Liettuan kansan vuosisataista taistelua vapautensa puolesta.
Juuri äsken laskin seppeleen henkensä vuoden 1991 tammikuun tapahtumien yhteydessä antaneiden nuorten liettualaisten haudalle. Antakoon Kaikkivaltias, ettei Liettuan enää tarvitsisi kantaa näitä raskaita uhreja vapautensa alttarille.
Historian laki on täyttynyt - Liettua, yhdessä muiden Baltian maiden kanssa, rakentaa tulevaisuuttaan osana Euroopan kansojen vapaata perhettä.
Me olemme nyt todistamassa aivan uusia kehitysprosesseja Itämeren alueella, jotka asettavat meille uusia haasteita ja avaavat samalla myös uusia mahdollisuuksia. On mahdollista, että me Suomessa emme vielä ole loppuun saakka tiedostaneet tapahtuneen muutoksen syvyyttä ja sen kaikkia vaikutuksia.
Kautta historiansa Suomi on ollut tiiviissä taloudellisessa, sivistyksellisessä ja myös poliittisessa vuorovaikutuksessa Baltian alueen kanssa. Meillä oli,Suomen ollessa osa Ruotsin kuningaskuntaa, 1500-luvulla yhteinen kuningas. Jo varhaisina historiallisina aikoina suomalais-ugrilaiset ja balttilaiset heimot elivät naapureina vuorovaikutuksessa keskenään ollen. Suomen kielessä on satoja keskeisiin elämänaloihin liittyviä lainasanoja liettuan kieltä edeltäneestä yhteisbalttilaisesta kielestä. "Ruis", "äes", "purje", "silta", "halla", - nämä ja sadat muut sanat todistavat heimojemme vanhoista yhteyksistä. Näistä vanhoista pitkäaikaisista yhteyksistä ovat todistuksena myös molemminpuoliset vaikutukset kansanmusiikissa ja -runoudessa. Kansallisinstrumenttimme "kantelle" ja liettuan "kanklai" ovat samaa juurta. Vanhoja kulttuurikontakteja on jatkettu 1800-luvun lopulla kirjailijaklassikkomme Maila Talvion ja hänen tiedemiespuolisonsa Jooseppi Julius Mikkolan viritellessä kontakteja Liettuan itsenäisyyden merkkimiehiin. Lyhyeksi jääneeltä Liettuan itsenäisyyden kaudelta muistamme suomalaisen tiedemiehen Robert Niemen Liettuaan liittyvän tieteellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan.
Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset osoittavat suomalaisten geeniperinnön koostuvan germaanisen ja itämerensuomalaisen elementin ohella myös balttilaisesta aineksesta. Haluattepa te sitä tai ette, me julistaudumme näin teidän kaukaisiksi sukulaisiksenne.
Nyt me olemme rakentamassa uudelleen näitä vanhoja, uusimman historian väkivaltaisesti katkaisemia yhteyksiä - uusissa olosuhteissa, eurooppalaisessa kontekstissa.
Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuoden ajan ja on ensimmäisen vuoden tilinpäätös jäsenyydestä kokonaisuudessaan myönteinen. Me asetimme jäsenyyteemme alunperin realistisia odotuksia emmekä me ole näissä odotuksissa pettyneet.
Me olemme aina olleet osa Eurooppaa ja nyt, ollessamme myös muodollisesti Euroopan sisällä, me voimme osallistua yhteisen tulevaisuutemme muovaamiseen. Me keskustelemme ja osallistumme päätöksentekoon asioista, jotka koskettavat meitä. Pienenä maana Suomella on unionissa suhteellisesti enemmän äänivaltaa kuin suurilla mailla emmekä me tunne kadottaneemme itsenäisyyttämme. Tulevassa toiminnassamme unionissa, mm. piakkoin alkavassa hallitustenvälisessä konferenssissa, me tulemme esiintymään unionin kehittämisen puolesta nimenomaan itsenäisten valtioiden liittona, jossa niin suurten kuin pienten jäsenmaiden edut on turvattu.
Maataloutemme oli suurin kärsijä tullessamme unionin jäseneksi eivätkä mielialat maanviljelijöiden keskuudessa olleet valoisia. Tilanne on nyt kuitenkin selkiytymässä - me olemme tarttuneet maatalouden pitkän tähtäyksen kehittämiseen uusien olosuhteiden mukaisesti. Olen vakuuttunut - ja näin haluaa jokainen suomalainen - että maaseutumme pysyy elävänä taloudellisen ja inhimillisen toiminnan ympäristönä.
Sitoessaan moninaisin sitein meidät saman arvomaailman omaavien Euroopan valtioiden poliittis-taloudelliseen liittoon, Euroopan unionin jäsenyydellä on tämän kautta oma turvallisuuspoliittinen merkityksensä. Meidän turvallisuuspoliittinen ratkaisumme on monitasoinen. Jäsenyys Euroopan unionissa ja Euroopan neuvostossa, aktiivinen toiminta ETYJ:in puitteissa, YK:ssa, alueellisissa yhteistyöelimissä ovat tämän ratkaisun keskeisiä komponenetteja. Yhdistämme kansainvälisiin toimiin tärkeänä osatekijänä oman kansallisen, uskottavalla tasolla säilytettävän puolustuksen. Me pidämme NATO:n roolia Euroopan turvallisuusasetelmassa ensisijaisen tärkeänä ja olemme järjestäneet suhteemme järjestöön yhteistyön kautta rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Osallistumme NATO:n Bosnia-operaatioon. Me emme kuitenkaan ole harkitsemassa uusia periaatteellisia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja meidän katsoessamme sotilaallisen liittoutumattomuuden palvelevan tällä hetkellä parheiten niin oman maamme kuin alueellista vakautta.
Me näemme Euroopan unionin avaintekijänä Euroopan turvallisuudelle ja hyvinvoinnille ja me olemme panneet tyytyväisinä merkille, että meidän jäsenyytemme on lisännyt entisestään unionin toimintaa ja kiinnostusta meidän lähialueellamme Itämeren piirissä. Suomi on antanut tukensa Liettuan ja muiden Baltian maiden jäsenyyspyrkimyksille ja olemme tyytyväisiä, että nyt Liettua ja muut Baltian maat on saatettu assosiaatiosopimusten avulla unionin laajenemisstarategian piiriin. Meidän eduskuntamme on ratifioinut äskettäin Liettuan, kuten myös Viron ja Latvian, assosiaatiosopimukset.
Nyt on olennaista helpottaa Euroopan unionin laajentumisstrategiaa. Suomi on valmis mahdollisuuksiensa mukaan omalta puoleltaan edistämään tätä prosessia niin kansainvälisten kuin kahdenkeskisten toimien avulla. Meillä ei ole teille valmiita reseptejä: jokaisen maan on käytävä läpi oma tiensä. Toisaalta ratkaistavat ongelmat ovat pitkälti samoja tai samantapaisia, ja saman tien aikaisemmin läpikäyneen kokemukset voivat luonnollisesti olla hyödyllisiä.
Liettuaan kohdistuvat avustusohjelmamme ovat keskittyneet ympäristöyhteistyöhön, maatalouteen ja julkisen hallinnon kehittämiseen. Olemme pyrkineet myötävaikuttamaan, yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa, pakolaiskysymyksen järjestämiseen täällä Liettuassa.
Tämän vierailun aikana on kahdenkeskinen taloudellinen yhteistyö - jonka minä näen myös palvelevan samaa päämäärää - keskeisesti esillä. Meillä on tarjottavaa, tekniikkaa ja osaamista, metsätalouden, energiatalouden, liikenteen, telekommunikaation, muilla aloilla. Me näemme kaupassamme potentiaalia ja mahdollisuuksia.
Me muistamme meillä nyt jo käytännöllisesti katsoen loppuunsaatetun valtaisan työn - omien lakiemme harmonisoinnin, tuhansien direktiivien ja muiden asiakirjojen kääntämisen suomen kielelle. Me olemme valmiita kertomaan teille, kuinka me tästä urakasta selvisimme.
Samoin me olemme valmiita jakamaan muita kokemuksiamme lähentymisestä unioniin - niin yleisellä tasolla koskien vaikkapa neuvottelujen käymistä kuin eri alojen, vaikkapa maatalouden, erityiskysymyksiä. Toivomme teidän puoleltanne toivomuksia, signaaleja - me olemme valmiita niihin reagoimaan.
Me olemme pitäneet tärkeänä ja mahdollisuuksien mukaan pyrkineet edistämään eurooppalaisten rakenteiden vahvistamista maassanne. Tässä rakennuksessa toimii tässä milessä tärkeä elin - ombudsmanin, oikeusasiamiehen toimisto, jonka perustamiseen ja ylläpitoon me olemme myötävaikuttaneet. Rivikansalaisen usko hänen oikeuksiensa suojeluun, mihin toimiston työ tähtää, on demokraattisen yhteiskunnan perustuntomerkkejä.
Olen yllä yrittänyt hahmottaa eräitä piirteitä meidän toimintalinjoistamme Baltiassa, nyt meille uudella tavalla avautuneessa, eurooppalaisessa toimintaympäristössä. Me katsomme Baltiaa ja Liettuaa sen osana meille tärkeänä, suurta yhteistyöpotentiaalia omaavana alueena ja me olemme valmiita puoleltamme tehostamaan ponnisteluita tämän potentiaalin hyödyntämiseksi. Näillä ajatuksilla me toivotamme Liettuan parlamentille, sen historialliselle Seimasille, parhainta menestystä maan demokratian vahvistamisessa ja sen kansainvälisessä toiminnassa - naapurisuhteiden vaalimisessa ja eurooppalaisissa mpyrkimyksissä. Me olemme valmiita tiivistämään Liettuan kanssa niin kahdenkeskisiä yhteyksiä kuin yhteisiä eurooppalaisia ponnisteluitamme. Me ojennamme teille yli Itämeren suomalaisen käden - sympatian, aidon ystävyyden ja yhteistyön käden.